

Iskiaskipu tuntuu usein etukumarassa asennossa, alaselkää taivuttaessa tai kun on istunut pitkään pehmeällä alustalla. Tästä voi aiheutua sähköiskumainen tunne jalkaan.
Kipu säteilee joko toiseen tai molempiin jalkoihin, ja pahimmillaan jalka on veltto eikä kanna. Alaraajassa voi olla myös puutumista ja tunnon muutoksia.
Iskias tai selkäkipuja?
Iskiasoireet voivat tulla esimerkiksi selästä tai pakaroiden alueelta. Yleisimmin ne ovat välilevyperäisiä.
Iskiaksella tarkoitetaan hermojen puristusoireita, ja oireiden yksi, tavallinen syy on välilevyn pullistuma. Pullistunut alue alkaa painaa hermojuurta ja aiheuttaa juuren tulehduksen.
Iskiaksen syynä voi olla myös selkäytimestä aukeavan juurikanavan ahtauma tai niin sanottu pakaralihas-oireyhtymä, jossa hermot ovat puristuksissa pakaralihasten välissä. Jos pakaralihakset ovat heikot, ne kiristyvät helposti ja voivat aiheuttaa iskiashermon ärsytystä.
Noidannuoli on kansankielinen ilmaisu selän lihaskrampille. Se tarkoittaa äkillistä kipua selässä, joka syntyy usein pienen mutta varomattoman liikkeen seurauksena. Noidannuoli voi johtua monesta syystä: lihaksen ylivenytyksestä tai pienestä kudosvauriosta välilevyssä, nivelessä tai lihaksessa. Lihas kramppaa suojatakseen vauriokohtaa, ja liikkuminen voi saada aikaan terävän kivun.
Välilevyn pullistuma voi olla syynä niin iskiasoireisiin eli alaraajaan kohdistuvaan säteilyyn kuin noidannuoli-lihaskramppiin.
Noidannuoli paranee useimmiten itsestään päivien tai viikkojen aikana. Jos krampit alkavat toistua usein tai pitkittyvät, sinun on hyvä käydä lääkärillä, joka selvittää syyn oireiluun.
Lääkäri testaa vastaanotolla lihasten voiman ja refleksit, kipualueen tunnon ja mahdolliset oireet hermojen vaurioista. Näiden perusteella hän arvioi, missä kohtaa hermopinne voi olla. Joskus pinne todetaan kuvantamalla, usein magneettikuvauksella. Kuvantamista ei kuitenkaan tarvita edes puolessa tapauksista.
Pitkään jatkunut tai kova kipu?
Usein odotetaan, että hermopinne helpottaa itsestään. Lääkäri voi määrätä kipulääkkeitä, ja hoidossa keskitytään liikkeen hallintaan ja pakaroiden ja lannerangan tukilihasten voiman parantamiseen.
Saatat saada lähetteen fysioterapeutille, joka neuvoo sinulle harjoitteita. Vaivan hoito sujuu sen jälkeen usein itsenäisesti ohjeiden avulla.
Moni ajattelee, että kipua pitäisi vain sietää tai jopa että lääkehoito hidastaisi paranemista. Se ei pidä lainkaan paikkaansa.
Kipu haittaa elämää, ja pitkäaikaisissa selkävaivoissa kipu voi kroonistua. Siksi kipua on tärkeää hoitaa.
Suurin osa välilevyn pullistumista paranee ajan myötä itsestään. Vain harvoin tarvitaan leikkausta. Leikkaukseen voidaan päätyä, jos selkäydinkanava tai hermojuuren kanava on ahtautunut ja päässyt luutumaan. Leikkausta voidaan tarvita myös, jos kipu on sietämätöntä tai jos hermojuuren puristus tekee jalan veltoksi.
Akuutti välilevyn pullistuma paranee tavallisesti 3–6 kuukaudessa. Jos vaiva kehittyy pikkuhiljaa, paranemiseen mennä vuosi tai kaksikin.
Jos suvussasi on selkäongelmia, sinulla voi olla perinnöllinen alttius lannerangan kulumasairauksiin.
Tupakointi haurastuttaa kudoksia, ja myös ylipaino lisää lannerangan painetta ja heikentää aineenvaihduntaa.
Liikkumaton elämäntyyli ja runsas istuminen ovat haitaksi selälle.
Monilla selkäkivusta kärsivillä on erilaisia uskomuksia siitä, mitä ei saisi tehdä. Moni esimerkiksi kuvittelee, että selkää ei saisi taivuttaa tai liikuttaa, mutta se ei pidä paikkaansa. Sängyssä makaaminen usein vain pitkittää paranemista.
Alaselkää retkauttavia äkkiliikkeitä ei toki tule tehdä, mutta muuten sinun ei tarvitse pelätä liikkumista, vaikka selkä vaivaisikin. Kevyt liikunta usein helpottaa selkävaivoja.
Asiantuntijana Lääkärikeskus Aavan fysiatrian erikoislääkäri Kristiina Kokkonen.