Melatoniini – lempeä apu nukahtamiseen

melatoniini
Uni ei ota tullakseen tai se katkeaa kesken yön. Auttaisiko melatoniini? Mutta mikä on oikea annostus ja mihin aikaan valmiste pitää ottaa? Uni Aavan unilääkäri Henri Tuomilehto vastaa yhdeksään yleiseen kysymykseen melatoniinista.
FacebookTwitterLinkedIn


1. Mitä melatoniini on?

Univalvetilan säätely ihmisellä on hyvin monimutkainen toiminto. Siihen vaikuttavat monet välittäjäaineet ja hormonit. Melatoniini on yksi näistä hormoneista. Sitä tuotetaan aivoissa sijaitsevassa käpyrauhasessa. Sen päätehtävä on tahdistaa ihmisen vuorokausirytmiä ja tukea nukahtamista.

Kansankielellä melatoniinia kutsutaan yö- tai unihormoniksi, koska sen luonnollinen eritys alkaa lisääntyä iltaa kohti, kun valon määrä vähenee.  Suurimmillaan melatoniinin eritys on yöllä. Aamua kohti sen pitoisuus pienenee ja päivällä sitä ei erity lainkaan.

Melatoniinin eritys on varsin yksilöllistä. Jollakin voi erittyä vähemmän melatoniinia ja silti hän nukkuu paremmin kuin se, jolla melatoniinia erittyy enemmän. Siksi melatoniinitasojen mittauttamisesta ei ole hyötyä.

Ikääntyessä melatoniinin tuotanto heikentyy kaikilla. Myös valo estää melatoniinin erittymistä.

2. Miten melatoniinia voidaan käyttää uniongelmien hoidossa?

Ilman reseptiä myytävät melatoniinivalmisteet ovat luontaistuotteita, joita on saatavilla niin apteekeissa kuin luontaistuoteliikkeissä. Valmisteet voivat parantaa unen laatua ja auttaa vähentämään yöllisiä heräämisiä. Niitä käytetään myös helpottamaan unensaantia. Lisäksi melatoniinilla voidaan hoitaa aikaerorasitusta.

Kyse ei kuitenkaan ole mistään ”ihmelääkkeestä”, joka yksin riittää poistamaan uniongelmat. Olennaisinta on edesauttaa unentuloa omalla käyttäytymisellään. Hyvä uni luodaan jo päivän aikana. Kun on päivällä aktiivinen, unipaine eli valveen aikana kertyvä unentarve kasvaa, ja illalla väsyttää automaattisesti. Silloin pitää olla valmis nukkumaan eikä touhottaa muita asioita, kuten plarata sähköposteja ja somettaa. Älylaitteet tulisi sulkea viimeistään tuntia ennen nukkumaanmenoa.

Lisäksi on syytä kiinnittää huomiota hyvään unihygieniaan. Viileä huone edistää unta, sillä se saa kehon lämpötilan laskemaan. Se tuo väsymyksen tunteen ja syventää unta. Makuutilan pimentämisessä pimennysverhot ovat toimivin ratkaisu.

3. Mikä on melatoniinin annostus?

Melatoniinia on saatavilla sekä pitkä- että lyhytvaikutteisina. 1–1,9 mg vahvuiset melatoniinit on rekisteröity ravintolisiksi ja tätä vahvemmat lääkkeiksi, joita varten tarvitaan lääkärin resepti.

Lyhytvaikutteisten melatoniinien vaikutus alkaa nopeasti, mutta niiden puoliintumisaika eli aika, jonka kuluessa lääkeaineen pitoisuus verenkierrossa vähenee puoleen, on lyhyt, vain noin 40–60 minuuttia. Ne siis myös poistuvat elimistöstä melko nopeasti. Pitkävaikutteisilla valmisteilla vaikutuksen huippu ilmenee noin kolmen tunnin kuluttua. Puoliintumisaikakin on 3–4 tuntia eli ne viipyvät elimistössä pitempään. Siitä voi olla hyötyä, jos haasteena ovat yölliset heräämiset kesken unien.

Osalla miedot itsehoitovalmisteet toimivat hyvin, mutta osa tarvitsee nukkumisen tueksi vahvaa melatoniinia. Valmisteen vahvuutta tärkeämpää on kuitenkin sen säännöllinen käyttö. Nukkumisen ollessa haasteellista satunnaisesti silloin tällöin otettu melatoniini harvemmin auttaa. Todellisen hyödyn huomaa yleensä vasta kuukauden kahden säännöllisen käytön jälkeen. Aikaeroväsymyksen hoidossa melatoniinia voidaan kuitenkin käyttää satunnaisesti, jotta oikea unirytmi matkan aikana tai sen jälkeen löytyy.

On tärkeää, että melatoniinilisä otetaan illalla oikeaan aikaan. Se tarkoittaa noin 1–2 tuntia ennen nukkumaanmenoa, mutta kuitenkin viimeistään kello 23. Puolenyön jälkeen otettuna melatoniini siirtää vuorokausirytmiä eteenpäin, mikä ei ole unettomuuden hoidon kannalta hyväksi. Sen vuoksi melatoniinista ei ole todettu olevan hyötyä vuorotyöläisille yövuoron jälkeisen unensaannin helpottamiseen.

Melatoniini kannattaa ottaa tyhjään vatsaan nesteen kera, sillä ruoka vaikuttaa melatoniinin imeytymiseen hidastavasti ja heikentävästi.

4. Mitkä ovat melatoniinin haittavaikutukset?

Yleensä melatoniini turvallinen ja hyvin siedetty lyhytaikaisessa käytössä ja sen sivuvaikutukset ovat lieviä.

Tavallisimpia haittoja ovat:

  • päänsärky
  • painajaisunien lisääntyminen. Usein painajaiset katoavat parin viikon käytön jälkeen.
  • tokkurainen olo aamulla, mikä johtuu yleensä siitä, että melatoniini on otettu liian myöhään. Joskus tokkuraa voi ilmaantua muutenkin, mutta silloin se yleensä häviää parissa viikossa.

Joillakin melatoniini voi myös pahentaa levottomien jalkojen oireyhtymää. Silloin käyttö kannattaa lopettaa, mutta vasta kahden viikon kokeilun jälkeen. On mahdollista, että tilanne palaa ennalleen siinä ajassa.

Riippuvuutta melatoniinin pitkäaikainenkaan käyttö ei aiheuta, koska se ei vaikuta keskushermostoon, kuten muut unilääkkeet. Jos nukkumisen haasteet eivät kolmen kuukauden säännönmukaisen melatoniinin käytön jälkeen helpota, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle, jotta uniongelmien syy voidaan selvittää.

5. Onko melatoniinilla yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa?

Melatoniini voi voimistaa veren hyytymistä estävien lääkkeiden, etenkin varfariinin (Marevan), vaikutuksia. Siksi yhteiskäyttöä on seurattava verikokeilla. On myös tiettyjä lääkkeitä, joiden tehoa melatoniini saattaa heikentää, kuten verenpainelääkkeet. 

Sen sijaan ei ole vahvaa näyttöä siitä, että melatoniini nostaisi verensokeria. Unihäiriöt, kuten uniapnea, itsessään voivat kuitenkin kohottaa verensokeria. Jos melatoniinia käytetään uniapnean tukihoitona, voidaan kuvitella, että verensokerin kohoaminen johtuisi siitä. Todennäköisemmin syy on sairaudessa.

6. Vaikuttaako alkoholi melatoniinin tehoon?

Pieni määrä alkoholia väsyttää, minkä vuoksi moni käyttää sitä eräänlaisena unilääkkeenä. Yksikin alkoholiannos vaikuttaa kuitenkin unen laatuun. Aivojen toiminta vilkastuu, melatoniinin luonnollinen eritys estyy ja unen palauttavuus huonontuu merkittävästi. Jos käyttää samanaikaisesti melatoniinilisää, siitä ei ole mitään hyötyä.

7. Sopiiko melatoniini lapsille?

Tutkimustietoa melatoniinin haittavaikutuksista lapsilla on toistaiseksi vähän. Siksi melatoniinia ei pidä käyttää lapsilla kuin lääkärin harkinnan mukaan. Tärkeintä on saada lapsen unirytmi säännölliseksi ja syyt unettomuuden taustalla selvitetyksi. Neuvola on yleensä paras paikka päästä alkuun lasten uniongelmien hoidossa.

8. Voiko raskaana olevia tai imettävä äiti käyttää melatoniinia?

Melatoniinilisän käyttöä ei suositella raskauden tai imetyksen aikana, sillä melatoniinin käytöstä raskauden aikana ei ole riittävästi tutkittua tietoa. Joskus käyttö on kuitenkin perusteltua, koska äidin hyvinvointi vaikuttaa sikiön hyvinvointiin. Käytön tulee aina tapahtua lääkärin valvonnassa.

9. Milloin melatoniini yksin ei riitä, vaan on syytä hakeutua lääkäriin?

Yhdestä huonosti nukutusta yöstä ei koidu haittaa, mutta jos unettomuus on jatkuvaa, siitä voi seurata paljonkin harmia. Muisti pätkii, keskittyminen on vaikeaa ja onnettomuusriski kasvaa. Lisäksi ihminen lihoo helpommin ja useiden sairauksien vaara lisääntyy. Siksi pitkäaikaisen ja hankalan uniongelman syy tulee aina selvittää unenhoitoon perehtyneellä unilääkärillä.

Pitkäaikaisesta unihäiriöstä puhutaan, kun uniongelmat ovat jatkuneet yli kolme kuukautta tai niitä on esiintynyt toistuvasti lyhyempinä jaksoina. Unihäiriöitä on kaikkiaan yli 80, ja niitä voi esiintyä useampia samanaikaisesti. Tyypillisimmät unihäiriöt ovat unettomuus, uniapnea ja levottomat jalat -oireyhtymä. Jokaiseen näistä on oma hoitonsa. Jotta saavutettaisiin paras mahdollinen hoitotulos, on tärkeää tietää, mikä tai mitkä unihäiriöt unta rikkovat. 

Toki lääkäriin kannattaa hakeutua silloinkin, jos on huolissaan nukkumisensa vuoksi, vaikkei ongelma olisi kestänyt pitkään. Huoli yksin saattaa vaikeuttaa nukahtamista tai herättää keskellä yötä.

Unihäiriöiden hoitoon kuuluvat elämäntapojen, unihygienian ja unirytmin neuvonta. Unilääkkeitä suositellaan käytettäväksi vain tilapäisesti. Melatoniini, vahvakin, on turvallisempi vaihtoehto, koska haitat ovat vähäisiä eikä melatoniiniin voi jäädä koukkuun.


Asiantuntijana Lääkärikeskus Aavan unilääkäri, dosentti Henri Tuomilehto