Topografia eli sarveiskalvon pintakarttatutkimus

Topografia on tärkeä tutkimus sarveiskalvosairauksien diagnosoinnissa ja seurannassa. Sitä suositellaan myös osana kaihileikkauksen esitutkimusta, jos harkinnassa on erikoistehomykiö. Käytössämme on moderni, laadukas laite, jolla saadaan kuvattua myös sarveiskalvon takapintaa.

Mitä topografialla tutkitaan?

Sarveiskalvo on silmän ulommainen, värikalvon päällä oleva läpinäkyvä kalvo. Sen tehtävänä on taittaa valoa ja suojata silmää. Sarveiskalvon topografiassa eli pintakarttatutkimuksessa tutkitaan sarveiskalvon taittovoimakkuutta sekä sen paksuus- ja kaarevuusmuutoksia.

Milloin topografia on tarpeen?

Topografia on tarpeellinen tutkimus sarveiskalvosairauksien, kuten keratokonuksen eli sarveiskalvon kartiopullistuman, diagnosoinnissa ja seurannassa.  Sarveiskalvon kartiopullistuma on yksi yleisimmistä nuorten aikuisten sarveiskalvon sairauksista.

Topografiaa suositellaan myös osana kaihileikkauksen esitutkimusta niille kaihileikkauspotilaille, joille harkitaan erikoistekomykiötä. Topografialla halutaan sulkea pois sarveiskalvosairauksia.

Tutkimuksen kulku

Topografia tehdään kahdessa osassa ja se kestää alle 30 sekuntia. Tutkimuksessa tutkittava katsoo kohdevaloa. Laajentavia silmätippoja ei käytetä. Käytössämme on moderni hyvätasoinen laite, jolla saadaan kuvattua myös sarveiskalvon takapintaa.

Tutkimuksen tekevä silmähoitaja neuvoo, mitä sinun tulee tehdä ja miten tutkimus etenee. Topografia on nopea ja kivuton tutkimus. Mikään ei kosketa silmän pintaa. Voit saapua tutkimukseen luottavaisin mielin ja jännittämättä.

Varaa aika topografiaan

Silmätutkimuksiin varataan aika vastaanottokäynnin yhteydessä silmäosastolta tai Aavan asiakaspalvelun numerosta 010 380 3838. Topografiaan tarvitaan lääkärin lähete. Valmistautumisohjeet saat lähettävältä lääkäriltäsi tai silmähoitajilta. Muistathan ottaa mukaan Kela-kortin tai henkilöllisyystodistuksen.

Toimipisteet

Aava Hyvinkään Pipetti

Aava Helsinki Kamppi

FacebookTwitterLinkedIn
Artikkelit ja tiedotteet
shutterstock_735545155

Enterorokko aikuisella – eroaako lasten taudista?

Enterorokkotartunnan voi saada aikuisenakin, vaikka olisi sairastanut taudin lapsena. Se johtuu siitä, että enteroviruksia on erilaisia. Yleislääketieteen erikoislääkäri Mikko Oikkonen selvittää, millaisia oireita tauti aikuisella aiheuttaa ja miten niitä voidaan lievittää.
Lue lisää
lasse-lempainen

Huippuortopedi Lasse Lempainen aloittaa leikkaukset ja vastaanoton Helsingissä Aavassa

Maailman kärkiortopedeihin kuuluva Lasse Lempainen hoitaa paitsi jalkapallotähtiä ja huippu-urheilijoita, myös tavallisten kuntoilijoiden alaraajavammoja. Rasitusvammojen syynä on usein liian yksipuolinen ja kova harjoittelu.
Lue lisää
nainen-long-covid

Tunnista long covidin oireet ajoissa – asiantuntijan mukaan tauti on merkittävä kansanterveydellinen ongelma

Heräät yöllä hikisenä ja syke käy toisella sadalla. Työpäivät kuluvat sumun keskellä ja keskittyminen herpaantuu jatkuvasti. Urheilusta ei tule mitään, rintaa painaa ja henki salpautuu. Voisiko kyseessä olla long covid? Suomen long covid -asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, neurologian erikoislääkäri Risto O. Roine kertoo näkemyksensä pitkäkestoisesta koronasta.
Lue lisää