Suonikohjut on syytä hoitaa, jos niihin liittyy häiritseviä oireita, kuten kipua, öisiä kramppeja, kutinaa tai näkyviä ihomuutoksia. Joskus laskimoissa voi olla vajaatoimintaa myös ilman näkyviä suonikohjuja. Mikäli epäilet suonikohjutautia tai haluat tietoa sinulle parhaasta hoitovaihtoehdosta, hakeudu arvioon Aavan osaaville laskimokirurgeille. Oireettomatkin kohjut voidaan hoitaa kosmeettisen haitan vuoksi.
Suonikohjut johtuvat alaraajalaskimoiden vajaatoiminnasta. Laskimovajaatoiminnassa laskimoihin muodostuu ylipainetta. Ylipaine syntyy yleensä siitä, että laskimoläpät eivät enää toimi normaalisti. Se tarkoittaa, että ne eivät kuljeta verta ylöspäin, vaan veri virtaa taaksepäin. Tästä puhutaan takaisinvirtauksena. Kun veri pakkautuu raajaan, laskimopaine nousee. Silloin pintalaskimotkin alkavat laajeta ja syntyy suonikohju.
Joskus vajaatoiminnan syynä on se, ettei veri pääse etenemään, koska syvässä laskimojärjestelmässä on krooninen tukos. Lisäksi lihastoiminnan häiriöt ja liikkumattomuus voivat aiheuttaa laskimovajaatoimintaa.
Yleisimmin suonikohjuja on pohkeessa, sääressä, reidessä, polvitaipeessa ja nilkassa.
Suonikohjut ovat varsin tavallisia. Niitä on noin 30-40 prosentilla väestöstä, useammin naisilla kuin miehillä. Naissukupuoli onkin yksi suonikohjuille altistavista tekijöistä. Muita riskiä lisääviä tekijöitä ovat
Lisäksi pitkäaikainen seisominen tai istuminen voi jossain määrin altistaa suonikohjuille, koska tuolloin alaraajoihin tulee korostunutta laskimopainetta eivätkä lihaspumput ole töissä. Myös toistuvat mekaaniset iskut sääreen – esimerkiksi jalkapalloa pelatessa – tuhoavat laskimoläppiä ja saattavat lisätä suonikohjujen riskiä. Tieteellistä näyttöä näistä seikoista ei kuitenkaan ole.
Suonikohjujen näkyvin merkki ovat pullistumat ja paksut sinertävät pintaverisuonet reisissä ja säärissä. Tosin aina näitä pullistumia ei ole. Tavallisin oireon alaraajojen turvotus. Se usein pahenee päivän mittaan. Illalla jalat voivat olla jopa niin turvoksissa, etteivät kengät meinaa mahtua jalkaan. Laskimovajaatoimintaa ja suonikohjuja voi esiintyä vain toisessa alaraajassa tai molemmissa samaan aikaan.
Muita oireita voivat olla
Suonikohjut voidaan luokitella karkeasti komplisoitumattomaan ja komplisoituneeseen laskimovajaatoimintaan. Komplisoitumattomassa vajaatoiminnassa voi olla turvotusta, muttei vielä ihomuutoksia. Komplisoituneessa vajaatoiminnassa on jo ihomuutoksia sekä ihonalaiskudoksen kovettumista. Seurauksena riski saada säärihaava on kohonnut.
Komplisoituneeseen suonikohjutautiin liittyy usein myös paikallisen verihyytymän eli veritulpan riski. Mitä hankalampi tauti on, sitä suurempi riskikin on. Joskus pintalaskimotukos voi edetä syvään laskimojärjestelmään ja aiheuttaa syvälaskimotukoksen. Alaraajaan ilmaantuva kipeä juoste tai muu äkillinen oire on aina syy hakeutua pikaisesti lääkäriin.
Suonikohjujen oireita voi helpottaa seuraavilla keinoilla:
Huomioithan, että itsehoitokonstit eivät paranna suonikohjuja, ne ainoastaan lievittävät oireita.
Jos suonikohjut huolettavat, haittaavat arkea tai häiritsevät kosmeettisesti, kannattaa hakeutua verisuonikirurgin vastaanotolle. Taudin vaikeusastetta on hankala itse ulkoisten oireiden perusteella arvioida – lääkärikään ei pysty määrittämään taudin kliinistä luokitusta täysin ilman Doppler-ultraäänitutkimusta. Sillä nähdään myös taudin laajuus ja voidaan suunnitella sopiva hoitomuoto. Useimmiten sairaus on päälaskimorungoissa, joko reiden tai säären alueella, mutta joskus vika voi olla yhdyssuonissa.
Ensisijainen hoitomenetelmä pinnallisessa päärungon vajaatoiminnassa on Käypähoito-suosituksen mukaisesti radiofrekvenssi- eli RF-lämpökatetrihoito tai laserkatetrihoito. Pieniä suonikohjuja voidaan hoitaa vaahtoruiskutushoidolla. Sitä voidaan käyttää myös uusiutuvassa taudissa, jonka hoitoon RF-lämpökatetrihoito ei aina sovellu.
Joskus parhaan lopputuloksen saamiseksi käytetään molempia menetelmiä. Avoleikkaushoitoa käytetään vain hankalissa tapauksissa, ja sekin voidaan tarvittaessa yhdistää RF-lämpökatetrihoitoon.
Ikärajaa kajoaville hoidoille ei ole, mutta yleinen terveydentila vaikuttaa asiaan.
RF-lämpökatetrihoito perustuu sairaan laskimon kuumentamiseen ja tuhoamiseen radioaalloilla. Radiofrekvenssikatetrin avulla tuotetaan lämpöenergiaa suonen seinämään. Sen seurauksena seinämä kutistuu ja suoni sulkeutuu tiiviisti. Kummatkin jalat voidaan hoitaa samalla kertaa. Hoito toteutetaan yleensä polikliinisesti paikallispuudutuksessa ultraääniohjauksessa.
Hoidon jälkeen jalassa voi esiintyä kipua ja punoitusta, mutta tavallisesti se menee ohi 3-14 vuorokauden aikana. Reisimittaista hoitosukkaa käytetään yleensä 1-2 viikon ajan.
Vaahtoruiskutuksessa sairaaseen laskimoon ruiskutetaan ultraääniohjauksessa vaahdotettua lääkeainetta. Lääkevaahto aiheuttaa voimakkaan reaktion hoidettavaan suoneen, mikä johtaa sen vähittäiseen arpeutumiseen ja kuihtumiseen pois. Veri pääsee virtaamaan terveissä laskimoissa oikealla tavalla, alaraajassa ylöspäin.
Toimenpiteen päätteeksi jalkaan vedetään tukisukka. Sitä käytetään 1-2 viikon ajan. Hoidettu kohta saattaa aristaa ensimmäisen viikon aikana, mutta sairauslomaa ei yleensä tarvita.
Suonikohjuleikkauksessa viallisen pinnallisen laskimon yhteys syviin laskimoihin suljetaan ja viallinen laskimorunko nyhtäistään pois. Leikkauksen jälkeen jalkaan puetaan reisipituinen hoitosukka. Se ehkäisee turvotusta ja parantaa verenkiertoa. Hoitosukkaa pidetään ympäri vuorokauden kahden viikon ajan. Sairausloman tarve on 2-3 viikkoa.
Suonikohjuriskiä voi jossain määrin vähentää seuraavilla keinoilla:
Varaa aika verisuonikirurgin vastaanotolle hoitoarvioon nettiajanvarauksesta tai soittamalla Aavan asiakaspalveluun 010 380 3838. Suonikohjuja voidaan hoitaa myös kosmeettisista syistä.
Suonikohjujen hoidon hinta riippuu hoitomuodosta. Voit tiedustella alustavaa arviota asiakaspalvelustamme.
Asiantuntijana kirurgian erikoislääkäri Elina Sihvola.
Aava Sairaala lanseerasi Skuuttiklinikan ehkäisemään sähköskuuttitapaturmia
Matti sai luopua lääkityksestään eturauhasen höyläysleikkauksen ansiosta
Myyttejä naisten ylipainosta ja ratkaisun etsimistä nuorten uupumiseen – Aava on mukana SuomiAreenassa