Enterorokko aikuisella – eroaako lasten taudista?

shutterstock_735545155
Enterorokkotartunnan voi saada aikuisenakin, vaikka olisi sairastanut taudin lapsena. Se johtuu siitä, että enteroviruksia on erilaisia. Yleislääketieteen erikoislääkäri Mikko Oikkonen selvittää, millaisia oireita tauti aikuisella aiheuttaa ja miten niitä voidaan lievittää.
FacebookTwitterLinkedIn


Enterorokko aikuisella on harvinaisempi kuin lapsilla, joilla tauti on varsin tavallinen. Yleensä aikuinen saa tartunnan omilta lapsiltaan tai lastenlapsiltaan, mutta toki enterorokko voi tarttua aikuisesta toiseen aikuiseenkin. Eniten tautia on syksyllä lasten palatessa lomilta kouluun ja päiväkoteihin.

Enterorokon tarttuminen tapahtuu käsien kautta tai pisaratartuntana hengitysteitse. Taudin itämisaika on 3-6 vuorokautta tartunnasta.

Jos on lapsena sairastanut tietyn enteroviruskannan aiheuttaman taudin, se jättää valtaosalla jälkeensä immuunisuojan vastaavan kaltaista viruskantaa vastaan. Silloin ei yleensä sairastu uudestaan saman viruskannan tautiin. Jos viruskanta on kuitenkin poikkeavan erilainen, voi sairastua aikuisena uudestaan.

Tilanne on samankaltainen influenssavirusten kanssa. Influenssan sairastaminen antaa vastustuskyvyn sen aiheuttanutta virusta kohtaan, mutta se ei suojaa viruksen muunnelmilta tai muilta influenssaviruksilta.

Enterorokon oireet vaihtelevat yksilöllisesti

Enterorokossa rakkuloita esiintyy tyypillisesti käsissä, suussa ja jaloissa. Siksi sitä kutsutaan myös käsi-suu-jalkataudiksi.

Suuoireet saattavat alkaa pari päivää ennen ihottumaa. Nielussa olevat rakot tekevät kurkun hyvin kipeäksi ja vaikeuttavat syömistä. Moni kokeekin, että ”enterorokko suussa” on taudin ikävin piirre.

Myös jalkapohjissa olevat rakot voivat olla erittäin kivuliaita ja hankaloittaa kävelemistä sekä aiheuttaa joskus jopa kynsien irtoamista. Rakkulat voivat myös kutista.

Kuume kuuluu yleensä asiaan, mutta se ei tavallisesti nouse korkeaksi. Lisäksi voi olla suolisto-oireita.

Joskus enterorokko muistuttaa tavallista flunssaa, joskus vatsatautia. Jos rakkuloita ei ole, taudista ei puhuta enterorokkona, vaan enteroviruksen aiheuttamana infektiona. Yksilötasolla sama virus voi tehdä toiselle rakkulaisen ja toiselle rakkulattoman taudin.

Aivan samoin on lasten kohdalla. Yksilöllisiä eroja oireissa on paljon, mutta lasten ja aikuisten taudit sinällään eivät eroa toisistaan.


Enterorokon hoito on oireiden lievittämistä

Enterorokkoon ei ole mitään erityistä lääkettä, mutta oireita voidaan helpottaa

  • tulehduskipulääkkeillä ja parasetamolilla. Ne laskevat kuumetta ja lievittävät kipua.
  • antihistamiinilla, mikäli rakot kutiavat.
  • syömällä kylmiä, imeskeltäviä ja soseutettuja ruokia. Näin nieleminen on helpompaa.
  • suosimalla maitopohjaisia tai vastaavia maidottomia valmisteita. Ne eivät kirvele nielussa.
  • juomalla päivittäin vähintään 1,5 litraa nesteitä. Jääkaappikylmät juomat ovat kipeää nielua ajatellen paras vaihtoehto. Jääpalan imeskelykin voi helpottaa suun kipua.

Missä tilanteessa on syytä mennä lääkäriin?

Tavallisesti enterorokko on perusterveellä aikuisella lievä ja menee valtaosalla viikossa ohi. Rakkulainen tauti on helppo tunnistaa ja lapsiperheissä taudin tartuntareittikin usein tiedetään.

Yleislääkärin vastaanotolle on syytä mennä, jos

  • enterorokko pitkittyy, oireet alkavat uudestaan jo kerran kadottuaan tai aiheuttavat alun perinkin huolta.
  • sairastat jotain vastustuskykyä alentavaa tai hengitysteihin vaikuttavaa sairautta tai sinulla on jokin vastuskykyä heikentävä lääkitys. Tällaisessa tilanteessa tavallisesti harmiton infektio voi olla rajumpi.
  • sinulla on rintakipua tai muita sydänoireita, kuume nousee korkeaksi, sinulla on voimakas päänsärky tai niska tuntuu jäykältä. Enterorokosta on olemassa myös harvinaisia taudinmuotoja, kuten sydänlihas- ja aivokalvontulehdus. Ne vaativat usein sairaalahoitoa.

Enterorokko todetaan lääkärin tekemän tutkimuksen perusteella. Virustestejä ei yleensä tarvita. Mahdollisia komplikaatioita ja jälkitauteja selvitellään verikokeilla. Jos epäillään sydänlihastulehdusta tai aivokalvontulehdusta, tarvittavia tutkimuksia ovat muun muassa sydänfilmi ja selkäydinpunktio.

Milloin enterorokko ei enää tartu?

Yleensä enterovirusta on hengitysteissä jo ennen sairauden oireita, mikä tekee tartuntaketjun katkaisemisesta vaikeaa. Siksi enterorokkopotilaiden eristämisestä koteihinsa tietyksi ajaksi ei ole varsinaista hyötyä.

Töihin voi palata, kun oireet alkavat helpottaa. Toisin sanoen rakot ovat selvästi parantumassa, kuumeettomia päiviä on takana ainakin yksi ja vointi on muutenkin hyvä.

Enterorokon ehkäisyssä olennaisinta on hyvä käsihygienia, mutta pienillä lapsilla se on usein puutteellista, minkä vuoksi tauti leviää helposti. Rokotusta tautia vastaan ei ole.


Asiantuntijana Lääkärikeskus Aavan yleislääketieteen erikoislääkäri Mikko Oikkonen