Korkea kuume ja kova yskä? Kyseessä saattaa olla keuhkokuume

Keuhkokuume on keuhkokudoksen tulehdustauti. Sen aiheuttaja voi olla bakteeri tai virus, kuten korona- tai influenssavirus. Joskus kyse on yhdistelmästä molempia.

Bakteereista yleisin ja vaarallisin on pneumokokki. Mykoplasma- ja keuhkoklamydiabakteeri eivät yleensä aiheuta yhtä rajua tautia. Aina aiheuttajaa ei tiedetä varmuudella, koska bakteerien suhteen ei ole hyviä päivystystutkimuksia.

Tupakointi lisää sairastumisriskiä

Vuosittain noin yksi prosentti suomalaisista sairastaa keuhkokuumeen. Valtaosa paranee taudista täysin, mutta yli 75-vuotiaista 17 prosenttia kuolee siihen. Se kertoo hyvin taudin vakavuudesta.

Myös alle 5-vuotiailla lapsilla keuhkokuume voi olla hengenvaarallinen, minkä vuoksi pneumokokkirokotus otettiin Suomessa lasten yleiseen rokotusohjelmaan vuonna 2010. Aikuisten keuhkokuumeen riskiä lisäävät tupakointi, krooniset keuhko-, sydän- ja munuaissairaudet, diabetes sekä alkoholin suurkulutus.

Tarttuuko keuhkokuume?

Virusperäiset keuhkokuumeet voivat tarttua ihmisestä toiseen, mutta bakteerin aiheuttamat keuhkokuumeet eivät tartu herkästi. Usein pneumokokkitartunta saa alkunsa siitä, että ihminen kantaa bakteeria nielussaan, josta se hakeutuu keuhkoihin.

Keuhkokuume saattaa ilmaantua myös jonkin muun sairauden, kuten koronan tai influenssan, jälkitautina. Joskus ihan tavallisen flunssankin jälkeen voi sairastua keuhkokuumeeseen.

Keuhkokuumeen oireet alkavat äkillisesti

Bakteeriperäisen keuhkokuumeen tyypilliset oireet ovat:

• äkillisesti alkanut kuume
• äkillisesti alkanut tai pahentunut yskä
• hengenahdistus
• yleistilan lasku

Kuume nousee yleensä yli 38,5 asteeseen. Kuumeeton keuhkokuume on harvinainen. Pääsääntöisesti tautiin liittyy aina kuume.

Yleistilan lasku näkyy poikkeuksellisena väsymyksenä ja sairauden tunteena. Hyvin iäkkäillä ihmisillä voi olla sekavuutta. Joskus se saattaa olla heillä ainut oire. Lapsella keuhkokuume oirehtii samoin kuin aikuisella. Virusperäisessä keuhkokuumeessa voi olla myös kurkkukipua ja nuhaa.

Oireeton keuhkokuume ei ole mahdollinen, vaikka siitäkin kuulee joskus puhuttavan. Sillä on viitattu yleensä lievään tautiin, johon ei kuulu hengitysvaikeuksia.

Hengityksen vaikeutuminen on hälyttävä merkki

Jos epäilee sairastavansa keuhkokuumetta, tulee varata aika lääkärin vastaanotolle. Hoitamattomana bakteerin aiheuttama tauti on perusterveillekin vaarallinen.

Mikäli yleisvointi on heikentynyt niin, ettei jaksaisi mennä edes vessaan, tai hengitys on raskasta, kivuliasta tai levossakin normaalia tiheämpää, on hakeuduttava heti päivystykseen.

Jo keuhkojen kuuntelu voi antaa lääkärille vihjeen keuhkokuumeesta. Diagnoosi varmistetaan keuhkojen röntgenkuvauksella. Lisäksi voidaan tehdä verikokeita, joista nähdään, ovatko tulehdusarvot koholla. Kohonneet arvot viittaavat bakteeriperäiseen keuhkokuumeeseen.

Jos epäillään viruksen aiheuttamaa tautia, tehdään nukleiinihappopikatesti. Näin saadaan selville, onko aiheuttaja influenssa, korona vai RSV.

Keuhkokuumeen hoito tapahtuu pääasiassa kotona

Bakteerin aiheuttamassa taudissa aloitetaan aina antibioottihoito. Valtaosa lapsista ja työikäisistä voidaan hoitaa tableteilla kotona, mutta joskus tarvitaan suonensisäistä antibioottia sairaalahoidossa. Yli 70-vuotiaat otetaan sairaalahoitoon herkemmin. Useimmiten kotona otettavan antibioottikuurin kesto on 5-7 päivää.

Viruspohjainen keuhkokuume menee levolla itsekseen ohi. Kuumetta voi alentaa parasetamolilla. Riskiryhmillä voidaan aloittaa viruslääkitys sen mukaan, mikä virus on taudin taustalla.

Keuhkokuumeesta parantuminen vie yleensä 2-4 viikkoa. Kunnon täydelliseen palautumiseen ja siihen, että pystyy esimerkiksi urheilemaan tavalliseen tapaan, voi mennä vielä pitempi aika.

Jälkitaudit ovat mahdollisia

Keuhkokuumeen alkuvaiheeseen liittyy suurentunut keuhkoveritulpan riski, mikäli sairastunut joutuu olemaan pitkään paikallaan vuodelevossa. Virusperäisen taudin jälkitautina voi joskus saada sydänlihastulehduksen. Se on useimmiten seurausta siitä, ettei malta toipua kunnolla, vaan palaa urheiluharrastuksiin liian aikaisin.

Uudelleen lääkäriin on syytä mennä aina, jos vointi huononee, tai jos keuhkokuume ei lievity lainkaan kolmessa päivässä antibioottihoidon aloittamisesta.

Pneumokokkirokote suojaa vakavalta keuhkokuumeelta

Keuhkokuumeen ehkäisyssä tärkeintä on tupakoinnin lopettaminen. Tartuntaa voidaan ehkäistä myös hyvällä käsihygienialla.

Pneumokokkibakteerin aiheuttamaa keuhkokuumetta vastaan on myös olemassa rokotteita. Lapset saavat pneumokokkirokotuksen osana kansallista rokotusohjelmaa. Muuten maksuttoman rokotuksen saavat vain kantasolusiirron saaneet tai vaikeaa munuaissairautta sairastavat alle 75-vuotiaat.

THL suosittelee rokotusta riskiryhmille, koska se vähentää vakavan pneumokokkitaudin vaaraa. Riskiryhmään kuuluvat immuunipuutteiset, kroonista keuhko- ja sydänsairautta, diabetesta, maksan vajaatoimintaa ja alkoholismia sairastavat.

Kansankielellä pneumokokkirokotuksesta käytetään usein nimitystä keuhkokuumerokote. Nimitys on harhaanjohtava, sillä rokote suojaa myös muilta pneumokokkitaudeilta, kuten aivokalvontulehdukselta ja verenmyrkytykseltä.

Yksi pneumokokkirokote riittää loppuelämäksi. Rokote maksaa noin 90 euroa.

Asiantuntija sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Ville Holmberg.