Kävelyklinikka – apua kävelyvaikeuksiin ja alaraajojen verenkiertoon

FacebookTwitterLinkedIn

Kävelyvaikeudet, jaloissa tuntuva kipu tai lyhentynyt kävelymatka voivat olla merkki katkokävelystä, jonka taustalla on usein alaraajojen heikentynyt verenkierto tai selkärangan ahtauma. Aavan kävelyklinikalla verisuonikirurgian, ortopedian ja fysioterapian asiantuntijat selvittävät oireidesi syyn ja räätälöivät hoidon – kävelyharjoittelusta ja lääkehoidosta leikkausta vaativiin toimenpiteisiin asti. Varhainen tutkiminen parantaa ennustetta merkittävästi.

Sisällysluettelo

Varaa aika

Mitä on katkokävely ja miksi käveleminen vaikeutuu?

Oletko huomannut, että kävellessä sääret tai reidet alkavat kipeytyä, puristaa tai väsyä niin, että on pakko pysähtyä lepäämään? Kyseessä voi olla katkokävely, joka johtuu yleisimmin alaraajojen heikentyneestä verenkierrosta tai selkäydinkanavan ahtaumasta. Lepäämisen jälkeen kipu yleensä helpottaa ja matka jatkuu, kunnes kipu palaa jälleen.

Katkokävely ei ole pelkkä kiusallinen vaiva. Valtimoperäisessä sairaudessa se on kehon viesti siitä, että alaraajojen valtimoissa saattaa olla ahtaumia tai tukoksia, jotka estävät riittävän hapensaannin lihaksiin rasituksen aikana. Kyse on lääketieteellisesti alaraajojen tukkivasta valtimotaudista, jota kutsutaan myös perifeeriseksi valtimotaudiksi tai alaraajojen ateroskleroottiseksi taudista (ASO). Selkäperäisessä sairaudessa on kyse selkäydinkanavan ahtaumasta eli spinaalistenoosista, jossa kanavan ahtautuminen johtaa selkäydinhermojen puristukseen ja aiheuttaa kipua alaraajoihin.

Nämä ovat kuitenkin vain muutamia mahdollisia kävelyvaikeuksien syitä. Kävelyklinikalla selvitetään huolellisesti juuri sinun tilanteesi.

Kävelyvaikeudet voivat johtua myös nivelrikosta, keskushermoston sairauksista, reumataudeista, hermovaurioista tai muista tuki- ja liikuntaelimistön ongelmista. Siksi oikean diagnoosin saaminen on tärkeää ja hoito räätälöidään aina syyn mukaan.

Aavan kävelyklinikka on luotu juuri sinua varten: se on paikka, jossa kävelyvaikeuksien syy selvitetään järjestelmällisesti ja kokonaisvaltaisesti, jotta saat oikean avun oikeaan aikaan.

Katkokävelyyn johtavat syyt – mistä kävelyvaikeus johtuu?

Kävelyvaikeudet ovat yleisiä erityisesti keski-iästä eteenpäin, mutta niiden taustalla voi olla hyvin erilaisia syitä. Kävelyklinikalla keskeinen tehtävä onkin erottaa toisistaan kaksi yleisintä syytä: vaskulaarinen eli verenkiertoperäinen katkokävely ja neurogeeninen eli hermoperäinen katkokävely.

Vaskulaarinen katkokävely – valtimoiden ahtautuminen

Kun alaraajojen valtimoihin kertyy ateroskleroosia eli valtimonkovettumatautia, verisuonet ahtautuvat vähitellen. Lihakset eivät rasituksessa saa riittävästi happea, mistä seuraa kipu tai kramppimaisuus. Tähän ryhmään kuuluu alaraajojen ateroskleroottiinen valtimotauti eli ASO-tauti. Riskitekijöitä ovat tupakointi, diabetes, korkea verenpaine, korkea kolesteroli ja ikääntyminen. 

Neurogeeninen katkokävely – selkärangan ahtauma

Spinaalistenoosin eli selkärangan ahtauman seurauksena selkäytimestä lähtevät hermot voivat puristua, mikä aiheuttaa kävellessä säteilevää kipua, puutumista tai heikkoutta jaloissa. Oireisto muistuttaa vaskulaarista katkokävelyä, mutta mekanismi on täysin erilainen. Tämä on tärkeää erottaa, koska hoito on erilainen.

Varaa aika

Muita kävelyvaikeuksien syitä

  • Nivelrikko lonkassa, polvessa tai nilkassa
  • Lihasrappeumataudit eli lihasheikkous ja neuropatiat
  • Sydämen vajaatoiminta
  • Diabeettinen neuropatia
  • Neurologiset rapaumasairaudet (tasapainohäiriöt)
  • Ortopediset ongelmat, kuten jalkaterän virheasennot

Katkokävelyn oireet – milloin hakea apua?

Kävelyvaikeudet voivat ilmetä monin tavoin, eikä oireita aina tunnisteta heti alaraajojen verenkiertohäiriöön tai selkäongelmaan liittyviksi. Tunnistaminen on kuitenkin tärkeää, koska oikea-aikainen hoito parantaa ennustetta merkittävästi.

Hakeudu kävelyklinikan tutkimuksiin, jos:

  • Kävely aiheuttaa kipua, puristusta tai kramppimaisuutta pohkeissa, säärissä tai reisissä
  • Oireet pakottavat pysähtymään ja helpottavat levossa
  • Jaloissa tuntuu puutumista, pistelyn tunnetta tai heikkoutta kävellessä
  • Ihon väri tai lämpö jaloissa on muuttunut – iho voi olla kalvakka, sinertävä tai viileä
  • Haavat tai pienet vammat jaloissa paranevat huonosti
  • Kävelymatka on lyhentynyt selvästi kuukausien tai vuosien aikana
  • Yöllä esiintyy lepokipua jaloissa

Erityisesti jos kävelymatkasi on lyhentynyt selvästi tai jaloissasi on jatkuvaa kipua levossakin, on tärkeää hakeutua nopeasti tutkimuksiin. Hoitamaton valtimotauti voi edetä vakavaan vaiheeseen, johon liittyy kudosvaurioita. 

Varaa aika

Kävelyklinikka Aavalla – kokonaisvaltainen tutkimus ja hoito

Aavan kävelyklinikka on moniammatillinen palvelukokonaisuus, joka on suunniteltu erityisesti kävelyvaikeuksista kärsivien ihmisten tarpeisiin. Kävelyklinikalla yhdistyvät verisuonikirurgian, sisätautien ja ortopedian osaaminen siten, että saat kokonaisvaltaisen kuvan tilanteestasi yhdessä paikassa.

Kävelyklinikalla toimivat yhdessä:

  • Verisuonikirurgi, joka arvioi alaraajojen valtimoiden kunnon ja hoidon tarpeen
  • Ortopedi tai selkäkirurgi, kun kävelyvaikeuden taustalla epäillään selkäperäistä syytä
  • Sisätautilääkäri tai kardiologi, joka arvioi laajempaa valtimotaudin riskiprofiilia ja sydän- ja verisuonisairauksien hoitoa
  • Fysioterapeutti, joka ohjaa harjoitteluun ja tukee toimintakyvyn palautumista
  • Tai muu asiantuntija riippuen vaivan alkuperästä, esimerkiksi reumalääkäri tai neurologi

Tärkeintä Aavan kävelyklinikassa on se, että sinulle ei tarvitse selittää oireitasi monessa eri paikassa: me kokoamme tiedot yhteen ja teemme selkeän hoitosuunnitelman juuri sinulle. 

Katkokävelyn tutkiminen ja diagnosointi

Oikea diagnoosi on kävelyvaikeuksien hoidon perusta. Kävelyklinikalla tutkimukset etenevät järjestelmällisesti, ja käytössämme ovat modernit kuvantamis- ja mittausmenetelmät.

Alkuhaastattelu ja kliininen tutkimus

Fysioterapautti kartoittaa oireesi, niiden keston, kävelymatkan pituuden sekä muut terveystietosi. Kliinisessä tutkimuksessa tarkistetaan jalkojen verenkierto, ihomuutokset, pulssit ja neurologiset löydökset.

ABI-mittaus eli nilkka-olkavarsipaineindeksi

ABI-mittaus (Ankle-Brachial Index) on yksinkertainen ja kivuton seulontamenetelmä, jossa mitataan verenpaine nilkasta ja olkavarresta. Tulosten suhde kertoo, kuinka hyvin veri virtaa alaraajoihin. Matala ABI-arvo viittaa valtimoahtaumaan. 

Ultraääni ja dupleksiultraäänitutkimus

Valtimoiden ultraäänitutkimuksessa nähdään ahtaumien sijainti ja koko sekä niiden vaikutus verenkiertoon ilman säteilyä. Dupleksiultraääni yhdistää rakenteen kuvantamisen ja verenvirtauksen mittauksen.

Magneettikuvaus 

Selkäydinkanavan ahtauman todentamiseksi tehdään magneettikuvaus lannerangan tasolta. Tarvittaessa myös valtimoperäisen katkokävelyn jatkotutkimuksena tehdään magneettiangiografia, joka antaa tarkan kuvan valtimoiden anatomisesta tilanteesta ja ohjaa etenkin invasiivisen hoidon suunnittelua.

Verikokeet

Labortaoriokokeilla selvitetään kolesteroli, verensokeri, munuaistoiminta ja tulehdusarvot – nämä kertovat kokonaisriskistä ja ohjaavat lääkehoidon suunnittelua.

Katkokävelyn hoitovaihtoehdot

Kävelyvaikeuksien hoito on aina yksilöllistä ja riippuu täysin niiden syystä ja vakavuusasteesta. Hoidon tavoitteena on palauttaa toimintakyky, lievittää oireita ja estää taudin eteneminen.

1. Lääkehoidot

Lääkehoidon tavoitteena on hallita valtimotaudin riskitekijöitä ja parantaa verenkiertoa. Lääkäri voi määrätä mm. verenpainetta, kolesterolia ja verensokeria laskevia lääkkeitä. 

2. Kävelyharjoittelu – tehokas ja usein aliarvioitu hoitomuoto

Kävelyharjoitukset ovat ensisijainen hoitomuoto vaskulaarisessa katkokävelyssä. Säännöllinen, ohjattu kävelyharjoittelu kehittää verenkierron sivusuonia ja voi merkittävästi pidentää kipuvapaata kävelymatkaa. Harjoittelun tulee olla säännöllistä ja progressiivista, ja sen ohjauksessa fysioterapeutin rooli on keskeinen. 

3. Invasiiviset eli kajoavat toimenpiteet

Valtimokovettumataudin edetessä saatetaan edetä invasiiviseen eli kajoavaan toimenpiteeseen, jolloin ahtaumien sijainnista ja laadusta riippuen voidaan turvautua pallolaajennukseen tai avokirurgiseen toimenpiteesen. 

Pallolaajennuksessa eli PTA-toimenpiteessä ohuessa katetrissa oleva pallo viedään ahtautuneeseen kohtaan ja paisutetaan, jolloin suoni avautuu. Toimenpide tehdään usein paikallispuudutuksessa. Tarvittaessa ahtaumakohtaan asetetaan myös stentti eli metallinen tukiverkko pitämään suoni auki. 

Avokirurgisessa toimenpiteessä voidaan tehdä endarterektomia eli valtimon sisäseinämän poisto – tai ohitusleikkaus, jossa tukoksen ohi luodaan uusi reitti verenkierrolle, joko omaa laskimoa tai synteettistä suonikudosta käyttäen. 

Joskus saatetaan turvautua myös näiden kahden menetelmän yhdistelmään eli hybriditoimenpiteeseen,jossa saman toimenpiteen aikana tehdään niin avokirurginen, kuin PTA-toimenpide.

Suomessa valtimokovettumataudin kajoavat toimenpiteet toteutetaan julkisissa sairaaloissa.

4. Elintapamuutokset – hoidon kulmakivi

Elintapamuutokset ovat jokaisen hoitomuodon rinnalla välttämätön osa hoitoa. Tupakoinnin lopettaminen on tärkein yksittäinen toimenpide, jonka potilas voi itse tehdä. Se hidastaa taudin etenemistä merkittävästi.

Varaa aika

Elintapojen merkitys kävelyvaikeuksien hoidossa

Elintavat ovat kävelyvaikeuksien – erityisesti verenkiertoperäisten ongelmien – hoidossa ja ehkäisyssä aivan keskeisiä. Terveet elintavat eivät pelkästään hidasta taudin etenemistä, vaan voivat jopa parantaa tilannetta merkittävästi.

Tärkeimmät elintapasuositukset:

Tupakoinnin lopettaminen: tupakointi on vahvin yksittäinen riskitekijä alaraajojen valtimotaudin kehittymiselle ja etenemiselle. Lopettaminen hidastaa taudin kulkua merkittävästi. 

Säännöllinen liikunta: erityisesti ohjattu kävelyharjoittelu on keskeinen osa hoitoa

Verenpaineen hallinta: suolan vähentäminen, liikunnan lisääminen ja tarvittaessa lääkehoito

Kolesteroliarvot kuntoon: terveellinen ruokavalio ja tarvittaessa lääkehoito

Diabeteksen hyvä hoitotasapaino: verensokerin hallinta suojaa verisuonia

Painonhallinta: normaalipaino vähentää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä

Jalkojen hyvä hoito: erityisesti diabeetikoilla jalkojen tarkkailu ja hygienia ovat tärkeitä kudosvaurioiden ehkäisemiseksi

Ketkä hyötyvät kävelyklinikan palveluista?

Kävelyklinikka sopii kaikille, joilla on haasteita kävelykyvyn kanssa – riippumatta siitä, onko taustalla verenkiertosyy, tuki- ja liikuntaelimistön ongelma vai hermostollinen syy.

Kävelyklinikka on erityisesti sinulle, jos:

  • Kävely aiheuttaa kipua tai väsymystä jaloissa
  • Kävelymatkasi on lyhentynyt selvästi
  • Sinulla on diabetes, korkea verenpaine tai korkea kolesteroli yhdistettynä jalkaongelmiin
  • Olet tupakoitsija tai entinen tupakoitsija ja sinulla on jalkoihin liittyviä oireita
  • Sinulla on jo todettu valtimotauti tai sinulle on tehty sydänoperaatio sepelvaltimoihin
  • Ikääntymiseen liittyvät muutokset ovat heikentäneet kävelykykyäsi
  • Haluat selvittää, mistä kävelyvaikeutesi johtuu ja mitä sille voidaan tehdä

Aavan kävelyklinikalla kohtaat asiantuntijoita, jotka kuuntelevat sinua ja lähestyvät tilannettasi kokonaisvaltaisesti. Sinun ei tarvitse tietää etukäteen, mistä oireesi johtuvat – se selvitetään yhdessä.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Mitä katkokävely tarkoittaa?

Katkokävely on oire, jossa kävellessä ilmaantuu kipua, puristusta tai kramppeja alaraajoissa – yleensä pohkeissa tai säärissä – jotka pakottavat pysähtymään levätäkseen. Kipu helpottaa levossa, mutta palaa kävelyn jatkuessa. Katkokävely voi johtua alaraajojen verenkiertohäiriöistä (vaskulaarinen katkokävely) tai selkärangan ahtaumasta (neurogeeninen katkokävely).

Kuinka pitkä matka on normaali kävellä ennen kipua?

Normaalisti ihminen pystyy kävelemään useita kilometrejä ilman alaraajakipua. Katkokävelyyn liittyvän kivun esiityminen vaihtelee sadasta metristä useampaan kilometriin riippuen valtimon tukkeumien laajuudesta. Kun oireiden ilmaantuminen lasketaan enää kymmenissä metreissä, alkaa kajoavien toimenpiteiden arviointi olemaan ajankohtaista.

Miten katkokävely diagnosoidaan?

Diagnoosi perustuu oirehistoriaan, kliiniseen tutkimukseen ja erilaisiin mittauksiin. Tärkein seulontamenetelmä on ABI-mittaus (nilkka-olkavarsipaineindeksi). Ensisijainen tutkimus valtimoperäistä tautia epäiltäessä ondupleksiultraääni ja selkäperäistä tautia epäiltäessä magneettitutkimus.

Voiko katkokävelyn hoitaa ilman leikkausta?

Kyllä, monissa tapauksissa. Ohjattu kävelyharjoittelu on valtimoperäisessä katkokävelyssä erittäin tehokas hoitomuoto, joka voi merkittävästi parantaa tilannetta. Lääkehoidolla hallitaan riskitekijöitä. Lievissä tai kohtalaisissa tapauksissa konservatiivinen hoito riittää usein hyvin. Vaikeammissa tapauksissa pallolaajennus tai leikkaus voi olla tarpeen. Myös selkäperäisessä katkokävelyssä monen oireet helpottavat kävelyharjoittelun avulla eikä kajoavaa leikkausta tarvita.

Mikä ero on katkokävelyllä ja selkäperäisellä kävelyvaikeudella?

Vaskulaarisessa katkokävelyssä kipu alkaa kävellessä ja helpottaa nopeasti kun pysähtyy. Selkäperäisessä (neurogeenisessä) katkokävelyssä oireet voivat helpottaa hitaammin ja vaativat usein eteenpäin kumartumista – esimerkiksi kävelyä ylämäkeen tai pyöräilyä siedetään usein paremmin kuin tasaista kävelyä. Erotusdiagnoosi on tärkeä, koska hoito on erilainen.

Onko katkokävely vaarallinen?

Katkokävely on tärkeä varoitusmerkki. Hoitamattomana alaraajojen valtimotauti voi edetä vakavaan vaiheeseen, johon liittyy lepokipuja, ihon haavaumia tai kudosvaurioita, jopa amputaatioriski. Lisäksi valtimotautiin liittyy kohonnut sydäninfarktin ja aivohalvauksen riski. Siksi oireiden selvittäminen ja hoidon aloittaminen on tärkeää. Sen sijaan selkäydinkanavan ahtauman edetessä myös pysyvä halvaantuminen on mahdollista, joskin erittäin harvinaista.

Milloin pitää hakeutua vastaanotolle kävelyvaikeuden takia?

Hakeudu fysioterapeutin tai lääkärin vastaanotolle, jos kävellessä ilmenee toistuvasti kipua jaloissa, kävelymatkasi on lyhentynyt, jaloissa on lepokipua, haavat paranevat huonosti tai jalkaterissä on ihon väriin tai lämpöön liittyviä muutoksia. Kiireellistä arviointia tarvitaan, jos kipu on äkillistä ja voimakasta tai jalka on kylmä, sinertävä ja kivulias.

Mitä kävelyklinikalla tapahtuu ensikäynnillä?

Ensikäynnillä fysioterapeutti haastattelee sinut huolellisesti ja tekee kliinisen tutkimuksen. Lisäksi tehdään ABI-mittaus hoitajan toimesta sekä otetaan tarvittavat verikokeet. Näiden tutkimusten perusteella sinulle varataan käynti erikoislääkärille, joka myös ohjelmoi tai suorittaa tarvittavan kuvantamistutkimuksen oireittesi jatkotutkimuksena.

Näin varaat ajan Aavan kävelyklinikalle

Kävelyvaikeudet kannattaa aina selvittää, sillä oireiden varhainen tutkiminen ja hoidon aloittaminen parantaa ennustetta merkittävästi. Aavan kävelyklinikalle pääset helposti:

Varaa aika verkossa: Käy osoitteessa aava.fi ja varaa aika fysioterapeutille. Kerro ajanvarauksen yhteydessä kävelyvaikeudestasi, niin sinut ohjataan oikealle asiantuntijalle.

Soita ajanvaraukseemme: Voit myös soittaa Aavan ajanvarausnumeroon 010 380 3838., josta autamme sinua löytämään sopivimman ajankohdan ja oikean asiantuntijan.

Työterveys: Mikäli sinulla on työterveys Aavalla, voit varata ajan myös työterveyslääkärin tai -hoitajan kautta, joka arvioi tilanteen ja tarvittaessa ohjaa sinut kävelyklinikan hoitopolulle.

Muista: sinun ei tarvitse tietää etukäteen, mistä oireesi johtuvat. Ota yhteyttä, niin me autamme sinut oikeaan suuntaan. Olet tärkeä, ja kävelyvaikeutesi ansaitsevat asiantuntevan selvityksen.

Varaa aika

Aiheeseen liittyvät palvelut Aavalla

Kävelyklinikka liittyy useisiin Aavan palveluihin. Tutustu myös näihin: