Topografia eli sarveiskalvon pintakarttatutkimus

Topografia on tärkeä tutkimus sarveiskalvosairauksien diagnosoinnissa ja seurannassa. Sitä suositellaan myös osana kaihileikkauksen esitutkimusta, jos harkinnassa on erikoistehomykiö. Käytössämme on moderni, laadukas laite, jolla saadaan kuvattua myös sarveiskalvon takapintaa.

Mitä topografialla tutkitaan?

Sarveiskalvo on silmän ulommainen, värikalvon päällä oleva läpinäkyvä kalvo. Sen tehtävänä on taittaa valoa ja suojata silmää. Sarveiskalvon topografiassa eli pintakarttatutkimuksessa tutkitaan sarveiskalvon taittovoimakkuutta sekä sen paksuus- ja kaarevuusmuutoksia.

Milloin topografia on tarpeen?

Topografia on tarpeellinen tutkimus sarveiskalvosairauksien, kuten keratokonuksen eli sarveiskalvon kartiopullistuman, diagnosoinnissa ja seurannassa.  Sarveiskalvon kartiopullistuma on yksi yleisimmistä nuorten aikuisten sarveiskalvon sairauksista.

Topografiaa suositellaan myös osana kaihileikkauksen esitutkimusta niille kaihileikkauspotilaille, joille harkitaan erikoistekomykiötä. Topografialla halutaan sulkea pois sarveiskalvosairauksia.

Tutkimuksen kulku

Topografia tehdään kahdessa osassa ja se kestää alle 30 sekuntia. Tutkimuksessa tutkittava katsoo kohdevaloa. Laajentavia silmätippoja ei käytetä. Käytössämme on moderni hyvätasoinen laite, jolla saadaan kuvattua myös sarveiskalvon takapintaa.

Tutkimuksen tekevä silmähoitaja neuvoo, mitä sinun tulee tehdä ja miten tutkimus etenee. Topografia on nopea ja kivuton tutkimus. Mikään ei kosketa silmän pintaa. Voit saapua tutkimukseen luottavaisin mielin ja jännittämättä.

Varaa aika topografiaan

Silmätutkimuksiin varataan aika vastaanottokäynnin yhteydessä silmäosastolta tai Aavan asiakaspalvelun numerosta 010 380 3838. Topografiaan tarvitaan lääkärin lähete. Valmistautumisohjeet saat lähettävältä lääkäriltäsi tai silmähoitajilta. Muistathan ottaa mukaan Kela-kortin tai henkilöllisyystodistuksen.

Toimipisteet

Aava Hyvinkään Pipetti

Aava Helsinki Kamppi

FacebookTwitterLinkedIn
Artikkelit ja tiedotteet
Mononukleoosi

Mononukleoosi eli pusutauti – kaikki saavat tartunnan, mutta vain osa oirehtii

Mononukleoosi on pääasiassa pikkulasten, teinien ja nuorten aikuisten tauti. Sen tarttuminen tapahtuu ennen kaikkea syljen välityksellä, useimmiten suutelemalla. Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Jarkko Korpi kertoo, millaisia pusutaudin oireet ovat ja mitä erityispiirteitä sairauteen liittyy.
Lue lisää
rintakipu-sydänlihastulehdus-

Tunnista sydänlihastulehdus: puristavaa rintakipua, väsymystä ja hengenahdistusta

Sydänlihastulehdus voi iskeä flunssan jälkeen. Laukaisijana on usein kuntourheilu puolikuntoisena. Siksi treenikielto flunssaisena on aina aiheellinen. Kardiologian erikoislääkäri Anna-Mari Hekkala kertoo, millaiset oireet on syytä ottaa vakavasti.
Lue lisää
tapio-lehtinen-aava-purjehdus

Merihätään joutunut yksinpurjehtija Tapio Lehtinen oli tiukassa paikassa ilman silmälaseja – näkö korjattiin Aavassa ja seilaamisesta tehtiin taas turvallisempaa

Puolisokeana hätäviestin kirjoittaminen on haastavaa kokeneellekin merenkävijälle. Linssileikkaus Aavassa toi Tapio Lehtiselle mahdollisuuden jättää silmälasit jatkossa kotiin.
Lue lisää