

Sitä ei voi päätellä pelkistä oireista. Jos sinulla on virtsaamisoireita, kannattaa silti ehdottomasti käydä urologilla. Vaikka oireet voivat huolestuttaa, useimmiten ne liittyvät eturauhasen hyvänlaatuiseen liikakasvuun, joka on hyvin yleistä iän karttuessa.
Urologilla kannattaa iän myötä käydä 2–5 vuoden välein – varsinkin jos suvussa esiintyy eturauhassyöpää. Sinulla saattaa olla perinnöllistä riskiä, jos kahdella tai useammalla lähisukulaisellasi on ollut eturauhassyöpä tai jos lähisukulaisen eturauhassyöpä on todettu alle 55-vuotiaana. Vielä nelikymppisillä eturauhassyöpä on hyvin harvinainen. Se alkaa yleistyä 50-vuotiailla, ja keskimäärin se todetaan noin 70 vuoden iässä.
Lääkäri kysyy oireistasi. Hän tunnustelee eturauhasta peräaukon kautta, kun makaat kyljelläsi tai seisot etukumarassa, ja selvittää, tuntuuko eturauhasessa kyhmyjä tai kovettumia. Tutkimus voi tuntua hiukan epämiellyttävältä, mutta se kestää vain hetken eikä yleensä satu.
Lääkäri voi tehdä myös ultraäänitutkimuksen alavatsalta tai peräaukon kautta. Tutkimuksissa selviää muun muassa eturauhasen koko ja jäännösvirtsan määrä eli se, tyhjeneekö rakko kunnolla.
PSA-mittaus on verikoe, johon urologi lähettää sinut tarvittaessa. Verikoe mittaa eturauhasen tuottaman valkuaisaineen määrää, ja sen voimakas kohoaminen voi olla eturauhassyövän merkki.
PSA-arvo ei kuitenkaan suoraan kerro syövästä, eikä normaali PSA-arvo liioin sulje syövän mahdollisuutta pois. Korkeaan PSA-arvoon voi olla monia muitakin syitä: virtsatietulehdus, jokin muu tulehdus tai virtsaumpi. Jopa siemensyöksy nostaa PSA-arvoa.
PSA-mittaus antaa kuitenkin viitteitä, jolloin asiaa voidaan selvittää tarkemmin magneettikuvauksella ja koepaloista.
Jokaiselle potilaalle mietitään sopivin hoito esimerkiksi iän ja terveydentilan perusteella. Osaa eturauhassyövistä on tarpeen ainoastaan seurata. Tuolloin arvioidaan, että hoidoista olisi enemmän haittaa kuin itse sairaudesta.
Eturauhassyöpä voidaan hoitaa leikkauksella tai sädehoidolla.
Eturauhassyövällä on erittäin hyvä ennuste: suurin osa paranee. Viiden vuoden päästä yli 90 prosenttia potilaista on elossa. Eturauhassyöpä myös yleensä etenee hyvin hitaasti. Osa syövistä ei ehdi aiheuttaa mitään haittaa koko elämän aikana, joten niille ei tällöin tarvitse tehdä mitään.
Vaikka erektiohäiriöt ovat yleisiä, seksielämä voi jatkua myös hoitojen jälkeen.
Erektio-ongelmia aiheutuu sekä leikkauksesta että sädehoidosta ja erityisesti hormonihoidosta. Leikkauksen ja sädehoidon aiheuttamiin erektiovaikeuksiin saa apua tavallisista erektiolääkkeistä. Hormonihoidoissa katoaa usein myös seksuaalinen halu.
Sädehoidossa erektiohäiriöiden riski on pienempi kuin leikkauksessa, mutta koska sädehoito vaikuttaa kehossa pitkään, niin ongelmia voi ilmetä vuoden tai parin kuluttua hoidon loppumisesta. Osalla erektio paranee ajan myötä, mutta moni joutuu turvautumaan lääkkeisiin.
Ennen hoitoja tai niiden jälkeen on mahdollisuus saada myös seksuaalineuvontaa ja -terapiaa, joilla saa tukea kuntoutumiseen.
Elämäntavat vaikuttavat useiden syöpien, myös eturauhassyövän, riskiin.
Asiantuntijana Lääkärikeskus Aavan urologian ja andrologian erikoislääkäri Riitta Rönkä.