Peliriippuvuus – Oireet ja hoito
Peliriippuvuus tarkoittaa tilannetta, jossa pelaamisen hallinta vaikeutuu ja pelaaminen alkaa vaikuttaa arkeen, uneen tai ihmissuhteisiin. Riippuvuus voi liittyä rahapeleihin tai digitaaliseen pelaamiseen, kuten tietokone- tai videopeleihin.
Ongelma kehittyy usein vähitellen. Pelaamiseen käytetty aika lisääntyy ja pelaaminen alkaa toimia keinona helpottaa stressiä, yksinäisyyttä tai muuta kuormitusta. Huoli voi herätä omasta pelaamisesta tai läheisen tilanteesta.
Peliriippuvuus on hoidettavissa. Aavassa peliriippuvuuden hoito perustuu lääkärin tekemään tilanteen kokonaisarvioon. Myös rahapeliriippuvuuden hoito voi sisältää esimerkiksi psykososiaalista hoitoa tai muuta ammatillista tukea. Apua voi hakea matalalla kynnyksellä jo silloin, kun pelaaminen alkaa huolestuttaa.
- Mitä on peliriippuvuus?
- Mistä peliriippuvuuden tunnistaa?
- Pelaamisen muodot ja riskit
- Peliriippuvuuden oireet ja vaikutukset
- Peliriippuvuus nuorilla ja vanhemman rooli
- Milloin hakeutua hoitoon peliriippuvuuden takia?
- Peliriippuvuuden hoito
- Peliriippuvuuden hoitopolku Aavassa
- Usein kysytyt kysymykset UKK
- Aloita peliriippuvuuden hoito Aavassa
- Aiheeseen liittyvät palvelut
Mitä on peliriippuvuus?
Peliriippuvuus on toiminnallinen riippuvuushäiriö, jossa riippuvuus kohdistuu tekemiseen eikä aineeseen. Peliriippuvuudessa pelaaminen alkaa vähitellen ohjata ajattelua, ajankäyttöä ja arjen valintoja. Pelaamista on vaikea hallita ja sitä jatketaan haitoista huolimatta.
Peliriippuvuus luokitellaan mielenterveyden häiriöksi. Peliriippuvuudesta käytetään myös termiä peliongelma tai ongelmapelaaminen. Peliongelmassa tai ongelmapelaamisessa pelaaminen voi ajoittain aiheuttaa haittaa arjessa, mutta ei välttämättä hallitse elämää kokonaan. Peliriippuvuus on peliongelman tai ongelmapelaamisen vaikein muoto.
Peliriippuvuus voi liittyä rahapelaamiseen tai digitaaliseen pelaamiseen. Rahapeliriippuvuudessa keskeistä on usein nopea palkitsevuus ja taloudellinen riski. Pelaamista voidaan jatkaa tappioista huolimatta ja häviötä voidaan yrittää voittaa takaisin.
Digitaalisessa pelaamisessa, kuten tietokone- ja videopeleissä, pelaaminen voi kuormittaa erityisesti ajankäyttöä, unta ja arjen rytmiä. Pitkät pelijaksot ja pelien palkitsemisrakenteet voivat lisätä pelaamisen toistuvuutta.
Peliriippuvuudessa keskeistä on psyykkinen riippuvuus. Pelaaminen tuottaa hetkellisesti mielihyvää tai helpottaa vaikeita tunteita, kuten stressiä, ahdistusta tai yksinäisyyttä, mutta pitkällä aikavälillä se voi alkaa ylläpitää ongelmaa. Tämä voi vahvistaa kierrettä, jossa pelaaminen lisääntyy vähitellen.
Mistä peliriippuvuuden tunnistaa?
Peliriippuvuutta voi epäillä, jos pelaaminen alkaa vaikuttaa arkeen tai sen vähentäminen ei onnistu.
Peliriippuvuus tunnistetaan usein seuraavista merkeistä:
- pelaamista on vaikea vähentää tai lopettaa
- pelaamiseen käytetty aika lisääntyy tai venyy suunniteltua pidemmäksi
- pelaamista jatketaan, vaikka se aiheuttaa haittaa arjessa, ihmissuhteissa tai taloudessa
- ajatukset palaavat toistuvasti pelaamiseen
- pelaaminen toimii tapana helpottaa vaikeita tunteita, kuten stressiä tai levottomuutta.
Runsas pelaaminen ei aina tarkoita riippuvuutta. Harrastaminen voi olla intensiivistä ilman merkittävää haittaa arjessa. Ratkaisevaa on, kuinka vaikeaa pelaamisen vähentäminen on ja haittaako se toimintakykyä, ihmissuhteita tai hyvinvointia
Pelaamisen muodot ja riskit
Rahapeliriippuvuus
Rahapeleissä, kuten vedonlyönnissä, kasinopeleissä ja nettipelaamisessa, palkkiot voivat tulla nopeasti ja satunnaisesti. Tämä voi vahvistaa pelaamista, koska voiton mahdollisuus aktivoi aivojen palkitsemisjärjestelmää.
Rahapeliriippuvuuteen johtaa usein ennen pitkää taloudellisiin ongelmiin. Pelaaja voi esimerkiksi yrittää voittaa häviämänsä rahat takaisin jatkamalla pelaamista tai panostamalla yhä suurempia summia. Tämä voi johtaa esimerkiksi velkaantumiseen.
Digipeliriippuvuus
Digitaalisia pelejä ovat esimerkiksi tietokonepelit, videopelit ja mobiilipelit. Pelaaminen voi tarkoittaa useiden tuntien yhtäjaksoista pelaamista iltaisin tai lyhyitä mutta toistuvia pelisessioita pitkin päivää.
Monissa peleissä eteneminen perustuu tasoihin, pisteisiin, saavutuksiin tai pelinsisäisiin palkintoihin, jotka kannustavat jatkamaan pelaamista. Pitkittyessään pelaaminen voi alkaa näkyä arjessa esimerkiksi valvomisena, väsymyksenä tai koulun tai työn laiminlyömisenä, ruokailujen unohtumisena tai muiden harrastusten jäämisenä pois.
Digipeliriippuvuudesta ei ole vielä niin paljon tutkittua tietoa kuin rahapelaamisesta, mutta se on saamassa oman tautiluokituksensa lähivuosina.
Peliriippuvuuden oireet ja vaikutukset
Peliriippuvuuden keskeinen oire on, että pelaamisen määrää on vaikea hallita. Pelaamista saatetaan jatkaa pidempään kuin oli tarkoitus, ja lopettaminen voi tuntua vaikealta, vaikka siihen olisi tarve.
Psyykkiset ja fyysiset vaikutukset
Peliriippuvuuteen voi liittyä ahdistuneisuutta, mielialan vaihtelua ja ärtyneisyyttä. Pelaamisen ulkopuolella olo voi tuntua levottomalta tai tyhjältä, ja keskittyminen arjen tehtäviin voi vaikeutua. Joissakin tilanteissa pelaamista voidaan myös alkaa salailla läheisiltä tai sen määrää vähätellään.
Pelaaminen vaikuttaa myös fyysiseen hyvinvointiin. Pelaaminen voi siirtyä iltaan tai yöhön, mikä voi heikentää unen määrää tai laatua. Pitkittyessään tämä voi aiheuttaa väsymystä, keskittymisvaikeuksia ja heikentää jaksamista arjessa.
Arjen vaikutukset
Pelaaminen voi alkaa syrjäyttää muita arjen asioita. Opiskelu tai työ voi kärsiä esimerkiksi myöhästymisten, poissaolojen tai jaksamisen heikkenemisen vuoksi. Ihmissuhteet voivat kuormittua, jos aikaa ei jää läheisille tai pelaamisesta syntyy ristiriitoja. Ajankäyttö voi muuttua epäsäännölliseksi ja arjen hallinta vaikeutua.
Taloudelliset vaikutukset
Rahapeliriippuvuus näkyy usein taloudellisina ongelmina. Rahaa saatetaan käyttää pelaamiseen enemmän kuin oli tarkoitus. Tappioita voidaan yrittää voittaa takaisin jatkamalla pelaamista tai kasvattamalla panoksia. Joillekin kertyy velkaa pikavipeistä, luottokorteista tai läheisiltä lainatusta rahasta. Pelaamiseen liittyvä rahankäyttö voi aiheuttaa huolta, ristiriitoja läheisten kanssa tai vaikeuksia selviytyä arjen menoista.
Peliriippuvuus nuorilla ja vanhemman rooli
Peliriippuvuus voi nuorilla näkyä arjen tasapainon muutoksina. Vanhemman huoli on aiheellinen, jos nuoren arjen rytmi muuttuu selvästi, koulusuoriutuminen heikkenee tai pelaaminen aiheuttaa ristiriitoja kotona. Huolta voi herättää myös se, jos nuori reagoi voimakkaasti pelaamisen rajoittamiseen tai pelaaminen vaikuttaa mielialaan.
Asia kannattaa ottaa nuoren kanssa puheeksi rauhallisesti ja syyllistämättä. Apua kannattaa hakea, jos pelaaminen alkaa selvästi haitata arkea tai sen rajoittaminen ei onnistu kotona sovituilla keinoilla. Ammattilaisen kanssa voidaan arvioida tilannetta ja pohtia, millainen tuki olisi tilanteessa hyödyllinen.
Aavassa Pikkujätin ammattilaisiin voi olla yhteydessä pieneltäkin tuntuvissa asioissa.
Milloin hakeutua hoitoon peliriippuvuuden takia?
Jos pelaaminen aiheuttaa huolta tai sen hallinta tuntuu vaikealta, tilanteen arviointi ammattilaisen kanssa voi auttaa selkeyttämään tilannetta.
Apua voi hakea jo siinä vaiheessa, kun pelaaminen alkaa tuntua vaikealta hallita tai se vie enemmän aikaa kuin oli tarkoitus. Läheisen näkökulmasta huoli on riittävä syy ottaa asia esiin ja hakea tukea.
Aavassa keskustelu ammattilaisen kanssa on luottamuksellista. Tilannetta voidaan tarkastella rauhassa ilman kiirettä tai velvoitteita jatkaa hoitoa. Varhainen keskustelu voi auttaa jäsentämään tilannetta ja löytämään keinoja, joilla pelaamisen roolia arjessa voidaan muuttaa.
Peliriippuvuuden hoito
Peliriippuvuuden ja rahapeliriippuvuuden hoito suunnitellaan yksilöllisesti tilanteen mukaan. Hoito perustuu kokonaisarvioon.
Lääketieteellinen arvio
Monissa tilanteissa peliriippuvuuden taustalla tai rinnalla voi olla muita mielenterveyteen liittyviä oireita, kuten masennusta tai ahdistuneisuutta. Lisäksi samanaikaisesti voi esiintyä muitakin riippuvuuksia, kuten päihteiden käyttöä tai muita toiminnallisia riippuvuuksia. Lääkärin vastaanotolla voidaan arvioida kokonaistilannetta ja suunnitella hoitoa useaan samanaikaiseen haasteeseen, jotta toipumista tukevat tekijät vahvistuvat. Joissakin tapauksissa voidaan arvioida myös lääkityksen tai muiden hoitomuotojen tarvetta.
Psykososiaalinen hoito
Peliriippuvuuden ja rahapeliriippuvuuden hoito perustuu erilaisten psykososiaalisten hoitomuotojen hyödyntämiselle. Hoidossa voidaan käyttää esimerkiksi kognitiiviseen psykoterapiaan (linkitys) perustuvia menetelmiä, motitoivaa haastattelua sekä muita keskusteluun perustuvia lähestymistapoja. Hoidossa tarkastellaan pelaamiseen liittyviä ajatusmalleja, tunteita ja toimintatapoja.
Tavoitteena on tunnistaa tilanteita, joissa pelaaminen käynnistyy, sekä ymmärtää, millaiset ajatukset tai tunteet ylläpitävät sitä. Työskentelyssä voidaan käsitellä esimerkiksi pelaamiseen liittyviä uskomuksia, kuten että pelaaminen helpottaa vaikeaa oloa. Samalla harjoitellaan uusia toimintatapoja, jotka auttavat muuttamaan käyttäytymistä arjessa ja vahvistamaan muita hyvinvointia tukevia rutiineja.
Muu tuki
Peliriippuvuuden hoidossa voi olla hyödyllistä yhdistää psykososiaaliseen hoitoon myös muuta tukea. Monille tärkeää on vertaistuki, jossa voi keskustella muiden samankaltaisia kokemuksia läpikäyvien kanssa. Rahapeliongelmissa voidaan tarvita myös talouteen liittyvää ohjausta ja neuvontaa. Myös läheisten tuki voi olla tärkeä osa toipumista.
Peliriippuvuuden hoitopolku Aavassa
Aavassa peliriippuvuuden hoito alkaa tilanteen arvioinnilla. Apua pyritään tarjoamaan mahdollisimman nopeasti. Usein hoito alkaa jo ensimmäisestä yhteydenotosta, jossa tilannetta voidaan arvioida ja sopia seuraavista askelista yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaisesti.
Yhteydenotto ja keskusteluapu
Aavaan voi ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä, jos oma pelaaminen huolestuttaa tai jos läheisen pelaaminen herättää huolta. Ensimmäinen yhteydenotto voi olla ajanvaraus vastaanotolle tai keskustelu siitä, millaista apua tilanteessa voisi olla hyödyllistä. Kaikki keskustelut käydään luottamuksellisesti.
Ensikäynti Aavan asiantuntijalla
Ensimmäisellä vastaanotolla käydään rauhassa läpi tilannetta lääkärin vastaanotolla. Keskustelussa tarkastellaan esimerkiksi, milloin pelaaminen yleensä alkaa, kuinka paljon aikaa siihen kuluu ja millaisia vaikutuksia sillä on arkeen, uneen, ihmissuhteisiin tai talouteen. Tavoitteena on ymmärtää kokonaistilannetta. Tarvittaessa lääkäri voi suositella laboratoriokokeita tai muita tutkimuksia.
Hoitosuunnitelma
Kun tilanteesta on saatu kokonaiskuva, laaditaan yhdessä yksilöllinen hoitosuunnitelma. Monissa tilanteissa keskeinen hoitomuoto on psykososiaalinen hoito. Hoito voi sisältää myös esimerkiksi lääkehoitoa tai ohjausta vertaistukeen.
Hoidon seuranta
Hoidon aikana edistymistä seurataan säännöllisillä vastaanotoilla. Keskusteluissa tarkastellaan, millaiset tilanteet ovat helpottuneet ja missä pelaamisen hallinta on edelleen vaikeaa. Samalla voidaan harjoitella uusia keinoja kohdata tilanteita, joissa pelaamisen houkutus on voimakas.
Hoitosuunnitelmaa voidaan tarvittaessa muokata tilanteen mukaan. Joissakin tilanteissa voidaan tehdä yhteistyötä myös muiden palvelujen kanssa, esimerkiksi jos tarvitaan tukea talouteen, päihteiden käyttöön tai mielenterveyteen liittyvissä kysymyksissä.
Usein kysytyt kysymykset UKK
Mistä tietää, että on peliriippuvainen?
Peliriippuvuuteen viittaa tilanne, jossa pelaamista on hankala hallita ja se alkaa vaikuttaa uneen, ihmissuhteisiin, talouteen tai arjen velvollisuuksiin. Myös pelaamisen määrän salaaminen läheisiltä viittaa riippuvuuteen.
Onko peliriippuvuus sairaus?
Peliriippuvuus luokitellaan mielenterveyden häiriöksi. Siihen liittyy muutoksia käyttäytymisessä ja aivojen palkitsemisjärjestelmässä, jotka voivat ylläpitää pelaamista haitoista huolimatta.
Miten peliriippuvuutta hoidetaan?
Peliriippuvuuden hoito perustuu usein lääkärin kokonaisarvioon ja psykososiaaliseen hoitoon. Hoidossa tarkastellaan pelaamiseen liittyviä ajatus- ja toimintamalleja sekä etsitään keinoja muuttaa niitä.
Voiko rahapeliongelmasta toipua?
Kyllä, rahapeliongelmasta on mahdollista toipua. Moni pystyy vähentämään tai lopettamaan pelaamisen ammattilaisen tuella.
Voiko digipeliriippuvuus koskea myös aikuisia?
Kyllä. Digitaalisiin peleihin liittyvä riippuvuus voi koskea kaikenikäisiä.
Mikä auttaa peliriippuvuuteen?
Ammattilaisen tuki voi auttaa pelaamiseen liittyviä tapoja. Pelaamista voi kuitenkin alkaa tarkastella myös itse, esimerkiksi seuraamalla kuinka paljon aikaa tai rahaa siihen kuluu, rajaamalla pelaamiselle tiettyjä aikoja tai etsimällä muita tapoja rentoutua. Jos pelaamisen hallinta tuntuu vaikealta, keskustelu ammattilaisen kanssa voi auttaa löytämään toimivia keinoja muutokseen.
Mitä tehdä, jos läheinen on peliriippuvainen?
Tilanne kannattaa ottaa puheeksi rauhallisesti ja syyllistämättä. Huolesta voi keskustella myös ammattilaisen kanssa, joka auttaa arvioimaan tilannetta ja mahdollisia tukikeinoja.
Miten pelaaminen vaikuttaa uneen?
Pelaaminen voi siirtyä iltaan tai yöhön ja vaikeuttaa nukahtamista. Kirkas näyttövalo, pelien nopeatempoiset ärsykkeet ja voimakas keskittyminen voivat pitää kehon ja mielen virittyneenä pitkään pelaamisen jälkeen. Tämä voi myös heikentää unen laatua ja lisätä väsymystä seuraavana päivänä.
Onko pelaaminen haitallista?
Pelaaminen ei ole automaattisesti haitallista. Haitat syntyvät yleensä silloin, kun pelaaminen alkaa syrjäyttää muita arjen asioita tai sen hallinta vaikeutuu.
Onko peliriippuvuus perinnöllistä?
Perinnölliset tekijät voivat vaikuttaa alttiuteen riippuvuuksille, mutta peliriippuvuuden kehittymiseen vaikuttavat myös ympäristö ja elämäntilanne.
Aloita peliriippuvuuden hoito Aavassa
Varaa aika verkosta tai soita asiakaspalvelunumeroomme 010 380 3838.