Kävelyn ongelmat tuntuvat useimmiten jaloissa kipuna, kramppeina tai raskauden tunteena pohkeissa, reisissä tai pakaroissa tai tasapainovaikeuksina.
Kävelyn rajoittuminen ja hankaluudet eivät ala kerralla. Oireet etenevät huomaamattomasti, ensin jätetään pois pidemmät lenkit, sitten nähtävyys lomamatkalla jää väliin kivun takia ja vähitellen myös lyhyet kävelyt vaikeutuvat. Vasta sitten saatetaan hoksata, että jokin on muuttunut.
Lääkärikeskus Aavan vastuufysioterapeutti Katariina Pirnes on kohdannut työssään paljon ihmisiä, jotka ovat yksinkertaisesti tottuneet tilanteeseen.
– Siihen vaan tyydytään ja tottuu, että en mä vaan voi kävellä. Näin sen ei tarvitse olla, Pirnes sanoo.
Katkokävelyllä tarkoitetaan oiretta, jossa kipu tulee tietyn kävelymatkan jälkeen ja helpottaa levossa, jonka jälkeen taas pystyy jatkamaan hetken, kunnes jälleen kipu palaa. Arkikielessä termi yhdistetään helposti alkoholismiin, mutta lääketieteellisesti kyse on aivan muusta.
– Katkokävely on lääketieteellinen termi tietynlaiselle kävelyongelmalle mutta se on huonohko termi ja valitettavasti se yhdistyy monelle väärään asiaan, toteaa Aavan verisuonikirurgian erikoislääkäri Tuukka Kaartama.
Oireen taustalla voi olla esimerkiksi valtimoverenkierron häiriö, jossa jalkoihin ei rasituksessa kulje riittävästi verta. Yhtä lailla syynä voi olla selkäydinkanavan ahtauma, spinaalistenoosi, joka puristaa hermoja ja aiheuttaa kipua kävellessä. Myös neurologiset syyt voivat olla kävelyvaikeuksien taustalla.
– Esimerkiksi huimaus kävellessä, kumara asento tai sipsuttava kävelytyyli, voi olla merkki neurologisesta vaivasta, Aavan neurologian erikoislääkäri Markus Wikstén kertoo.
Yhteistä kaikille on se, että oireet eivät häviä itsestään ja oikea hoito riippuu täysin siitä, mikä niiden takana on.
Kävelyongelmien hoidossa on usein alueellisia eroja Suomessa. Esimerkiksi verenkiertoperäisistä kävelyvaikeuksista kärsivä lieväoireinen potilas saa julkisella puolella usein yksinkertaisen neuvon: harjoittele kotona, ja palataan asiaan kun tilanne on pahentunut.
– On paljon henkilöitä, joilla oirekuva on liian lievä pallolaajennukseen tai avokirurgiseen leikkaukseen ja heidät käännytetään. Todetaan, ettei vielä tehdä operaatiota ja jäädään seuraamaan tilannetta toistaiseksi, Kaartama kuvaa.
Oireileva ihminen jää roikkumaan ilman aktiivisia kuntoutusohjeita ja tukea kunnes tilanne on huonontunut riittävästi.
Pirnes on nähnyt saman ilmiön fysioterapeutin näkökulmasta: lievemmin oireilevat potilaat jäävät helposti ilman ohjausta, joka mahdollistaisi elämänlaadun ylläpitämisen.
– Potilaat jäävät roikkumaan, Pirnes sanoo.
Aavan kävelyklinikka on rakennettu juuri tätä varten. Lähetettä ei tarvita, riittää, kun kävely on muuttunut tai alkanut rajoittaa arkea.
Ensimmäinellä käynntillä tehdään fysioterapeutin alkuarvio, jossa selvitetään oireiden laatu ja todennäköinen syy. Fysioterapeutti erilaisten testien avulla seuloo, onko kyseessä verisuoni-, selkä-, nivelperäinen vai neurologinen ongelma ja ohjaa oikealle asiantuntijalle.
– Kävelyklinikkaan tullessa ei tarvitse itse pähkäillä mistä on omalla kohdalla kyse. Voi ottaa yhteyttä ja tarvittavien alkututkimusten perusteella sitten ohjataan eteenpäin tarkoituksenmukaiselle erikoislääkärille, klinikan kehittämisessä mukana ollut Kaartama tiivistää.
Klinikalla työskentelevät fysioterapeuttien kanssa yhdessä verisuonikirurgi, ortopedi ja neurologi sekä tarvittaessa myös kardiologi ja reumalääkäri. Polku rakentuu oireen mukaan.
Ehkä yllättävin asia monien kävelyongelmien hoidossa on se, mikä toimii parhaiten: kävely itse.
Kävelyharjoitukset ovat Käypä hoito -suosituksen mukainen ensisijainen hoitomuoto valtimoperäiseen katkokävelyyn. Tutkimukset osoittavat, että sen tulokset ovat pitkällä aikavälillä verrattavissa suonensisäisiin toimenpiteisiin eli pallolaajennuksiin.
Harjoittelulla on merkitystä myös niille, joille toimenpide lopulta tehdään.
– Uusimmat tutkimukset jopa osoittavat, että pallolaajennus on alkuun hyvä, mutta sen hyöty häviää pitkällä aikavälillä. Terapeuttisen harjoittelun läpikäyneet hyötyvät myös siten, että myöhemmin heille riittää useammin yksi pallolaajennustoimenpide, kuin henkilöille, jotka eivät ole tehneet kävelyharjoituksia, kertoo Tuukka Kaartama.
Aavan kävelyklinikalla terapeuttinen harjoittelu kestää 12 viikkoa. Siihen kuuluu yksi ohjattu harjoittelukerta viikossa sekä kaksi kertaa omaharjoittelua.
– Kevyt harjoittelu ei ongelmassa auta, joten riittävän rasittava harjoituksen taso on hyvä varmistaa fysioterapeutin ohjauksessa, Pirnes täsmentää.
12 viikon jälkeen tehdään loppuarvio. Osa pystyy jatkamaan itsenäisesti, osalle suunnitellaan jatkohoito yhdessä lääkärin ja fysioterapeutin kanssa.Tarvittaessa laaditaan lähete yliopistosairaalaan toimenpidearvioon.
Selkäperäisistä kävelyongelmista kärsivien kohdalla saatetaan edetä suoraan leikkaukseen, joka voidaan toteuttaa Aavassa.
Kävelyklinikalle kannattaa hakeutua, jos tunnistaa jonkin seuraavista:
Lue lisää kävelyklinikastamme tai
Osteopaatti, hieroja vai fysioterapeutti – löydä oikea apu vaivaasi
Aavan sairaalassa tehdään nyt myös tekonivelleikkauksia
Liikkujan 5 yleisintä vaivaa – milloin on aika mennä lääkäriin?