Verisuonikirurgi

Verisuonikirurgi diagnosoi ja hoitaa valtimoiden ja laskimoiden sairauksia. Jos sinulla on verenkiertoon liittyviä oireita, kuten jalkojen turvotusta, suonikohjuja, katkokävelyä, yöllistä leposärkyä jalkaterissä tai jaloissa haavaumia, jotka eivät parane, varaa aika verisuonikirurgin vastaanotolle.

• Mikä on verisuonikirurgi?
• Mitä verisuonikirurgi tekee?
• Mitä vaivoja verisuonikirurgi hoitaa?
• Milloin verisuonikirurgin vastaanotolle?
• Ajanvaraus Aavaan

Mikä on verisuonikirurgi?

Verisuonikirurgi on verisuonisairauksien diagnosointiin ja hoitoon erikoistunut lääkäri. Verisuonijärjestelmä koostuu valtimoista, laskimoista ja imusuonista, joiden kautta veri ja nesteet kiertävät kehossa. Verisuonisairauksien riskiä lisäävät muun muassa diabetes, korkea verenpaine, korkea kolesterolitaso sekä tupakointi.

Monia verisuoniperäisiä vaivoja voidaan helpottaa lääkityksellä, elämäntapamuutoksilla tai suonensisäisillä eli endovaskulaarisilla toimenpiteillä. Tarvittaessa verisuonikirurgit suorittavat leikkauksia, esimerkiksi silloin, kun valtimo on tukossa eikä sitä pystytä avaamaan suonensisäisesti, tai jos valtimossa on pullistuma (aneurysma), joka uhkaa revetä.

Mitä verisuonikirurgi tekee?

Verisuonikirurgin vastaanotolla selvitetään ensiksi verenkierron tila. Tavallisimmat menetelmät ovat: 

• kliininen tutkimus
• ABI-mittaus (nilkka-olkavarsipainesuhteen mittaus)
• ultraäänitutkimus (dupplex-doppler-kuvantaminen), joka voidaan tehdä vastaanottohuoneessa

Röntgenosastolla tehtäviä tutkimuksia ovat verisuonten magneettiangiografia (MRA), verisuonten tietokoneangiografia (TT-angio) ja verisuonten katetriangiografia (DSA- angio).

Hoitotoimet vaihtelevat potilaan tarpeiden mukaan:

• Lääkehoito: Monia verisuonisairauksia voidaan hoitaa lääkityksellä, kuten antitromboottisilla lääkkeillä (verihiutaleiden estäjät, esimerkiksi asetosalisyylihappo tai klopidogreeli) ja kolesterolitasoa alentavilla lääkkeillä.
• Endovaskulaariset toimenpiteet: Pallolaajennukset ja stenttien asettaminen ovat minimaalisesti invasiivisia hoitomuotoja valtimoiden ahtautumien tai tukosten hoitamiseksi.
• Perinteinen kirurgia: Esimerkiksi alaraajojen ohitusleikkaukset tai aneurysman avoleikkaukset tehdään tilanteissa, joissa suonensisäiset toimenpiteet eivät tule kyseeseen, tai ne eivät onnistu.
• Laskimosairauksien hoito: Suonikohjujen hoitoon voidaan käyttää erilaisia menetelmiä, kuten radiofrekvenssi- eli RF-lämpökatetrihoitoa, laserkatetrihoitoa, vaahtoruiskutushoitoa tai harvoissa tapauksissa myös aikaisemmin perinteisesti tehtyä avoleikkaushoitoa.  Syviä laskimoita voidaan hoitaa harkiten kajoavasti komplisoituneessa laskimovajaatoiminnassa, jossa taustalla on merkittävä virtauseste. 

Suomessa yksityisillä lääkäriasemilla, kuten Aavassa, tehdään ainoastaan suonikohjuihin liittyviä toimenpiteitä. Tarvittaessa Aavan lääkärit voivat tehdä lähetteen jatkohoitoon julkiselle puolelle. Usein verisuonikirurgi osallistuu myös hoidon jälkeiseen seurantaan varmistaakseen, että hoito on onnistunut ja verenkierto pysyy kunnossa pitkällä aikavälillä.

Mitä vaivoja verisuonikirurgi hoitaa?

Verisuonikirurgin vastaanotolle hakeudutaan monenlaisten vaivojen vuoksi. Näihin kuuluvat sekä valtimoihin että laskimoihin liittyvät sairaudet.

Valtimosairaudet

• Katkokävely: Tila, jossa valtimoverenkierto jalkoihin on heikentynyt ja jaloissa (tyypillisesti pohkeissa) ilmenee kävellessä kipua, joka helpottaa levossa. 
• Kaulavaltimon ahtauma: Voi aiheuttaa halvauksen, jos ahtauma on merkittävä. TIA-kohtauksen eli ohimenevä aivoverenkiertohäiriön oireina voi olla hetkellinen käden tai jalan halvausoire, puhehäiriö, näköhäiriö toisessa silmässä tai ohimenevä sekavuus.
• Vatsa-aortan aneurysma: Valtimon pullistuma, joka voi repeytyä ja aiheuttaa hengenvaaran. Yleensä vatsa-aortan pullistuma on oireeton, mutta suurentuessaan se voi joskus oirehtia vatsaan tai selkään säteilevänä kipuna. Kovempi kipu voi olla merkki pullistuman repeytymisestä. 
• Krooninen raajaa uhkaava iskemia: Perifeerisen valtimotaudin vakava ja pitkälle edennyt muoto, joka johtaa riittämättömään verenkiertoon alaraajassa. Tilaan liittyy kova kipu jopa levossa ja/tai alaraajahaavaumat, jotka eivät parane. Tilanne voi hoitamattomana pahimmillaan johtaa raajan amputaatioon. 
• Äkillinen valtimotukos alaraajassa: Vaatii kiireellistä hoitoa. Oireina ovat kova särky alaraajassa, kalpeus tai sinerrys. 

Laskimosairaudet

• Laskimoiden vajaatoiminta: Yleinen vaiva, jossa pintalaskimoiden läpät eivät toimi, ja laskimoveriveri pakkautuu alaraajoihin. Näkyvin merkki alaraajalaskimoiden vajaatoiminnasta ovat suonikohjut säärissä tai reisissä. Tyypillistä on myös alaraajojen turvotus, joka usein pahenee päivän mittaan. Lisäksi oireita voivat olla painontunne jaloissa ja väsyneet jalat. Laskimovajaatointa voi aiheuttaa säärissä ihon värimuutoksia (ruskeaa pigmentaatiota). Pahimmillaan alaraajojen laskimovajaatoiminta saattaa johtaa säärihaavaan.
• Laskimotukokset: Pinnallinen laskimoveritulppa aiheuttaa useimmiten paikallisen tulehduskipuoireen ja ihon punoituksen. Alaraajan syvän laskimotukoksen tyypilliset oireet ovat pohkeen turvotus, leposärky ja arkuus sekä kävellessä tuntuva kipu. Syvä tai pinnallinen laskimotukos vaatii usein verisuonikirurgin arviota.

Milloin verisuonikirurgin vastaanotolle?

Monet verisuonitaudit kehittyvät hitaasti ja huomaamatta, joten niiden oireisiin saattaa tottua tai niitä ei lainkaan havaitse. On kuitenkin tärkeää tietää, milloin olisi syytä hakeutua verisuonikirurgin vastaanotolle:

• Kävelykipu jaloissa: Jos jalkoihin tulee kipua kävellessä ja se helpottaa levossa, kyse voi olla katkokävelystä.
• Parantumaton haava jalassa: Jos haava ei sulkeudu viikkojen aikana, syy voi olla verenkierron häiriö. Vaatii pikaista verisuonikirurgin arviota. 
• Turvonneet tai kivuliaat jalat: Pitkittynyt turvotus tai kipu voi viestiä laskimovajaatoiminnasta. Äkillinen kipu tai turvotus alaraajassa voi viitata laskimotukokseen, joka vaatii nopeaa hoitoa.
• Suonikohjut: Jos suonikohjut aiheuttavat oireita tai haittaavat elämää, ne kannattaa tutkituttaa.
• Leposärkyinen, kylmä tai kalpea raaja: Saattaa olla merkki vakavasta verisuoniongelmasta, joka voi vaatia nopeaa hoitoa.

Vastaanotolla verisuonikirurgi kartoittaa oireet sekä mahdolliset verisuoniongelmille altistavat riskitekijät. Tarvittaessa tehdään ultraäänitutkimus, jolla nähdään laskimoiden tai valtimoiden tilanne. Lääkäri voi myös määrätä muita tutkimuksia, joita hän pitää aiheellisina. Lopuksi pohditaan erilaisia hoitovaihtoehtoja ja tehdään hoitosuunnitelma.

Ajanvaraus Aavaan

Varaa aika verisuonikirurgin vastaanotolle internetajanvarauksesta tai soittamalla asiakaspalvelunumeroomme 010 380 3838.