Sirpa Pitkäniitty

Tervetuloa vastaanotolle yksin tai kumppanin kanssa, pienissä tai isommissa asioissa. Jäsennetään yhdessä tilannetta, voimavaroja, jumiutuneisuutta, ihmissuhteita – ja asetetaan muutostavoitteet joiden suuntaan kulkea. Lähestymistapani työskentelyssäni on integroiva, tarkastelen asioita kokonaisvaltaisesti eri puolilta. Olen tehnyt töitä eri ikäisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien perheiden kanssa. Ansioluettelo ja tarkempi työhistoria on löydettävissä Linked In -sivustolta. KELA:n pätevyys: paripsykoterapia, perhepsykoterapia, vanhempainohjanta.

* elämäntilannekriisit
* hyvinvointi ja terveyden tarkastelu, somaattinen oireilu, elämäntapamuutokset
* stressi ja omat voimavarat, ahdistus, mielialapulmat
* työ ja työhön liittyvät haasteet
* surutyö
* vuorovaikutusongelmat eri ihmissuhteissa (parisuhde, perhe, läheiset ihmiset)
* vanhemmuus, vanhempainohjanta
* eroaminen, perheasioiden sovittelu
* uusperhe

Toimin myös Aavan moniammatillisessa [Endometrioosikeskuksessa](https://www.aava.fi/palvelut/naistentaudit/gynekologisten-ongelmien-hoito/endometrioosi/) ja autan sairauden aiheuttaman psyykkisen kuormituksen kanssa.

Jari Aho

Teen töitä yksilöiden, ryhmien ja työyhteisöjen kanssa. Teemoina esim.

* työssäjaksaminen
* elämäntilannekriisit
* johdon- ja esihenkilöiden tuki sekä
* työyhteisön kehittäminen

Olen myös työnohjaaja, seksuaalineuvoja ja seksuaaliterapeutti (erikoistunut seksuaalisuuden ja suhteiden monimuotoisuuskysymyksiin).

Lämpimästi tervetuloa vastaanotolleni!

Tiia Helteenvuori

Olet tervetullut vastaanotolleni mielenterveyteen, elämänkriiseihin, ihmissuhdehaasteisiin ja työhyvinvointiin liittyvissä asioissa. Työskentelyssäni keskeistä on turvallisen yhteistyösuhteen mahdollistaminen arvostavan, läsnäolevan ja avoimen kohtaamisen avulla.

Pidän kokonaisvaltaista näkökulmaa tärkeänä. Vastaanotollani tämä tarkoittaa asiakkaan mielen, kehollisuuden ja sosiaalisten suhteiden sekä henkilökohtaisten arvojen ja tarpeiden huomioimista tapaamisten tavoitteista ja toivotusta muutoksesta sovittaessa.

Olen toiminut kliinisenä psykologina yli 20 vuotta asiakastyössä mielenterveyden parissa erilaisissa työympäristöissä sekä mielenterveystyöhön liittyvissä koulutus- työnohjaus ja kehitystehtävissä. Vastaanotolla autan sinua tunnistamaan voimavarojasi ja tarvittaessa kohtaamaan hyvin hankaliltakin tuntuvia kokemuksia tai jäsentämään monimutkaisia tilanteita.

Voit hakeutua vastaanotolleni esimerkiksi seuraavista syistä:

* ahdistus, masennus, stressi, jännittäminen tai uupumusoireet
* tunne-elämän tai vireystasojen säätelyvaikeudet
* työssäjaksamisen tai työn ja vapaa-ajan rajaamisen haasteet
* ristiriidat ihmissuhteissa
* elämäntilannekriisi
* voimavarojen selkeyttäminen
* univaikeudet

Liikkumattomuus – työelämän näkymätön uhka, joka maksaa enemmän kuin uskotkaan

Liikkumattomuus on noussut yhdeksi suurimmista työikäisten terveysongelmista, jolla on merkittäviä vaikutuksia sekä yksilön hyvinvointiin että yritysten tuottavuuteen. Asia tiedostetaan hyvin, ja työntekijöiden liikkumista on pyritty lisäämään esimerkiksi liikuntasetelien avulla.

– Liikuntasetelit ovat hieno juttu, mutta niitä käyttävät lähinnä ne, jotka liikkuisivat muutenkin. Muilla setelit jäävät usein käyttämättä. Heidän kohdallaan olennaisinta olisi saada heidät motivoitumaan liikunnasta, työterveyshuollon erikoislääkäri Eira Roos sanoo.

THL:n vuonna 2023 julkaiseman Terve Suomi -tutkimuksen mukaan miehistä 46 ja naisista 38 prosenttia liikkuu terveyssuositusten mukaisesti. Se tarkoittaa, että yli puolet suomalaisista ei liiku terveyden kannalta riittävästi. Toisaalta kolme neljännestä liikkuu vapaa-ajallaan jonkin verran. Yksi neljännes ei liiku juuri lainkaan.

– Työpaikoilla huomio tulisi kohdistaa heihin. Liikkumattomuus sinällään näyttää nostavan sairauspoissaolojen riskiä noin 30 prosenttia verrattuna liikkuviin. Käytännössä se voi tarkoittaa jopa 3-6 ylimääräistä poissaolopäivää vuodessa per työntekijä.

Vähemmän kustannuksia

Aavan työterveydessä käytössä oleva työntekijöiden elintapoja kartoittava Aisti Health -analyysi kertoo samaa. Firmassa kuin firmassa noin neljäsosa työntekijöistä saa ensisijaisena suosituksena parantaa terveyttään liikunnan lisäämisellä tai ruokavaliomuutoksilla. Sadan hengen yrityksessä 25 ihmistä kuuluu tähän ryhmään.

– Aika usein työpäivän hintana käytetään 370 euroa. Silloin 3-6 työpäivän ylimääräinen hukka tarkoittaa vuodessa noin 1 100-2 200 euroa per työntekijä. Kun se kerrotaan sadan hengen yrityksessä 25:llä, liikkumattomuudesta johtuvien ylimääräisten poissaolojen hinnaksi saadaan 27 000 – 55 000 euroa vuodessa, Eira Roos selittää.

Hän muistuttaa, että liikkumattomat käyttävät myös enemmän työterveyshuollon palveluja. Lisäksi he jäävät muita useammin pitkille sairauslomille. Seurauksena kokonaiskustannukset saattavat kivuta hyvin korkeiksi.

– Innostaminen liikunnan pariin maksaisi huomattavasti vähemmän. Pienikin määrä olisi terveydelle ja työkyvylle edullista.

Haittojen ehkäisy keskiöön

Eniten sairauslomille jäädään tuki- ja liikuntaelin- sekä hengitystiesairauksien ja mielenterveysongelmien vuoksi. Liikkumaton elämäntapa lisää näiden kaikkien riskiä.

– Flunssat iskevät liikkumattomaan herkemmin, ja liikkumattoman astma on hankalammin hoidettavissa kuin liikkuvan. Sairauslomaan johtavan masennuksen riski tulevina vuosina on yli 60 prosenttia suurempi, Eira Roos kertoo.

Liikkumattomuus vaikuttaa myös yleiseen toimintakykyyn ja lisää sydän- ja verisuonitautien sekä ruuansulatuskanavan sairauksien vaaraa. Eira Roos nostaa esimerkiksi paksusuolen syövän, jonka esiintyvyys on kasvanut valtavasti. Sen ehkäisyssä liikunnalla on merkitystä. 

– Liikkumattomuuden haittojen ehkäisyn tulisi olla pääosassa, kun yrityksissä pohditaan, mitä ongelmalle voisi tehdä. Sairauksien ehkäisy on aina edullisempaa kuin jo todettujen sairauksien hoitaminen.

Miten työntekijöiden liikkumista voitaisiin sitten lisätä? Ja miten myös liikkumattomat saataisiin liikkeelle?

– Ensimmäinen asia on tiedostaa, että yrityksessä on liikkumattomia ihmisiä. Usein huomioidaan vain ne, jotka liikkuvat jo valmiiksi ja tarjotaan heille vielä enemmän mahdollisuuksia siihen.

Liikkumattomien omahoitopolku

Eira Roos korostaa, että liikkumattomat eivät motivoidu muiden huippusuorituksista, kuten siitä, että johtajat juoksevat maratoneja. Sen sijaan he voisivat hyötyä lempeästä ohjauksesta, joka antaisi heille positiivisia kokemuksia jonkinlaisesta liikunnallisesta aktiivisuudesta. Ilo ja mielihyvän tunne luovat edellytykset innostumiselle.

Aavassa tällainen ohjaus kantaa nimeä liikkumattomien omahoitopolku. Työnantaja voi tarjota työntekijälle mahdollisuuden osallistua siihen. 

– Matkalla kohti uusia liikkumistottumuksia työntekijä kohtaa työfysioterapeutin sekä työterveyspsykologin säännöllisesti seitsemän kuukauden ajan.

Toinen näkökulma on työelämän liikunnallistaminen. Eira Roos kehottaa miettimään, mitä se tarkoittaa työpöydän ääressä tapahtuvassa työssä. 

– Yhdessä yrityksessä oli päädytty merkitsemään palavereihin kävelytunnus, mikäli kyseessä oli sellainen palaveri, jossa ei tarvitse itse esittää mitään näytöltä. Keskustelukin sujuu kävellen, usein paremminkin, koska ajatukset juoksevat liikkuessa kirkkaammin.

Liikunta kuuluu kaikille

Yritykset voivat tukea myös liikunnan harrastamista. UKK-instituutin selvityksen mukaan yleisin este liikkumiselle on ajanpuute.

– Monissa yrityksissä on otettu käyttöön tunti liikuntaa viikossa työajalla -malli. Joissakin on kokeiltu jopa kahta tuntia, jos liikkuu työkaverin kanssa. Silloin liikuntaan yhdistyy yhteisöllisyys ja sosiaalinen vuorovaikutus, joiden tiedetään olevan myös hyväksi terveydelle.

Työpaikkojen omat kuntosalit lisäävät mahdollisuuksia liikkua työajan puitteissa tai heti työpäivän jälkeen, mutta liikkumattomille salin kynnys on usein varsin korkea. Eira Roosin mukaan kynnystä on mahdollista madaltaa viestinnän avulla. Esimerkiksi intramateriaalit voisi kuvittaa siten, että siellä nähdään kaiken kokoisia, ikäisiä ja kuntoisia ihmisiä liikkumassa. 

– Se kertoo, että liikunta kuuluu kaikille. Saleilla voitaisiin järjestää myös liikkumattomille suunnattuja työfysioterapeutin vetämiä ryhmiä.

Yhteistyötä työterveyden kanssa

Työterveyshuollon roolia liikkumattomuuden haittojen ehkäisyssä sekä liikkumiseen innostamisessa Eira Roos pitää merkittävänä. Edellytys sille on, että yritykset haluavat tehdä yhteistyötä työterveyden kanssa.

– Työterveyshuolto tuntee työntekijät sekä yrityksessä tehtävän työn olosuhteet ja on siksi hyvä kumppani miettimään, mikä toimisi juuri meidän yrityksessä. Työterveyden työkaluilla pystytään tunnistamaan myös, mikä on hyväksi kellekin missä vaiheessa. Liikunnan lisääminen ei ole aina ykkösasia, vaan ensin on hoidettava esimerkiksi masennus. Työterveys ei kuitenkaan voi tehdä asioille mitään, ellei se saa siihen varoja.

Keskusteluissa yrityspäättäjien ja työterveyshuollon kesken nousee usein esiin, missä on ihmisen oma vastuu. Pitääkö yrityksen vastata kaikesta? 

– Tähän sanon aina, että kyllä kannattaa. Työnantaja ei voi vaikuttaa siihen, mitä työntekijä tekee vapaa-ajallaan, mutta hän voi vaikuttaa muihin elementteihin. Jos hän ei vaikuta, se maksaa yritykselle enemmän. Mikäli tähän ei havahduta, mikään ei muutu, Eira Roos toteaa.

Yhdessä toisia tsempaten

Toki työntekijän itsensäkin olisi hyvä havahtua pohtimaan, mitä voisi tehdä hyvinvointinsa eteen. Olisiko esimerkiksi mahdollista taittaa työmatka tai osa siitä kävellen ja käyttää portaita hissin sijaan? Etätöitä tekevän tulisi olla erityisen valppaana, ettei hän istu kotona koneen ääressä koko päivää.

– Siirtymiseen kotoa töihin liittyy usein ainakin vähäistä kävelyä, sillä vaikka matkan taittaisi autolla tai julkisilla, parkkipaikalta ja bussipysäkiltä kävellään työpaikalle. Myös lounasruokalaan mennään kävellen. Etätyössä tämä jää puuttumaan, ellei ole itse aktiivinen, Eira Roos sanoo.

Yksi hyvä vaihtoehto on lähteä liikkeelle työkaverin kanssa. 

– Yhdessä yrityksessä syntyi työkaverien porukka, jossa käydään testailemassa eri lajeja ja tsempataan samalla toisia. Kukaan ei ollut aiemmin innostunut liikunnasta, mutta yhdessä he saivat toisensa liikkumaan.

Yli kolmen miljardin kustannukset

Liikkumisen suosituksia vähäisempi reippaan ja rasittavan liikkumisen määrä eli liikkumattomuus aiheuttaa Suomessa vuosittain yli kolmen miljardin euron kustannukset. Liikkumattomilla sairauspoissaolon riski on

  • tuki- ja liikuntaelinsairauksien kohdalla noin 25 %
  • masennuksen kohdalla noin 65 %
  • hengitystiesairauksien kohdalla noin 35 %
  • ruuansulatuskanavan oireiden kohdalla noin 25 %

suurempi kuin liikkuvilla.

Kroonisista kansansairauksista suurin yksittäinen kustannusten aiheuttaja on tyypin 2 diabetes. Vähäinen liikunta on yksi diabeteksen riskitekijöistä.

Jessica Knuuti

Olen työterveydessä työskentelevä laillistettu psykologi. Olet lämpimästi tervetullut vastaanotolleni kaikenlaisissa työhyvinvointiin tai muuhun elämään liittyvissä kysymyksissä. Kartoitamme yhdessä omia vahvuuksiasi hyvinvointisi tueksi. Ammatillisiin vahvuuksiini kuuluu hankalaltakin tuntuvien tilanteiden jäsentäminen ja selkeyttäminen yhdessä asiakkaan kanssa. Asiakkailtani olen saanut palautetta hyvistä kuuntelutaidoistani, ymmärtävästä työotteestani sekä kyvystäni luoda turvallinen ja luottamuksellinen tila vaikeidenkin asioiden käsittelyyn. Etsitään yhdessä sinulle sopivia keinoja hyvinvointisi tueksi!

Voit tulla vastaanotolleni esimerkiksi seuraavista syistä:

• omien voimavarojen selkeyttäminen

• stressi, ahdistus, masennus

• työssä jaksamisen ongelmat

• elämänkriisit

Lisäksi tarjoan työhyvinvointiin liittyviä koulutuksia yrityksille.
Teen lääkärin lähetteellä psykologin tutkimuksia, mm.

• muistitutkimuksia

• kognitiivisten toimintojen arviointeja

• ADHD-arviointeja

Atte Varis

Tervetuloa yli 20-vuoden psykologikokemuksella yksilövastaanotolleni työstämään laaja-alaisesti työn ja muun elämän kuormitustekijöitä. Työotteeni on avoin ja lämmin, tarvittaessa myös jäsentyneen ohjaava.

Teen myös työyhteisöjen ja organisaatioiden kehittämistyötä aina tunnin tietoiskuista ja webinaareista esihenkilöiden valmentamiseen ja pitkiin kehityshankkeisiin. Työpsykologian lisäksi olen erikoistunut kriisipsykologiaan.

Erityisosaamistani ovat mm:

* Työkuormitus,-uupumus ja palautuminen
* Kiistojen selvittelyt
* Asiantuntijoiden, esihenkilöiden ja johdon valmennus ja konsultointi
* Hyvinvointihankkeet
* Haastavat tai uhkaavat asiakastilanteet
* Kansainväliset asiakkaat ja organisaatiot

Lauri Seppo

Olen kokenut ja avarakatseinen neuropsykologi, työterveyspsykologi ja psykoterapeutti. Teen neuropsykologisia tutkimuksia osana työkyvyn arviointeja, muistitutkimuksia ja oppimisvaikeuksien arviointia.

Työterveyspsykologina teen lyhyitä tukikonsultaatioita työterveyslääkärin tai työterveyshoitajan lähetteellä.

En ole lukinnut itseäni mihinkään psykoterapiakoulukuntaan, sovellan erilaisia menetelmiä tilanteen ja asiakkaan mukaan. En tee pitkiä terapioita tällä hetkellä. Tervetuloa vastaanotolleni!

Tapio Perämäki

Palveluihini kuuluvat työhyvinvoinnin ja työyhteisöjen kehittäminen, kriisi- ja muutostilanteet, esihenkilötyön tukeminen, yksilövastaanotto ja psyykkisen työkyvyn arviot, stressinhallinta ja kognitiivisen ergonomian huomioiminen työssä.

Yksilövastaanotoilla käsittelemme asiakkaan kanssa usein työssä tai työyhteisössä ilmeneviä ongelmia, mietimme keinoja lisätä hallinnan tunnetta työssä, keinoja palautua ja irrottautua työstä sekä keinoja helpottaa masennus-, ahdistus- ja työuupumusoireilua. Käytän vastaanotollani kognitiivisen terapian menetelmiä.

Työyhteisöjen kanssa työskennellessä etsimme yhdessä keinoja parantaa mm. työn sujuvuutta, yhteistyön toimivuutta ja työilmapiiriä kartoittamalla ja tukemalla työyhteisön rakenteita.
Pidän valmennuksia mm. työyhteisön toimivuuden ja kognitiivisen ergonomian teemoista.

Anna Sysikaski

Tarjoan psykologin tukea erilaisissa kriisitilanteissa ja haasteissa esimerkiksi työssäjaksamiseen, terveyteen tai ihmissuhteisiin liittyen. Autan löytämään konkreettisia askelia eteenpäin stressi-, uupumus-, ahdistuneisuus- ja mielialaongelmissa. Teen myös ADHD:hen ja muihin keskittymisen pulmiin liittyviä selvittelyjä. Hyödynnän ratkaisukeskeisiä, myötätuntokeskeisiä ja kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiä.

Tervetuloa vastaanotolleni!

* työterveyspsykologin yksilökäynnit

* lyhytterapia

* työyhteisöjen tukeminen kriisitilanteissa

* työhyvinvointia tukevien toimien suunnittelu

Hanna Sippala

Tuen sinua psykologina niissä teemoissa ja haasteissa, joihin juuri tällä hetkellä toivot saavasi tukea ja apua. Tilanteet voivat liittyä niin työhön kuin muuhun elämääsi. Tavoitteenani on, että vastaanotollani sinulla on turvallinen tila tulla kohdatuksi, nähdyksi ja kuulluksi omana itsenäsi. Työskentelyotteeni on konkreettinen, kohtaava ja voimavarakeskeinen.

Minulla on erityisosaamista muun muassa seuraavista aihealueista:

* Työuupumus ja erilaiset jaksamisen haasteet
* Palautuminen ja palautumisen haasteet
* Sisäinen vaativuus
* Ahdistuneisuus ja murehtiminen
* Univaikeudet ja unettomuus
* Tarkkaavuuden ja keskittymisen haasteet, ADHD ja ADD
* Seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuus
* Hankalat elämäntapahtumat ja -kriisit

Teen myös työtä työyhteisöjen ja esihenkilöiden kanssa. Valmennan niin esihenkilöitä ja johtajia kuin työyhteisöjäkin löytämään keinoja edistää työyhteisöjen toimivuutta ja hyvinvointia. Olen työskennellyt 10 vuotta IT-alan globaalissa yrityksessä myös esihenkilö-roolissa. Näin ollen minulla on omakohtaista kokemusta ja ymmärtämystä niin esihenkilötyön ilmiöistä kuin IT- ja teknologia-alan erityispiirteistä ja -kysymyksistä.

Voit tulla vastaanotolleni joko Kampin Aavaan tai voimme tavata etäyhteyden välityksellä videoyhteydellä tai puhelimitse.

Olet erittäin lämpimästi tervetuloa vastaanotolleni!