Uniapnea

Uniapnea on yksi yleisimmistä unihäiriöistä. Siitä kärsii uusimpien tutkimusten mukaan lähes 1,5 miljoonaa suomalaista. Vaikka kyse on kansansairaudesta, vain murto-osa uniapneaa sairastavista tietää sairaudestaan. Uniapnea on hengityshäiriö, joka saattaa olla hoitamattomana kohtalokas.

Uniapneapotilas on usein omasta mielestään erinomainen nukkuja. Myös kumppani voi kehua hänen ”unenlahjojaan”. Uniapneapotilas nukahtaa tyypillisesti jo ennen kuin pää osuus tyynyyn tai hän voi torkahtaa leipä suussa television ääreen. Todellisuudessa tämä ei kerro hyvästä nukkumisesta, vaan huonolaatuisen unen aiheuttamasta univajeesta.

Nukkumisessa on tärkeää määrän lisäksi laatu. Uniapneaa sairastettaessa unen rakenne rikkoutuu, eikä uni siksi virkistä. Ihminen voi nukahtaa miltei minne vain ja nukkua vaikka koko viikonlopun, mutta tuntee itsensä silti väsyneeksi. Potilas saattaa hakeutua lääkärille muiden oireiden, kuten keskittymis- tai muistiongelmien vuoksi, mutta tutkimuksissa syyksi paljastuu uniapnea.

Uniapnean tyypilliset oireet

Yölliset hengityskatkokset voivat aiheuttaa muun muassa aamupäänsärkyä, päiväväsymystä, nukahtelua, keskittymisvaikeuksia, muistiongelmia, yöllistä tihentynyttä virtsaamistarvetta ja seksuaalisten halujen vähentymistä. Yöllisiä oireita puolestaan ovat kuorsaus, kumppanin tai satunnaisen matkatoverin havaitsemat hengityskatkokset, suun kuivuminen, levoton yöuni, hikoilu, närästys ja lisääntynyt yöllinen virtsaneritys. Hoitamaton uniapnea laittaa myös sydämen lujille ja voi nostaa verenpaineen huippulukemiin. 

Uniapnea saa verensokerin heittelemään. Esimerkiksi väsynyt diabeetikko ei aina jaksa hoitaa itseään, jolloin hoitotasapaino kärsii. Tilanteen merkittävin haitta on lisääntynyt sydän- ja verisuonisairastavuus. Samanaikainen hoitamaton uniapnea lisää entisestään diabeetikon riskiä sairastua vakaviin sydän- ja verisuonisairauksiin.

Uniapnea ei ole vain kuorsaamista

Uniapnea ei ole pelkkää kuorsaamista, vaan sairauteen liittyvät hengityskatkokset, joiden aikana veren happipitoisuus vähenee. Sairaudessa nielu on hieman ahtautunut, mikä johtuu lisääntyneestä rasvakudoksesta tai rakenteellisista tekijöistä, kuten pienestä alaleuasta. Kaksi kolmesta uniapneasta liittyy ylipainoon. 

Kun ihminen nukahtaa, myös nielun tukilihakset rentoutuvat. Uniapneapotilaalla on tavallisesti normaalia pienempi nielu ja nukkuessa nielu menee tukkoon joko kokonaan tai osittain. Syntyy hengityskatkoja ja veren happipitoisuus vähenee. Aivot reagoivat tilanteeseen ja havahduttavat nukkujan hengittämään. Ihminen ei kuitenkaan itse tiedosta havahtumisia.

Pahimmillaan hengityskatkoja on 60−100 tunnissa. Uniapneassa katkoksen kesto voi olla 10 sekunnista jopa yli minuuttiin.  Erittäin vaikeaa uniapneaa sairastava voi olla yön aikana pidemmän aikaa hengittämättä kuin hengittää. Tällöin koko ihmisen elimistö joutuu ”hälytystilaan”.

Unilääkkeet eivät ole ratkaisu uniapneaan

Uniapnea ei ratkea unilääkkeillä, vaan toisinaan tilanne voi jopa pahentua. Uniapneaan liittyvistä hengityskatkoksista saattaa tulla jopa pidempiä, ja niitä voi esiintyä useammin unilääkkeen vaikutuksen aikana. Pitkäaikaisen uniongelman todellinen syy on aina tärkeä selvittää unitutkimuksessa.

Yleisesti ottaen unilääkkeitä syö erilaisiin uniongelmiin yli 300 000 suomalaista. Kaikkien Suomessa käytössä olevien unilääkkeiden teho perustuu väsyttävään vaikutukseen. Ne eivät siis korjaa itse syytä, vaan saavat ihmisen uneen kemiallisesti. Vaikka unilääkkeillä on asemansa hankalan unettomuuden hoidossa, tulisi unilääkkeitä määrätessä olla aina selkeä suunnitelma ja varmistaa, ettei taustalla ole elimellisiä unihäiriöitä

Ylipaino altistaa uniapnealle

Ylipaino on uniapnean merkittävin yksittäinen riskitekijä, vaikka sairaus voi olla myös hoikalla ihmisellä. Uni Aavan toiminnasta vastaavan unilääkärin Henri Tuomilehdon tutkimusryhmän tutkimus (2009) osoitti ensimmäisenä maailmassa, että lievää uniapneaa sairastavilla ylipainoisilla potilailla painonpudotus voi toimia jopa ainoana ja parantavana hoitomuotona. 

Tutkimuksessa osoitettiin myös, että terveyden kannalta pienet asiat ratkaisevat. Yleensä jo viiden prosentin pysyvällä painonpudotuksella on suotuisia vaikutuksia uniapneaan ja sillä voidaan pystyä katkaisemaan taudin paheneminen.

Erityisesti vaikea-asteinen uniapnea on ikävä sairaus, mutta kukaan ei sairastu yhden yön aikana siihen, vaan uniapnea on krooninen sairaus, jolla on hoitamattomana taipumus pahentua vuosien mittaan − yleensä painonnousun myötä.

Uniapnean hoitotavat

Jos ylipaino ei ole uniapnean taustasyy, voidaan lievässä uniapneassa yksilöllisen arvion jälkeen hoitona käyttää uniapneakiskoa. Kisko asetetaan yöksi suuhun ja sillä varmistaa hengitysteiden pysyminen auki. Uniapneakisko valmistetaan yksilöllisesti. 

Jos potilaan uniapnea on keskivaikea tai vaikea, hoidoksi valitaan CPAP-hoito eli ylipainehengityshoito. Potilas käyttää tällöin nukkuessaan maskia, jonka kautta laite luo ilmapatsaan nieluun, mikä pitää ylähengitystiet auki, jolloin hengityskatkoja ei synny.

Laitteet ovat kehittyneet ja hyvän opastuksen myötä hoito onnistuu pääsääntöisesti hyvin. Samalla terveysriskejä saadaan merkittävästi vähennettyä.

Hoitamaton uniapnea on iso terveysriski

Hoitamaton uniapnea on merkittävä työtapaturmien ja liikenneonnettomuuksien riskitekijä. Uniapnealla on havaittu useissa tutkimuksissa olevan selkeä yhteys metabolisiin sairauksiin, kuten tyypin 2 diabetekseen, kohonneeseen sydän- ja verisuonisairastavuuteen ja kuolleisuuteen.

Uniapneatutkimus eli yöpolygrafia on vaivaton yhden yön yli kestävä tutkimus. Tutkimus ei aiheuta kipua ja laite on helppo ja yksinkertainen asentaa. Laitteella saadaan tietoa mahdollisesta uniapneasta ja sen vaikeusasteesta.

Uniapnean asianmukainen hoito edellyttää aina ensin uniapnean laadun selvittämisen. Tutkimuksiin pääsee Uni Aavassa nopeasti ja tutkimustulokset valmistuvat kahdessa viikossa tutkimuksesta.

Ajanvaraus

Varaa aika lääkärin ensikäynnille soittamalla Aavan asiakaspalveluun 010 380 3838 tai nettiajanvarauksen kautta. Kun varaat aikaa netistä, valitse erikoisalaksi uneen perehtynyt lääkäri. Lääkäri tekee alkukartoituksen ja kirjoittaa tarvittaessa lähetteen tutkimuksiin.

Aava on yksi HUS-alueen uniapnea palvelusetelin palveluntuottajista

Voit tulla Aavaan HUS:n palvelusetelillä uniapnea lääkärinkäynnille (uniapnea palveluseteli 1) ja/tai CPAP-hoidon aloitukseen ja hoidon alkuvaiheen seurantaan (uniapnea palveluseteli 2).

Tiedustelut sekä ajanvaraus uniapnealääkärikäyntiin ja CPAP-hoidon aloitukseen tehdään puhelinnumerosta p. 010 380 6014 (ark. klo 8.00 – 16.00).

Palvelusetelipotilaat maksavat omavastuuosuuden, jonka suuruus on:

  • Uniapnean palveluseteli 1 (lääkärikäynti) 37,20€
  • Uniapnean palveluseteli 2 (CPAP-hoidon aloitus) 32,70€ (jos seurantakäynti tehdään etäkontaktina) tai 65,40 (jos seurantakäynti tehdään käyntinä paikan päällä)

Palveluseteliasiakkaalla ei ole oikeutta saada ko. käynneistä KELA-korvausta. Peruuttamattomista tai liian myöhään perutuista käynneistä perimme asiakkaalta 50% omavastuuosuudesta, peruutus tulee tehdä 12h ennen varattua aikaa.

FacebookTwitterLinkedIn
Artikkelit ja tiedotteet
shutterstock_735545155

Enterorokko aikuisella – eroaako lasten taudista?

Enterorokkotartunnan voi saada aikuisenakin, vaikka olisi sairastanut taudin lapsena. Se johtuu siitä, että enteroviruksia on erilaisia. Yleislääketieteen erikoislääkäri Mikko Oikkonen selvittää, millaisia oireita tauti aikuisella aiheuttaa ja miten niitä voidaan lievittää.
Lue lisää
lasse-lempainen

Huippuortopedi Lasse Lempainen aloittaa leikkaukset ja vastaanoton Helsingissä Aavassa

Maailman kärkiortopedeihin kuuluva Lasse Lempainen hoitaa paitsi jalkapallotähtiä ja huippu-urheilijoita, myös tavallisten kuntoilijoiden alaraajavammoja. Rasitusvammojen syynä on usein liian yksipuolinen ja kova harjoittelu.
Lue lisää
nainen-long-covid

Tunnista long covidin oireet ajoissa – asiantuntijan mukaan tauti on merkittävä kansanterveydellinen ongelma

Heräät yöllä hikisenä ja syke käy toisella sadalla. Työpäivät kuluvat sumun keskellä ja keskittyminen herpaantuu jatkuvasti. Urheilusta ei tule mitään, rintaa painaa ja henki salpautuu. Voisiko kyseessä olla long covid? Suomen long covid -asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, neurologian erikoislääkäri Risto O. Roine kertoo näkemyksensä pitkäkestoisesta koronasta.
Lue lisää