Vatsan magneettikuvaus

Vatsan magneettikuvauksella voidaan havaita ja tutkia muun muassa erilaisia sisäelinten kasvaimia tai tulehduksellisia sairauksia, sappikiviä tai tukoksia. Magneettikuvauksen etuna on hyvä paikkaerotuskyky: pehmytkudokset erottuvat selkeästi toisistaan ja tehosteaineella saadaan usein merkittävää lisätietoa esimerkiksi kasvaimen luonteesta. Magneetti on monipuolinen ja nykyaikainen vatsan alueen sairauksien tutkimusmenetelmä.

Mitä vatsan magneettikuvauksella tutkitaan?

Vatsan magneettikuvauksella tutkittavia elimiä ovat muun muassa

  • Maksa
  • Sappi
  • Haima
  • Perna
  • Munuaiset
  • Vatsa-aortta
  • Kohtu ja munasarjat

Myös vatsaontelon ja suoliston sairauksia tai endometrioosia voidaan tietyissä tilanteissa selvittää magneettikuvauksella. 

Erilaiset tähystystutkimukset ovat olennaisia mahalaukun, ohutsuolen ja paksusuolen sairauksien selvittelyssä, eikä magneettikuvaus korvaa niitä. Vatsan magneettikuvaus suunnitellaan ja kohdistetaan aina tapauskohtaisesti lähetteen tehneen lääkärin antamien esitietojen mukaan parhaalla tavalla. Saat lääkäriltäsi ja ajanvarauksen yhteydessä myös tarvittavat tarkemmat esivalmisteluohjeet. 

Sappiteiden magneettikuvaus

Sappitiet voidaan kuvata erillisellä kuvausohjelmalla. Varjoainetta ei tavallisesti tarvita. Magneettikuvauksella sappirakko ja sappi- sekä haimatiehyet saadaan hyvin esiin. Sappirakossa tai sappiteissä voi olla kiviä, tulehduksellisia sairauksia tai kasvaimia. 

Vatsan magneettikuvauksen hyödyt

Magneettikuvaus on kivuton, tarkka ja oikein käytettynä turvallinen tutkimus. Röntgensäteilyä siinä ei käytetä.

Vatsan magneettikuvauksen etuna on hyvä paikkaerotuskyky: pehmytkudokset erottuvat selkeästi toisistaan ja tehosteaineella saadaan usein merkittävää lisätietoa esimerkiksi kasvaimen luonteesta. Magneettikuvaus voidaan tehdä myös useassa eri suunnassa, mikä helpottaa kuvien tulkintaa.

Tutkimukseen valmistautuminen

Ennen vatsan magneettikuvausta kartoitetaan kehonsisäiset metalliesineet (proteesit, stentit, metallin sirut, lääkeainepumput jne) täyttämällä esitietolomake. Sydämentahdistin on este kuvaukselle. Magneettikuvausta ei yleensä tehdä myöskään raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana.

Otathan mukaan vatsan magneettikuvaukseen:

  • Kela-kortin
  • Lääkärin kirjoittaman tutkimus- tai hoitomääräyksen
  • Mahdollisen maksusitoumuksen

Metalliesineet, elektroniikka, kellot, korut, pankki- ja luottokortit sekä kuulolaitteet jätetään pukuhuoneeseen, joka on kuvaushuoneen ulkopuolella.

Vatsan magneettikuvauksen kulku

Mukana vatsan magneettikuvauksessa on röntgenhoitaja ja potilaan ongelma-alueeseen perehtynyt radiologian erikoislääkäri.

Magneettikuvauslaitteessa on kuvaustunneli, joka on ilmastoitu, valaistu ja avoin molemmista päistä. Aava Magneetin laitteissa on perinteistä laajempi putken halkaisija (70 cm), mikä vähentää ahtauden tunnetta. Laitteesta kuulu ajoittain kohtalaisen kovaa ääntä. Siksi sinulle annetaan kuulosuojaimet, joista voit kuunnella radiota. Osa vatsan alueen kuvauksista tehdään hengitystahdistuksella, jolloin saat kuvauksen aikana tarvittaessa röntgenhoitajalta hengitysohjeita kuulokkeiden kautta.

Saat röntgenhoitajaan koko tutkimuksen ajan tarvittaessa yhteyden. Saattaja voi olla erikseen sovittaessa mukana tutkimushuoneessa.

Vatsan magneettikuvaus kestää yleensä noin 30–45 minuuttia.

Tutkimuksen jälkeen

Vatsan magneettikuvaus ei yleensä vaadi jälkihoitoa. Jos annetaan lääkkeitä tai varjoainetta, ohjeet kerrotaan tarvittaessa erikseen.

Vatsan alueeseen perehtynyt radiologian erikoislääkäri antaa otetuista kuvista lausunnon. Kuvat sekä lausunto lähetetään Aavassa sähköisesti tutkimuslähetteen tehneelle lääkärille, joka suunnittelee jatkohoidon.

Ajanvaraus

Ohjaus vatsan magneettikuvaukseen tapahtuu hoitavan erikoislääkärin kautta, joka arvioi kuvantamistarpeen potilaskohtaisesti ja tekee lähetteen.

Aika vatsan magneettikuvaukseen varataan soittamalla 010 380 5520.

Asiantuntijana palvelukuvauksessa radiologian erikoislääkäri Erik Stumpf.

FacebookTwitterLinkedIn
Artikkelit ja tiedotteet
hanna Hanna Kankainen-Aho Aavan ja Pikkujätin liiketoimintajohtajaksi – ”Yritys tuottaa, kun ihmiset voivat hyvin”
Aavassa Kankainen-Ahoa houkutteli suomalaisuus, arvopohjalta johdettu perheyritys ja mahdollisuus kehittää työterveyden palveluita vastaamaan asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin.
Lue lisää
Aava60 Lääkärikeskus Aava täyttää 60 vuotta – keräämme historiikkiin asiakkaidemme muistoja vuosien varrelta
Aavan 60-vuotinen historia pistetään kirjoihin ja kansiin. Historiikkiin toivotaan mukaan muistoja niin henkilöstöltämme kuin asiakkailtamme.
Lue lisää
sikiön Miltä sikiön liikkeet tuntuvat? – 7 kysymystä lääkärille
Sikiön liikkeet tuntuvat ensimmäisen kerran raskauden puolivälissä. Ensisynnyttäjän voi kuitenkin olla vaikea tunnistaa esimerkiksi epämääräistä kuplintaa vauvan aiheuttamaksi. Naistentautien, synnytysten ja perinatologian erikoislääkäri Leena Rahkonen vastaa odottajien mieltä askarruttaviin kysymyksiin.
Lue lisää