Juri Guljajev

Olen kokenut psykologi, jolla on yli 15 vuoden työkokemus työterveyspsykologiasta, kliinisestä työstä ja urheilu- ja suorituspsykologiasta.

Vastaanotollani autan aikuisia esimerkiksi masennuksen, ahdistuksen, työuupumuksen, kroonisen kivun sekä työ-ja toimintakyvyn haasteiden kanssa.Työskentelyotteeni on käytännönläheinen, tavoitteellinen ja asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin mukautuva.

Vastaanottotyön lisäksi teen laaja-alaisesti psykologisia tutkimuksia. Erityisosaamiseeni kuuluvat kognitiivisen toimintakyvyn arvioinnit, neuropsykologiset tutkimukset (esim.ADHD), persoonallisuuden arvioinnit sekä työ-, opiskelu-ja toimintakyvyn selvitykset.

Työskentelen suomeksi, viroksi, englanniksi ja venäjäksi.
Olen tehnyt psykologin työtä aktiivisesti kaikilla näillä kielillä yli 15 vuoden ajan.

Kehitän osaamistani jatkuvasti osallistumalla kotimaisiin ja kansainvälisiin koulutuksiin. Erityisiä kiinnostuksenkohteitani ovat kognitiivinen käyttäytymisterapia,
skeematerapia sekä näyttöön perustuvat menetelmät mielenterveyden, työkyvyn ja hyvinvoinnin tukemisessa.

Seksiriippuvuus – Oireet ja hoito

Seksiriippuvuus tarkoittaa pakonomaista seksuaalista käyttäytymistä, joka voi kuormittaa arkea, ihmissuhteita tai mielenterveyttä. Ongelma voi liittyä esimerkiksi pornografiaan, seksuaaliseen toimintaan tai jatkuvaan seksin ajattelemiseen. 

Seksiriippuvuus on hoidettavissa, ja apua on saatavilla. Seksiriippuvuuden hoito perustuu tilanteen arviointiin ja yksilölliseen tukeen.

Mitä seksiriippuvuus tarkoittaa?

Seksiriippuvuus on yleiskielinen nimitys käyttäytymiselle, jossa seksiin liittyvä käyttäytyminen muuttuu pakonomaiseksi ja alkaa hallita elämää. Ilmiöstä käytetään myös nimitystä pakonomainen seksuaalinen käyttäytymishäiriö ja arkikielessä käytetään termejä seksiaddiktio ja pornoriippuvuus. 

Seksiriippuvuudelle ei ole toistaiseksi olemassa diagnostisia kriteereitä siitä huolimatta, että siinä on enemmän tai vähemmän samankaltaisia piirteitä kuin muissa riippuvuuksissa, kuten pakonomaisuutta, vaikeuksia kontrolloida toiminnan määrää, vieroitusoireita sekä toiminnan jatkuminen haitoista huolimatta. Seksuaalisessa käyttäytymisessä normaalin ja ongelmallisen käyttäytymisen raja voi olla vaikea tunnistaa, koska seksuaalisuus on yksilöllinen osa ihmiselämää. Myös seksiaddiktion muotoja on monenlaisia. 

Seksuaaliset ajatukset ja seksuaalinen kiinnostus kuuluvat normaaliin elämään. Seksuaalinen kiinnostus voi olla voimakasta ilman, että kyse on ongelmasta. Seksiriippuvuuden määrittelyssä keskeistä on, alkaako käyttäytyminen aiheuttaa haittaa arjelle, ihmissuhteille tai hyvinvoinnille. 

Pornoriippuvuus ja seksiaddiktio

Pornoriippuvuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa pornografian käyttö lisääntyy ja sen hallinta vaikeutuu. Pornografiaa voidaan katsoa toistuvasti pidempään kuin oli tarkoitus, ja käyttö voi alkaa vaikuttaa uneen, ihmissuhteisiin tai arjen velvollisuuksiin.

Pornoriippuvuutta pidetään yhtenä pakonomaisen seksuaalisen käyttäytymisen muotona. Keskeinen ongelma liittyy erityisesti pornografian käyttöön, vaikka taustalla voi olla samankaltaisia tekijöitä kuin muussakin pakonomaisessa seksuaalisessa käyttäytymisessä.

Nettipornoriippuvuus on yksi yleisimmistä seksiaddiktion muodoista. Siinä pakonomainen pornografian käyttö yhdistyy internetin helppoon saatavuuteen ja toistuvaan käyttöön.

Kaikki pornografian käyttö ei kuitenkaan tarkoita riippuvuutta. Keskeistä on, alkaako käyttö aiheuttaa haittaa arjessa ja tuntuuko sen hallinta vaikealta. 

Milloin kyse ei ole seksiriippuvuudesta?

Runsas seksuaalinen kiinnostus ei tarkoita automaattisesti seksiriippuvuutta. Seksuaalisuuden määrä vaihtelee ihmisestä toiseen ja myös eri elämäntilanteissa. 

Kyse ei yleensä ole seksiriippuvuudesta, jos seksuaalinen toiminta ei aiheuta haittaa arjelle tai ihmissuhteille. Ihminen voi esimerkiksi ajatella seksiä usein, olla aktiivinen seksuaalisesti, katsoa pornografiaa satunnaisesti ja harrastaa itsetyydytystä säännöllisesti. Tällainen toiminta on täysin normaalia seksuaalisuutta, jos se ei häiritse muuta elämää eikä tunnu pakonomaiselta. 

Joissakin tilanteissa ihminen voi kokea syyllisyyttä seksuaalisuudestaan esimerkiksi kasvatuksen, kulttuurin tai arvojen vuoksi. Tällainen kokemus ei kuitenkaan yksin tarkoita seksiriippuvuutta.  

Mistä seksiriippuvuuden tunnistaa?

Seksiriippuvuus eli seksiaddiktio näkyy usein arjen muutoksina. Seksuaalinen käyttäytyminen alkaa viedä aikaa ja huomiota tavalla, joka muuttaa arjen rutiineja ja saa muun elämän jäämään taka-alalle. 

Seksiriippuvuuteen voi viitata esimerkiksi se, että:

  • seksuaalinen toiminta vie yhä enemmän aikaa
  • yritykset vähentää käyttäytymistä eivät onnistu
  • seksuaalinen toiminta alkaa häiritä työtä, opiskelua tai ihmissuhteita
  • käyttäytyminen toimii keinona helpottaa stressiä ja yksinäisyyttä
  • seksuaalista toimintaa tai pornografian käyttöä aletaan salailla. 

Yksittäinen teko ei tarkoita seksiriippuvuutta. Keskeistä on käyttäytymisen toistuvuus ja hallinnan vaikeus. 

Seksiriippuvuuden oireet ja vaikutukset

Seksiriippuvuus voi vaikuttaa monella tavalla ihmisen elämään. Vaikutukset voivat näkyä psyykkisessä hyvinvoinnissa, ihmissuhteissa ja arjen toiminnassa. 

Moni kokee tilanteeseen liittyvää häpeää tai syyllisyyttä. Tämän vuoksi asiasta voi olla vaikea puhua muille. 

Seksiriippuvuuteen voi liittyä myös ahdistuneisuutta, mielialan laskua ja heikentynyttä itsetuntoa. Ihminen voi esimerkiksi kokea toimivansa vastoin omia arvojaan. 

Seksiriippuvuus voi kuormittaa ihmissuhteita monella tavalla. Kumppani voi kokea epävarmuutta tai luottamuksen heikkenemistä, jos seksuaalinen käyttäytyminen liittyy esimerkiksi salailuun tai verkossa tapahtuvaan toimintaan.

Pakonomainen seksuaalinen käyttäytyminen voi alkaa viedä aikaa muilta tärkeiltä asioilta. Uni voi jäädä vähäiseksi, keskittyminen työssä vaikeutua ja arjen rytmi muuttua epäsäännölliseksi.

Monet seksiriippuvuuden vaikutukset voivat jäädä piiloon muilta, mutta ne voivat kuormittaa ihmisen omaa hyvinvointia merkittävästi.

Mistä seksiriippuvuus voi johtua?

Seksiriippuvuuden taustalla voi olla sekä psykologisia että biologisia tekijöitä. 

Yksi keskeinen selittävä tekijä on ehdollistuminen. Seksuaalinen toiminta voi tuottaa hetkellisen helpotuksen vaikeaan tunnetilaan. Esimerkiksi ihminen voi huomata katsovansa pornografiaa aina silloin, kun kokee yksinäisyyttä, stressiä tai riitatilanteita. Seksuaalinen toiminta voi tällöin tuoda hetkellisen rauhoittumisen tunteen. Kun sama toimintatapa toistuu, aivot alkavat yhdistää tunnetilan ja seksuaalisen toiminnan toisiinsa ja käyttäytyminen automatisoituu.

Joillakin ihmisillä seksuaalinen toiminta voi liittyä tarpeeseen hakea hyväksynnän kokemusta. Esimerkiksi henkilö, joka on kokenut yksinäisyyttä tai ulkopuolisuutta, voi huomata hakevansa läheisyyden tai arvostuksen tunnetta seksuaalisen vuorovaikutuksen kautta.

Joissakin tilanteissa taustalla voi olla myös varhaisia kokemuksia, kuten kiusaamista, yksinäisyyttä tai vaikeuksia ihmissuhteissa. Näiden yhteyttä seksiriippuvuuteen ei kuitenkaan voida aina osoittaa yksiselitteisesti.

Myös ympäristötekijät voivat vaikuttaa käyttäytymiseen. Internetissä pornografinen sisältö on helposti ja nopeasti saatavilla, mikä voi lisätä sen käyttöä ja altistaa toistuvalle käyttäytymiselle.

Milloin hakeutua hoitoon seksiriippuvuuden takia?

Apua kannattaa hakea, jos seksuaalinen käyttäytyminen alkaa tuntua vaikealta hallita tai siitä aiheutuu haittaa arjessa. Jos pornografiaa katsotaan toistuvasti tuntikausia, seksuaalinen toiminta aiheuttaa ristiriitoja parisuhteessa tai käyttäytyminen alkaa häiritä työtä tai opiskelua, on syytä ottaa yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen. 

Huoli voi syntyä myös läheisen näkökulmasta. Läheisen huoli on riittävä syy ottaa asia puheeksi ja hakea apua.

Seksuaalisuuteen liittyvistä asioista voi olla vaikea puhua, ja tilanteeseen voi liittyä häpeää tai pelkoa siitä, miten muut reagoivat. Tämän vuoksi asiaa saatetaan yrittää ratkaista pitkään yksin. Ammattilaisen kanssa keskustelu voi kuitenkin helpottaa tilannetta ja auttaa löytämään toimivia ratkaisuja.

Aavassa keskustelut ammattilaisen kanssa käydään luottamuksellisesti. Vastaanotolla tilannetta voidaan tarkastella rauhassa. Keskusteluun voi tulla ilman velvoitetta jatkaa hoitoa. Jo yksi keskustelukerta voi auttaa selkeyttämään tilannetta ja pohtimaan, millaiset muutokset voisivat tukea arkea ja hyvinvointia. 

Seksiriippuvuuden hoito

Seksiriippuvuuden hoito suunnitellaan yksilöllisesti. Hoidon tavoitteena on ymmärtää seksiaddiktiota ylläpitäviä tekijöitä ja löytää uusia keinoja käsitellä tunteita ja arjen tilanteita.

Psykoterapia

Seksiriippuvuuden hoidossa psykoterapia on yksi keskeinen hoitomuoto. Esimerkiksi kognitiivisessa psykoterapiassa tarkastellaan tilanteita, joissa seksuaalinen käyttäytyminen käynnistyy, sekä siihen liittyviä ajatuksia, tunteita ja toimintatapoja.

Tavoitteena on tunnistaa haitallisen käytöksen laukaisevat tilanteet sekä ymmärtää, millaiset ajatukset tai tunteet ylläpitävät sitä. Samalla harjoitellaan uusia toimintatapoja, jotka auttavat muuttamaan käyttäytymistä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi tunnetilojen tunnistamista sekä opettelua valitsemaan jokin muu tapa käsitellä sitä kuin seksuaalinen toiminta.

Samalla voidaan tarkastella omaan seksuaalisuuteen liittyviä ajatusmalleja ja vahvistaa tasapainoista suhdetta seksuaalisuuteen. 

Lääketieteellinen arvio

Joissakin tilanteissa lääkärin arvio on tarpeen. Vastaanotolla voidaan arvioida, liittyykö tilanteeseen samanaikaisia mielenterveyden oireita, kuten masennusta, ahdistuneisuutta tai mielialan poikkeavaa kohoamista, kuten maniaa tai hypomaniaa. Lisäksi voidaan arvioida päihteiden käytön vaikutusta sekä sitä, voiko käyttäytymisen taustalla olla esimerkiksi muistisairaus tai muu neurologinen syy, joka vaikuttaa impulssikontrolliin tai käyttäytymisen säätelyyn.

Lääkärin vastaanotolla voidaan tarvittaessa arvioida myös seksuaalisen käyttäytymisen luonnetta tarkemmin, jos siihen liittyy piirteitä, jotka voivat aiheuttaa haittaa itselle tai muille tai vaativat tarkempaa kliinistä arviota. Tällöin voidaan arvioida myös muiden hoitomuotojen, lisätutkimusten tai lääkehoidon tarvetta.

Parisuhde ja läheiset

Seksiriippuvuus voi aiheuttaa kriisin parisuhteessa. Kumppani voi kokea loukkaantumista, epävarmuutta tai turvattomuutta tilanteessa.

Monissa tilanteissa myös kumppani hyötyy ammatillisesta tuesta. Joissakin tapauksissa pariterapia voi tulla ajankohtaiseksi.

Seksiriippuvuuden hoitopolku Aavassa

Aavassa seksiriippuvuuden hoito alkaa tilanteen arvioinnilla. Apua pyritään tarjoamaan mahdollisimman nopeasti. Ensimmäisessä yhteydenotossa voidaan jo pohtia, millaiset seuraavat askeleet tilanteessa ovat hyödyllisiä.

Yhteydenotto ja keskusteluapu

Aavaan voi ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä, jos oma tai läheisen seksuaalinen käyttäytyminen herättää huolta. Kaikki keskustelut käydään luottamuksellisesti.

Ensikäynti Aavan asiantuntijalla

Ensimmäisellä vastaanotolla käydään rauhassa läpi tilannetta psykologin tai lääkärin vastaanotolla. Tavoitteena on ymmärtää kokonaistilannetta. Tarvittaessa lääkäri voi suositella laboratoriokokeita tai muita tutkimuksia. 

Hoitosuunnitelma

Kun tilanteesta on saatu kokonaiskuva, laaditaan yhdessä yksilöllinen hoitosuunnitelma. Monissa tilanteissa keskeinen hoitomuoto on kognitiivinen psykoterapia. Hoito voi sisältää myös esimerkiksi lääkehoitoa tai ohjausta vertaistukeen. 

Hoidon seuranta

Hoidon aikana edistymistä seurataan säännöllisillä vastaanotoilla. Keskusteluissa tarkastellaan, millaiset tilanteet ovat helpottuneet ja missä seksuaalisen käytöksen hallinta on edelleen vaikeaa. Samalla voidaan harjoitella uusia keinoja kohdata tilanteita, joissa vanhojen toimintatapojen houkutus on voimakas. 

Hoitosuunnitelmaa voidaan tarvittaessa muokata tilanteen mukaan. Joissakin tilanteissa voidaan tehdä yhteistyötä myös muiden palvelujen kanssa, esimerkiksi jos tarvitaan tukea mielenterveyteen liittyvissä kysymyksissä.

Usein kysytyt kysymykset UKK

Mikä on seksiriippuvuus?

Seksiriippuvuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa seksiin liittyvä käyttäytyminen alkaa muuttua pakonomaiseksi ja sitä on vaikea hallita. Käyttäytyminen voi liittyä esimerkiksi pornografiaan, itsetyydytykseen tai seksiseuran etsimiseen.

Mitä eroa on seksiriippuvuudella ja voimakkaalla seksuaalisella halulla?

Voimakas seksuaalinen halu on osa normaalia seksuaalisuutta. Seksiriippuvuudessa keskeistä on hallinnan vaikeus ja se, että käyttäytyminen jatkuu haitoista huolimatta.

Mistä tietää, että pornon käyttö on muuttunut ongelmalliseksi?

Pornon käyttö voi olla ongelmallista, jos siihen kuluu paljon aikaa, sitä on vaikea lopettaa tai se alkaa vaikuttaa uneen, ihmissuhteisiin tai arjen velvollisuuksiin.

Voiko seksiriippuvuudesta toipua?

Kyllä. Toipuminen tarkoittaa usein sitä, että ihminen oppii tunnistamaan tilanteita ja tunnetiloja, jotka käynnistävät haitallisen käyttäytymisen, ja löytää muita tapoja käsitellä niitä. Ammattilaisen tuki voi auttaa löytämään toimivia keinoja muutokseen.

Miten seksiriippuvuuden hoito etenee?

Hoito alkaa tilanteen arvioinnilla. Tämän jälkeen voidaan suositella esimerkiksi psykoterapiaa, jossa tarkastellaan käyttäytymistä ylläpitäviä ajatusmalleja ja harjoitellaan uusia toimintatapoja.

Voiko pornoriippuvuus vaikuttaa parisuhteeseen?

Kyllä. Pornoriippuvuus voi lisätä salailua, etäisyyttä ja ristiriitoja parisuhteessa, jos käyttö alkaa vaikuttaa luottamukseen tai yhteiseen arkeen.

Voiko kumppani saada apua?

Kyllä. Seksiriippuvuus voi kuormittaa parisuhdetta, ja myös kumppani voi hyötyä ammattilaisen tuesta. Joissakin tilanteissa pariterapia voi auttaa käsittelemään tilannetta.

Milloin kannattaa hakeutua lääkäriin?

Lääkärin vastaanotolle kannattaa hakeutua, jos tilanteeseen liittyy esimerkiksi masennusta, ahdistusta, päihteiden käyttöä tai muita mielenterveyden oireita. 

Onko seksiriippuvuus sama asia kuin hyperseksuaalisuus?

Hyperseksuaalisuus viittaa yleensä voimakkaaseen seksuaaliseen haluun. Seksiriippuvuudessa keskeistä on pakonomainen käyttäytyminen ja sen hallinnan vaikeus. 

Aloita seksiriippuvuuden hoito Aavassa

Varaa aika verkosta tai soita asiakaspalvelunumeroomme 010 380 3838.

Aiheeseen liittyvät palvelut

Pirjo Autti

Toivotan sinut tervetulleeksi vastaanotolleni. Olen työskennellyt vuosien ajan työterveyshuollossa ja erityisosaamistani ovat:

* työhön ja parisuhteisiin liittyvät asiat
* kriisit
* unen haasteet
* hypnoosi
* testaukset mm. muistitestit
* ADHD:n kartoitus
* stressi, työuupumus ja masennus
* sovittelu
* rentoutusmenetelmät

Karri-Pekka Kauppinen

Olen Karri, olen kokenut erikoispsykologi ja teen sekä yksilövastaanottoa että lyhytterapioita. Autan ihmisiä heidän synkimmistä paikoistaan kohti valoa myötätuntoisella otteella ja toimivilla työkaluilla. Aiheet voivat liittyä yhtäkkiseen kriisiin, elämässäsi tarpeeksi toistuneisiin kaavoihin tai sitten se voi olla vaikka vuosikymmeniäkin kestänyttä pahaa oloa. Uskon joka tapauksessa, että voin auttaa.

Tervetuloa luokseni juuri sellaisena kuin olet.

Olen ollut yli kymmenen vuoden ajan ihmisten apuna mm. näiden aiheiden parissa:

* Ahdistus
* Työuupumus
* Masennus
* Ihmissuhdeongelmat
* Riippuvuudet
* Syömishäiriöt
* Jaksamattomuus
* Epävakaus
* Persoonallisuuspsykologia
* ADHD
* Kriisit ja debriefing
* Rajojen tunnistaminen ja asettaminen
* Univaikeudet

Työskentelyotteeni vastaanotolla on läsnäoleva, integratiivinen, ja palautteen perusteella, usein hyvällä tavalla hieman erilainen.

Työyhteisötyössä osaan olla monella tavalla avuksi johdolle, HR:lle tai esihenkilöille konsulttitaustani vuoksi. Olen tehnyt mm. henkilöarviointeja 12 eri maahan neljälle mantereelle, ja esim. epäasiallisen käyttäytymisen selvitykset, coaching ja 360-prosessit ovat lähellä sydäntäni. Erilaisia valmennuksia on tullut tehtyä yli 4000 ihmiselle ja yli 60 eri kansallisuudelle. Etävastaanotot ovat onnistuneet jo vuodesta 2014.

Anna Avellan

Neuropsykologian erikoistuva.

Teen neuropsykologisia tutkimuksia Aavassa itsemaksaville, vakuutusyhtiön tai työpaikan maksusitoumuksella.

Tutkimuksia tehdään lääkärin pyynnöstä, kun on huolta muistin, uuden oppimisen, keskittymiskyvyn ja työssä pärjäämisen osa-alueilla. Neuropsykologi tutkii tiedokäsittelyn ja toimintakyvyn häiriöiden luonnetta ja vaikeusastetta. Neuropsykologista tutkimusta käytetään osana aivosairauksien ja kehityksellisten ongelmien diagnosointia ja työ-sekä toimintakyvyn arviointia. Tutkimuksesta on apua esimerkiksi kuntoutukseen hakeutuessa.

Lauri Seppo

Olen kokenut ja avarakatseinen neuropsykologi, työterveyspsykologi ja psykoterapeutti. Teen neuropsykologisia tutkimuksia osana työkyvyn arviointeja, muistitutkimuksia ja oppimisvaikeuksien arviointia.

Työterveyspsykologina teen lyhyitä tukikonsultaatioita työterveyslääkärin tai työterveyshoitajan lähetteellä.

En ole lukinnut itseäni mihinkään psykoterapiakoulukuntaan, sovellan erilaisia menetelmiä tilanteen ja asiakkaan mukaan. En tee pitkiä terapioita tällä hetkellä. Tervetuloa vastaanotolleni!

Maria Peura

Toimin työterveyspsykologina Aava Oulussa. Otan vastaan asiakkaita sekä työhyvinvointiin että henkilökohtaiseen elämään liittyvissä haasteissa. Tarjoan selventäviä keskusteluja ja ohjantaa. Teen kognition ja muistin tutkimuksia osana työkyvyn arviointia ja tarjoan tukea keskittymiseen liittyvien haasteiden kanssa selviytymiseen.

Otan vastaan myös yksityisasiakkaita.

En tee ADHD-selvittelyitä.

Antti Vartiainen

Olen työterveyspsykologi, kognitiivinen psykoterapeutti, työnohjaaja ja organisaatiokonsultti, jolla on pitkä ja monipuolinen kokemus yksilöiden, työyhteisöjen ja organisaatioiden tukemisesta ja kehittämisestä.

Erityisosaamistani ovat:

* erilaisten yksilöllisten elämänmuutosten ja -kriisien tuki
* stressin, työuupumuksen, ahdistuksen ja masennuksen hoito
* mindfulnessin (tietoisuustaitojen) ja ratkaisukeskeisen näkökulman hyödyntäminen työhyvinvoinnin tukemisessa ja kehittämisessä
* yksilöiden ja työyhteisöjen työnohjaus ja coaching
* esihenkilöiden, työyhteisöjen ja organisaatioiden työhyvinvoinnin kehittäminen ja kouluttaminen
* esihenkilöiden, työyhteisöjen ja organisaatioiden tukeminen muutostilanteissa

Heikki Särkelä

Teen pääasiallisesti johtavan psykologin työtä mukaan lukien:

* Johdon ja esimiesten neuvonta ja tuki
* Muutosvalmennus elämän haastekohdissa
* Systeeminen prosessikonsultointi organisaation kehityskohdissa
* Työssäjaksamisen tuki
* Hyvinvoinnin strateginen kehittäminen

Pidän valmennuksia mm. työyhteisön vuorovaikutuksen, motivaation ja kognitiivisen suorituskyvyn aiheista.

Kiinnostukseni on tieteellisen tiedon yhdistäminen hyväksi todettuihin käytäntöihin. Lisäksi teen psykologisia tutkimuksia (kognitiivisten toimintojen tutkimukset, persoonallisuustutkimukset sekä työkykyarviot).

Hanna Sippala

Tuen sinua psykologina niissä teemoissa ja haasteissa, joihin juuri tällä hetkellä toivot saavasi tukea ja apua. Tilanteet voivat liittyä niin työhön kuin muuhun elämääsi. Tavoitteenani on, että vastaanotollani sinulla on turvallinen tila tulla kohdatuksi, nähdyksi ja kuulluksi omana itsenäsi. Työskentelyotteeni on konkreettinen, kohtaava ja voimavarakeskeinen.

Minulla on erityisosaamista muun muassa seuraavista aihealueista:

* Työuupumus ja erilaiset jaksamisen haasteet
* Palautuminen ja palautumisen haasteet
* Sisäinen vaativuus
* Ahdistuneisuus ja murehtiminen
* Univaikeudet ja unettomuus
* Tarkkaavuuden ja keskittymisen haasteet, ADHD ja ADD
* Seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuus
* Hankalat elämäntapahtumat ja -kriisit

Teen myös työtä työyhteisöjen ja esihenkilöiden kanssa. Valmennan niin esihenkilöitä ja johtajia kuin työyhteisöjäkin löytämään keinoja edistää työyhteisöjen toimivuutta ja hyvinvointia. Olen työskennellyt 10 vuotta IT-alan globaalissa yrityksessä myös esihenkilö-roolissa. Näin ollen minulla on omakohtaista kokemusta ja ymmärtämystä niin esihenkilötyön ilmiöistä kuin IT- ja teknologia-alan erityispiirteistä ja -kysymyksistä.

Voit tulla vastaanotolleni joko Kampin Aavaan tai voimme tavata etäyhteyden välityksellä videoyhteydellä tai puhelimitse.

Olet erittäin lämpimästi tervetuloa vastaanotolleni!