Ihmisellä on taipumus etsiä ja nimetä syy hämmentäville tunteilleen. Ympäristötekijöitä on usein helpompi tarkastella ja osoittaa kuin oman mielen mutkia. Meillä suomalaisilla vuodenajat ja säätilat vaikuttavat arkeen ja mielialaan, vaihtelua kun riittää. Syksyistä kaamosmasennusta esiintyy noin yhdellä prosentilla väestöstä, mutta kevätmasennuksesta ei ole tehty tutkimuksia. Joillakin henkilöillä masennus toistuu tai vaikeutuu keväisin, ja erityisesti kevätväsymyksen tunnistaa moni.
Kevään ja syksyn alakulo liittyvät samaan muuttujaan: valon määrään.
Aavan psykiatrian erikoislääkäri Elisa Karjalainen ei ole kohdannut työssään ihmisiä, jotka kokisivat erityistä kevätmasennusta. Myöskään Aavan työterveyshuollon tilastojen mukaan ihmiset eivät hakeudu keväisin masennuksen vuoksi hoitoon sen enempää kuin muulloinkaan. Sen sijaan väsymys lisääntyy tiettyinä vuodenaikoina. Keväällä, masennuksen tunteella ja väsymyksellä on suora yhteys.
Kun valon määrä lisääntyy, jaksamme valvoa pidempään ja nousemme aamulla aikaisemmin. Näin vuorokauden unimäärä vähenee molemmista päistä. Univelkaa kertyy, ja se vaikuttaa vähitellen myös mielialaan.
Ensin tuleekin varmistua siitä, että nukkuu tarpeeksi. Liikunta, ulkoilu ja fiksu ravinto on tietenkin muistettava ympäri vuoden. Jokakeväistä alakuloa tunteva tietää jo alkuvuodesta mitä odottaa, joten kevääseen kannattaa varautua. Vaikka valoisammat illat houkuttelevat valvomaan, on hyvä pitää nukkumaanmenoajasta kiinni. Kunnon pimennysverhoilla voi hillitä makuuhuoneeseen tulvivan valon määrää aamuisin.
Kevätmasennuksen tuntemukseen voi liittyä sekin, että valo ja lähestyvä kesä saavat ihmisissä myös päinvastaisia reaktioita aikaiseksi. Jotkut kokevat itsensä entistä energisemmäksi ja puhkuvat intoa. Tämä voi korostaa toisen tuntemaa melankoliaa.
Jatkuva masentunut olotila ei ole normaali, ja se on syytä ottaa vakavasti. Masennus voi johtua monista eri asioista, mutta yleisimmät oireet yhdistävät kaikkia.
Jos unettomuus, ruokahalun muutokset, väsymys, fyysinen lamaantuneisuus tai kiihtyneisyys, keskittymiskyvyn tai muistin heikentyminen, alemmuuden tai syyllisyyden tunteet tai mielihyvän tunteen menettäminen jatkuvat useita viikkoja, on syytä hakea apua.
Karjalainen muistuttaa, että masennus vaatii hoitoa ja sen pitkittyessä kannattaa varata aika lääkärille tai terapeutille. Vuodenajalla ei ole merkitystä sairauden hoidossa. Hoitotapa on aina yksilöllinen.
Asiantuntijana Lääkärikeskus Aavan psykiatrian erikoislääkäri Elisa Karjalainen.
Ihmisen ei kuulu olla jatkuvasti väsynyt – 5 syytä uupuneeseen oloon
Edenneen Parkinsonin taudin hoitovalikoima laajenee – Uusi hoitomuoto käyttöön ensimmäisenä Suomessa Lääkärikeskus Aavassa
Syyllisyyden lihavuudesta on loputtava – Lääkäri Emilia Huvisen uutuuskirja sukeltaa lihavuuden taustoihin