Erikoistumisalueeni on yleissisätaudit, reumatologia ja gastroenterologia. Vastaanotolleni on tervetulleita yli 15 vuotiaat potilaat. Olen toiminut Kanta-Hämeen keskussairaalassa pitkään erikoislääkärinä ja erityisosaamistani ovat:

* verenpainetauti
* rasva-aineenvaihdunnan häiriöt
* lihavuus ja painonhallinta
* kilpirauhasen häiriöt
* osteoporoosi
* tulehdukselliset nivelsairaudet
* nivelreuma ja selkärankareuma
* maksasairaudet (koholla olevat maksa-arvot, rasvamaksa, alkoholimaksasairaudet)
* Crohnin taudin ja haavaisen paksusuolen tutkiminen ja hoito
* ylävatsavaivojen ja närästyksen tutkiminen ja hoito
* ärtyvän suolen oireyhtymän tutkiminen ja hoito
* anemian selvittely ja hoito

Tervetuloa vastaanotolleni!

Tervetuloa vastaanotolleni.

Olen HYKS:sta sisätautien erikoislääkäriksi ja reumatologiksi valmistunut erikoislääkäri, joka vuosittain käy ulkomaisissa reumakongresseissa (EULAR, ACR) ja jolla on myös kokemusta sisätautien eri erikoisaloilta eli sydän-ja verisuonisairaudet, diabetes, rasva-aineenvaihdunnan häiriöt sekä vatsaongelmat, osteoporoosi ja kilpirauhastaudit yli 40 vuoden ajalta. Tarvittaessa teen nivelten ja kilpirauhasen UÄ-tutkimukset potilailleni. 90-luvun lopulta lähtien olen käyttänyt moderneimpia lääkehoitoja (mm. biologisia) reumasairauksien hoidossa erinomaisella menestyksellä.

Ajokorttitodistukset myös yli 70-vuotiaille, A-, B-,C- ja E-todistukset sekä todistukset liikunta- rajoitteisen invapysköintitunnusta varten. Todistukset myös eri viranomaisia varten.

Arat, jäykät ja turvottelevat nivelet voivat olla alkavan nivelreuman ensioireita. Huolellinen kliininen tutkimus ja oikea-aikaiset laboratorio- ja röntgentutkimukset varmistavat diagnoosin. Hoito reumalääkkeiden yhdistelmällä aloitetaan heti, kun nivelreuman diagnoosi on tehty. Mitä aikaisemmin hoito voidaan aloittaa, sen parempi on hoitovaste. Tehokas lääkehoito vähentää niveltulehdusta ja sen aiheuttamia oireita.

Tutkin ja hoidan reumatologian alaan liittyviä sairauksia, joita ovat nivelreuma, nivelpsoriaasi, muut niveltulehdukset, selkärankareuma, kihti, nivelrikko, sidekudostaudit, fibromyalgia. Annan pistoksia niveltulehdusten hoitoon sekä akupunktiota kivun hoitoon.

Tavoitteenani on kohdata potilas kokonaisvaltaisesti.

Erityisosaamistani on:

* reumatautien diagnostiikka ja hoito
* epäselvät niveloireet
* tulehduksellinen selkäsairaus (selkärankareuma)
* reumasairauksien biologiset lääkkeet
* sidekudossairaudet ja vaskuliitit.

Erityismielenkiinnon kohteena ovat:

* niveltautien diagnostiikka ja hoito, mm. nivelinjektiot myös lonkkaniveleen
* nivelten ultraäänitutkimukset

Hoidan myös yleissisätauteja:

* kohonnut verenpaine
* kolesteroli
* kilpirauhasongelmat

Vastaanotolleni voi tulla myös yleislääketieteellisissä ongelmissa.

Kihti on kivulias niveltulehdus, joka johtuu liiallisen virtsahapon kiteytymisestä niveliin. Yleensä ensimmäisenä oirehtii isovarvas. Sairaus on miehillä yleisempi ja sen esiintyvyys on lisääntynyt ylipainon ja alkoholin liikakäytön myötä. Oireita voidaan hallita elämäntapamuutoksilla ja virtsahapon määrää veressä vähentävällä lääkityksellä.

• Mikä on kihti?
• Kihdin oireet
• Miten kihti todetaan?
• Kihdin hoito
• Ruokavalion merkitys kihdin hallinnassa
• Elämäntapamuutokset kihtikohtausten ehkäisyssä
• Ajanvaraus Aavaan

Mikä on kihti?

Kihti on aineenvaihdunnan sairaus, joka johtuu liiallisen uraatin eli virtsahapon kertymisestä niveliin. Virtsahappo on puriiniaineenvaihdunnan lopputuote, ja kun sitä on liikaa veressä, se voi kiteytyä ja aiheuttaa kihdin oireita. Yleisiä syitä korkealle uraattitasolle ovat puriinipitoisen ruoan, esimerkiksi punaisen lihan runsas nauttiminen, alkoholin liikakäyttö, ylipaino, tietyt lääkkeet, kuten nesteenpoistolääkkeet (diureetit) sekä perinnölliset tekijät.

Lisäksi miessukupuoli, metabolinen oireyhtymä ja munuaisten vajaatoiminta ovat kihdin riskitekijöitä. Naisilla kihti ilmenee usein vasta vaihdevuosien jälkeen, ja se liittyy monesti verenpainetautiin ja sen hoidossa käytettäviin nesteenpoistolääkkeisiin.

Veren uraattipitoisuutta mitataan laboratoriotestillä. Viitearvot vaihtelevat sukupuolen ja iän mukaan.

Normaaliarvojen raja on

• miehillä 230–480 µmol/l
• 18–49-vuotiailla naisilla 155–350 µmol/l
• yli 50-vuotiailla naisilla 155–400 µmol/l​

Kihdin oireet

Kihti alkaa tyypillisesti äkillisestä ja voimakkaasta kipukohtauksesta, yleensä isovarpaan tyvinivelestä. Kihti voi olla myös polvessa tai nilkassa tai jalkaterän muissa nivelissä. Yläraajoissa se on harvinaisempi.  

Muita oireita ovat

• kipeän nivelen punoitus, turvotus ja kuumotus
• varvas voi olla niin arka, ettei se kestä astumista
• uraattikiteet voivat saostua virtsassa muodostaen munuaiskiviä. Niitä on noin 10–20 prosentilla kihtipotilaista. Virtsakivet voivat aiheuttaa kipua ja tukoksia virtsateissä, mikä voi johtaa virtsan virtauksen häiriöihin ja mahdollisiin munuaisvaurioihin. Lisäksi ne voivat aiheuttaa virtsatulehduksia ja lisätä munuaistulehdusten riskiä.

Kihdin alkuvaiheessa oireet kestävät muutamia päiviä tai korkeintaan joitakin viikkoja. Sitten ne katoavat, mutta ilmaantuvat myöhemmin uudestaan. Kihtikohtauksen laukaisijana voi olla esimerkiksi matala lämpötila, rasitus tai vamma, leikkaus, infektiot, nesteenpoistolääkkeet tai runsas puriineja sisältävä ateria, jolla on usein nautittu myös alkoholia.

Ajan kuluessa kohtaukset voivat kestää pidempään ja niitä voi tulla useammin. Joskus kihti kroonistuu, jolloin nivelkipua on myös kohtausten välisenä aikana. Ihon alle voi muodostua uraattikertymiä eli toofeja, eräänlaisia kihtikyhmyjä. Krooninen kihti voi aiheuttaa vakavia ongelmia, kuten munuaistaudin.

Kihdin oireet naisilla ovat samat kuin miehillä, mutta miehillä kihtiä on enemmän ja tauti ilmaantuu yleensä nuorempana kuin naisilla.

Miten kihti todetaan?

Kihti todetaan tyypillisesti potilaan oireiden, kliinisen tutkimuksen ja laboratoriotutkimusten, kuten veren uraattipitoisuuden mittauksen, perusteella. Nivelnesteen mikroskooppitutkimus, jossa nähdään uraattikiteitä, vahvistaa diagnoosin. Tarvittaessa voidaan tehdä myös kuvantamistutkimuksia.

Lääkäriin on syytä hakeutua kihtioireiden vuoksi mahdollisimman varhain, jotta sairaus saadaan kuriin ennen kuin se aiheuttaa vakavampaa haittaa. Länsimaissa kihtiä sairastaa 2–3 prosenttia aikuisista, ja se on selvästi tavallisempi miehillä. Tauti on yleistymässä, mikä selittyy niin ylipainon, alkoholin käytön kuin munuaisten vajaatoiminnan yleistymisellä.

Kihdin hoito

Ensiavuksi kihtikohtauksessa voi käyttää tulehduskipulääkkeitä tai kipeän nivelen päälle toviksi laitettavaa kylmäpussia. Kipeää jalkaa on myös hyvä lepuuttaa. Lisäksi voidaan lääkärin harkinnan mukaan käyttää glukokortikoideja.

Kihdin pitkäaikaisessa hoidossa avainasemassa ovat elintapamuutokset, kuten puriinipitoisten ruokien vähentäminen, alkoholinkäytön rajoittaminen ja painonhallinta. Tarvittaessa käytetään lääkkeitä, jotka vähentävät uraatin tuotantoa kehossa. Tällaisia lääkkeitä ovat esimerkiksi allopurinoli ja febuksostaatti. Hoidon tavoitteena on ehkäistä kihtikohtauksia ja niiden pitkäaikaisvaikutuksia.

Ruokavalion merkitys kihdin hallinnassa

Runsaasti puriineja sisältävä ruokavalio ja runsas alkoholinkäyttö altistavat kihdille. Tiedetään myös, että esimerkiksi juomien makeuttamiseen käytetty fruktoosi eli hedelmäsokeri kohottaa veren uraattipitoisuutta. Sen sijaan hedelmistä ja marjoista saatu luonnollinen fruktoosi ei vaikuta uraattipitoisuuteen haitallisesti.

Kihdin ruokavaliohoidossa pyritään välttämään puriinipitoisia ruokia ja juomia. Esimerkiksi sisäelimiä, kuten maksaa, koko­naan syötäviä pikkukaloja ja broilerin nahkaa ei tulisi syödä ollenkaan. Puriineja on myös muun muassa lihassa, mädissä, äyriäisissä, herneissä, pavuissa ja sienissä, mutta niitä voi halutessaan syödä satunnaisesti.

Suositeltavia ruokia kihtiä sairastavalle ovat

• vihannekset, hedelmät ja marjat
• vähärasvaiset maitotuotteet
• täysjyväviljat
• kasviproteiinit.

Alkoholin suhteen kannattaa olla hyvin varovainen, sillä se vähentää uraatin poistumista elimistöstä. Olut on huonoin vaihtoehto, koska siinä on alkoholin lisäksi puriineja. Vettä tulisi juoda pari litraa vuorokaudessa, sillä vesi laimentaa veren uraattipitoisuutta. Myös vähärasvaiset maitotuotteet voivat vähentää uraatin määrää.

Tehokkaalla ruokavaliohoidolla uraattiarvoa voidaan laskea noin 50–100 µmol/l​.

Elämäntapamuutokset kihtikohtausten ehkäisyssä

Vaikka kihti itsessään ei parane, sen oireita voidaan tehokkaasti hallita lääkityksen ja ruokavalion avulla. Myös laihduttamisesta on merkittävää hyötyä. Tutkimusten mukaan se yksin pienentää veren uraattipitoisuutta yhtä tehokkaasti kuin hyvin toteutettu kihdin ruokavaliohoito. Säännöllinen liikunta tukee painonhallintaa.

Saunassa kihtipotilas voi yleensä käydä tavalliseen tapaan. Saunomisen yhteydessä on kuitenkin muistettava korvata hikoilun myötä menetetty neste juomalla vettä riittävästi.

Kihdin hyvä hoito on tärkeää, sillä hoitamaton kihti voi johtaa krooniseen tulehdustilaan, jatkuvien kipukohtausten lisääntymiseen, nivelvaurioihin sekä toofien eli uraattikertymien muodostumiseen ihon alle ja niveliin. Pitkäaikainen hoitamaton kihti voi lisäksi aiheuttaa munuaisten vajaatoimintaa ja lisätä sydän- ja verisuonitautien riskiä.

Terveillä elintavoilla voidaan myös ehkäistä kihdin syntyä.

Ajanvaraus Aavaan

Varaa aika sisätautilääkärin tai reumatologin vastaanotolle nettiajanvarauksestamme tai soittamalla asiakaspalvelunumeroomme 010 380 3838.

Asiantuntijana Lääkärikeskus Aavan konservatiisen toiminnan ylilääkäri, sisätautien erikoislääkäri Ari Aimolahti. Tekstin tuottamisessa on käytetty apuna tekoälyä.

Olen reumasairauksien erikoislääkäri. Varsinkin tulehdukselliset nivel- ja selkäsairaudet ja niiden diagnoosi sekä pitkäjänteinen hoito ovat lähellä sydäntä. Tulehtuneiden nivelten paikallishoidot järjestyvät joustavasti yhteydenotosta.

Reumatautien kirjo on laaja ja eri reumatauteja on yli sata eikä taudinmääritys ole aina helppoa. Usein potilaan taudinkuva on uniikki. Aavan kokeneet reumatologit tutkivat oireesi tarkasti ja jos oireesi sopivat reumatauteihin, saat sairauteesi lääkityksen, joka parantaa elämänlaatuasi huomattavasti.

Mitä ovat reumataudit?

Tavallisimpiin reumatauteihin kuuluvat:

• akuutit tai krooniset niveltulehdukset
• nivelreuma
• reaktiivinen niveltulehdus
• selkärankareuma
• ihopsoriaasiin liittyvä niveltulehdus
• sidekudostaudit

Reumatologit hoitavat myös kroonista särkyä, kihtiä ja nivelrikkoa.

Reumatautien tutkimus ja hoito kuuluvat sisätautien erikoisalaan. Suurin osa reumatologeista on ensin valmistunut sisätautien erikoislääkäreiksi ja sen jälkeen saanut reumatologian jatkokoulutuksen. Alle 16-vuotiaiden reumataudit hoitaa lastenreumatologi.

Milloin reumatologille?

Kaikilla on silloin tällöin tukirankavaivoja. Aamupainotteinen nivelten liikearkuus ja jäykkyys voi kuitenkin viitata reumatautiin.

Reumatologin arvio on paikallaan, jos:

• nivelet ovat turvonneet
• nivelet ovat liikearat
• epäselvät niveloireet ovat jatkuneet viikkoja
• kärsit valkosormisuudesta ja/tai lihasoireista

Nivelreuma on yleinen autoimmuunitauti

Nivelreuma voi alkaa missä iässä tahansa, mutta yleisimmin siihen sairastutaan 60-65 vuoden iässä. Kaksi kolmasosaa potilaista on naisia. Suomessa nivelreumaa sairastaa noin 45 000 ihmistä.

Nivelreumassa niveliin kehittyy autoimmuunireaktioon liittyvä tulehdustila, jossa tulehtuneet solut vaurioittavat sairastavan omia kudoksia. Syytä tulehdukseen ei tiedetä.

Nivelreuman ensimmäiset oireet ovat nivelkipu ja -turvotus, johon liittyy aamujäykkyyttä, arkuutta ja turvotusta. Tauti alkaa usein pienistä nivelistä, kuten varpaista ja sormista. Nivelreumalle on tyypillistä symmetrisyys eli oireet esiintyvä samaan aikaan molempien käsien ja jalkojen nivelissä. Tämän lisäksi joillekin nivelreumasta kärsivälle tulee yleensä reumakyhmyjä, raajojen ojentapuolelle. Muita yleisoireita on väsymys, ruokahaluttomuus ja lievä kuumeilu.

Selkärankareuma on tulehduksellinen reumasairaus

Selkärankareuman ensimmäinen oire on vähitellen paheneva alaselkäkipu, joka herättää öisin ja helpottaa päiväaikaan. Osalla potilaista on myös niveltulehduksia ja jänteiden ja nivelsiteiden kiinnityskohtien kiputiloja.

Oireet alkavat lähes aina 20-30 vuoden iässä. Tautia esiintyy sekä miehillä että naisilla. Selkärankareumapotilailla 95 %:lla on perinnöllinen kudostekijä HLA-B27.

Kihti on yleisempi miehillä

Kihti on akuutti niveltulehdus, joka johtuu virtsahapon kiteytymisestä nivelen sisällä. Kihti voi myös kroonistua.

Kihtiä esiintyy länsimaissa 2-3 % aikuisista ja heistä 80-90 % on miehiä. Yleisin sairastumisikä on 60 vuotta. Kihti yleistyy länsimaissa, mikä johtuu muun muassa väestön lihomisesta, lisääntyneestä alkoholinkäytöstä sekä keski-iän noususta.

Akuutti kihtikohtaus herättää usein yöllä ja kipu saavuttaa huippunsa noin vuorokaudessa. Useimmiten kipu oireilee ukkovarpaan tyvessä, jalkaterän muissa nivelissä, nilkassa tai polvessa. Nivel ja sen ympäristö punoittaa, turpoaa ja kuumottaa.

Mitä reumatologin vastaanotolla tapahtuu?

Kun tulet reumatologin vastaanotolle, lääkäri selvittää oireesi tarkasti ja huomioi kaikki reumatautiin viittaavat merkit, kuten turvonneet nivelet ja niiden liikearkuuden. Usein lääkäri määrää myös laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia, jotka auttavat reumatautien diagnosoinnissa ja hoidon seurannassa sekä lääkehoidon hienosäädössä.

Laboratoriokokeilla tutkitaan tulehdusarvot, kihtiarvot sekä tehdään reumakokeet ja autoimmuunitutkimukset. Kuvantamistutkimuksia ovat muun muassa nivelten röntgenkuvat ja ultraäänitutkimukset sekä magneettitutkimus.

Reumasairauden varhainen toteaminen ja aktiivinen hoito parantavat potilaan elämänlaatua heti taudin alkuvaiheessa ja voi myös estää uhkaavan nivelten tuhoutumisen.

Varhainen ja aktiivinen lääkehoito on nykypäivää

Lääkehoitojen kehitys on vähentänyt sairaalahoidon tarvetta dramaattisesti. Nivelten kortisoni-pistokset ovat tehokas ja turvallinen keino rauhoittaa niveltulehdusta, mutta kroonisissa niveltaudeissa tarvitaan myös pitkäkestoisempia lääkityksiä.

Kroonisissa niveltulehduksissa paras hoito on varhain aloitettu tehokas lääkitys. Reumalääkkeisiin voi liittyä sivuvaikutuksia, mutta tutkimuksissa on todettu, että aktiivisesti hoidetut reumapotilaat voivat paremmin kuin alihoidetut potilaat.

Lääkehoidon lisäksi fysio- ja toimintaterapiaa käytetään reumatautien tukihoitoina ja kuntouksen apuna.

Miten voin valmistautua vastaanottoon?

Reumalääkäriä auttaa, jos otat vastaanotolle mukaan aikaisemmat tutkimustulokset, lääkitykset ja tiedot lääkeaineallergioista. Myös tieto lähisuvun niveltaudeista tai esimerkiksi ihopsoriaasista on reumatologille hyödyllinen.

Reumatologin etävastaanotto

Voit tulla myös reumatologin etävastaanotolle.

Etävastaanotolla saat helposti yhteyden reumatologiin ajasta ja paikasta riippumatta.

Etävastaanotolla voidaan hoitaa useita vaivoja ja oireita ja se soveltuu hyvin myös jo todettujen sairauksien kontrolleihin ja hoidon seurantaan.

Mitkä asiat voidaan hoitaa reumatologin etävastaanotolla?

Reumatologin etävastaanotolla lääkäri voi arvioida mahdollisen tutkimustarpeen oireidesi perusteella ja tehdä lähetteen laboratorio- ja kuvantamistutkimuksiin.

Reumatologin etävastaanotolla voidaan hoitaa muun muassa seuraavia asioita:

Nivel- ja selkäoireiden kartoitus

• usein jo oireiden perusteella voidaan arvioida, onko syytä epäillä tulehduksellista reumatautia
• jos reumaepäily herää, niin laboratorio- ja kuvantamistutkimukset voidaan tilata ennen vastaanottokäyntiä

Harvinaisten reumatautien epäily

• oireina voi olla mm. limakalvojen kuivuminen, poikkeava väsymys, aurinkoihottuma ja muut iho-oireet, valkosormisuus ja lihasoireet

Hoidon seuranta

• tutkimustulosten analysointi
• reumalääkityksen hienosäätö ja seurantakokeiden määrääminen ja tulkinta
• reseptien uusiminen (ei PKV lääkkeitä eli kolmiolääkkeitä)

Mihin etävastaanotto ei sovellu?

• ensikäynnit esimerkiksi pitkäaikaissairauksien hoidossa
• akuutit hätätilanteet, hengenahdistus, rintakipu sekä voimakasoireiset infektiot tai kiputilat. 
• keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden määrääminen ja uusiminen
• lähetteet julkiseen sairaanhoitoon
• sairausloma
• ajanvaraus

Löydä lähin reumatologi

• Reumatologi Helsinki
• Reumatologi Hämeenlinna
• Reumatologi Kerava
• Reumatologi Turku

Ajanvaraus

Varaa aika reumatologille nettiajanvarauksestamme tai soittamalla Aavan asiakaspalveluun 010 380 3838.

Asiantuntijana palvelukuvauksessa sisätautien erikoislääkäri Ari Aimolahti.

Artikkelit ja tiedotteet

 

Näytä kaikki artikkelit

Kun kävely vaikeutuu se voi kertoa monesta – Aavan kävelyklinikka selvittää syyn

Kun kävelymatka lyhenee tai katkeilee kivun tai tasapainovaikeuksien takia, voi kauppareissut alkaa ahdistaa tai tuttujen tapaaminen tuntua liian vaativalta. Elämänpiiri alkaa pienentyä hiljalleen ja kävelyn hankaloituminen hyväksytään helposti osaksi ikääntymistä tai elämää. Kävelyvaikeuksiin ja niiden juurisyihin on kuitenkin saatavilla apua. Aavaan on avattu kävelyklinikka, jonne voi hakeutua ilman lähetettä, kun kävely on alkanut rajoittaa elämää.

Lue lisää

Alzheimerin hoito on murroksessa – Aavassa uusi lääkehoito osana tarkasti yksilöityä hoitomallia

Alzheimerin taudin hoidossa on käynnissä merkittävä muutos. Uusi lääkehoito kohdistuu ensimmäistä kertaa sairauden biologiseen mekanismiin. Aavassa hoito toteutetaan osana huolellisesti rakennettua hoitopolkua, jossa korostuvat oikea-aikainen diagnostiikka, potilaan yksilöllinen arviointi ja jatkuva seuranta hoidon aikana.

Lue lisää

Päänsärky on oire – migreeni on sairaus

Päänsärky on yksi yleisimmistä syistä hakeutua hoitoon, mutta siihen totutaan helposti. Oiretta hoidetaan, mutta sen syy jää usein epäselväksi. Ja oireet palaavat takaisin – ennemmin tai myöhemmin.

Lue lisää

Näytä kaikki artikkelit