Vatsan magneettikuvaus

FacebookTwitterLinkedIn

Vatsan magneettikuvauksella voidaan havaita ja tutkia muun muassa erilaisia sisäelinten kasvaimia tai tulehduksellisia sairauksia, sappikiviä tai tukoksia. Magneettikuvauksen etuna on hyvä paikkaerotuskyky: pehmytkudokset erottuvat selkeästi toisistaan ja tehosteaineella saadaan usein merkittävää lisätietoa esimerkiksi kasvaimen luonteesta. Magneetti on monipuolinen ja nykyaikainen vatsan alueen sairauksien tutkimusmenetelmä.

Mitä vatsan magneettikuvauksella tutkitaan?

Vatsan magneettikuvauksella tutkittavia elimiä ovat muun muassa

  • Maksa
  • Sappi
  • Haima
  • Perna
  • Munuaiset
  • Vatsa-aortta

Myös vatsaontelon ja suoliston sairauksia voidaan tietyissä tilanteissa selvittää magneettikuvauksella. 

Erilaiset tähystystutkimukset ovat olennaisia mahalaukun, ohutsuolen ja paksusuolen sairauksien selvittelyssä, eikä magneettikuvaus korvaa niitä. Vatsan magneettikuvaus suunnitellaan ja kohdistetaan aina tapauskohtaisesti lähetteen tehneen lääkärin antamien esitietojen mukaan parhaalla tavalla.

Sappiteiden magneettikuvaus

Sappitiet voidaan kuvata erillisellä kuvausohjelmalla. Varjoainetta ei tavallisesti tarvita. Magneettikuvauksella sappirakko ja sappi- sekä haimatiehyet saadaan hyvin esiin. Sappirakossa tai sappiteissä voi olla kiviä, tulehduksellisia sairauksia tai kasvaimia. 

Vatsan magneettikuvauksen hyödyt

Magneettikuvaus on kivuton, tarkka ja oikein käytettynä turvallinen tutkimus. Röntgensäteilyä siinä ei käytetä.

Vatsan magneettikuvauksen etuna on hyvä paikkaerotuskyky: pehmytkudokset erottuvat selkeästi toisistaan ja tehosteaineella saadaan usein merkittävää lisätietoa esimerkiksi kasvaimen luonteesta. Magneettikuvaus voidaan tehdä myös useassa eri suunnassa, mikä helpottaa kuvien tulkintaa.

Tutkimukseen valmistautuminen

Ennen vatsan magneettikuvausta kartoitetaan kehonsisäiset metalliesineet (proteesit, stentit, metallin sirut, lääkeainepumput jne) täyttämällä esitietolomake. Sydämentahdistin on este kuvaukselle. Magneettikuvausta ei yleensä tehdä myöskään raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana.

Otathan mukaan vatsan magneettikuvaukseen:

  • Kela-kortin
  • Lääkärin kirjoittaman tutkimus- tai hoitomääräyksen
  • Mahdollisen maksusitoumuksen

Metalliesineet, elektroniikka, kellot, korut, pankki- ja luottokortit sekä kuulolaitteet jätetään pukuhuoneeseen, joka on kuvaushuoneen ulkopuolella.

Vatsan magneettikuvauksen kulku

Mukana vatsan magneettikuvauksessa on röntgenhoitaja ja potilaan ongelma-alueeseen perehtynyt radiologian erikoislääkäri.

Magneettikuvauslaitteessa on kuvaustunneli, joka on ilmastoitu, valaistu ja avoin molemmista päistä. Aava Magneetin laitteissa on perinteistä laajempi putken halkaisija (70 cm), mikä vähentää ahtauden tunnetta. Laitteesta kuulu ajoittain kohtalaisen kovaa ääntä. Siksi sinulle annetaan kuulosuojaimet, joista voit kuunnella radiota. Osa vatsan alueen kuvauksista tehdään hengitystahdistuksella, jolloin saat kuvauksen aikana tarvittaessa röntgenhoitajalta hengitysohjeita kuulokkeiden kautta.

Saat röntgenhoitajaan koko tutkimuksen ajan tarvittaessa yhteyden. Saattaja voi olla erikseen sovittaessa mukana tutkimushuoneessa.

Vatsan magneettikuvaus kestää yleensä noin 30–45 minuuttia.

Tutkimuksen jälkeen

Vatsan magneettikuvaus ei yleensä vaadi jälkihoitoa. Jos annetaan lääkkeitä tai varjoainetta, ohjeet kerrotaan tarvittaessa erikseen.

Vatsan alueeseen perehtynyt radiologian erikoislääkäri antaa otetuista kuvista lausunnon. Kuvat sekä lausunto lähetetään Aavassa sähköisesti tutkimuslähetteen tehneelle lääkärille, joka suunnittelee jatkohoidon.

Ajanvaraus

Ohjaus vatsan magneettikuvaukseen tapahtuu hoitavan erikoislääkärin kautta, joka arvioi kuvantamistarpeen potilaskohtaisesti ja tekee lähetteen.

Aika vatsan magneettikuvaukseen varataan soittamalla 010 380 5520.

Artikkelit ja tiedotteet
aurinkoihottuma-punoittaa-ja-kutisee/

Aurinkoihottuma – Mikä siihen auttaa ja kenelle sopii valohoito?

Kutittaa, punoittaa ja näppylöitäkin nousee – aivan kuin iho olisi allerginen auringolle! Aurinkoihottuma vaivaa jossain vaiheessa jopa joka viidettä suomalaista. Paras keino välttyä siltä on suojata iho auringolta, mutta myös siedätyshoitoa on tarjolla. Lääkärikeskus Aavan ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Katariina Mähönen kertoo, mitä läiskille ja näpyille voi tehdä.
Lue lisää
rustovaurio/

Rustovaurion etenemistä voi ehkäistä – Tiesitkö nämä 7 asiaa rustovammoista?

Jos rusto on kerran vaurioitunut, se ei yleensä enää parane. Hyvä uutinen on se, että liikunta ja painonhallinta vähentävät kipuja ja voivat ehkäistä rustovaurion pahenemista ja äitymistä nivelrikoksi asti. Lääkärikeskus Aavan tuki- ja liikuntaelinsairauksien vastuulääkäri Joakim Lindfors jakaa tärkeimmät faktat rustovaurioista ja kertoo, millaisesta hoidosta voi olla apua.
Lue lisää
poskiontelotulehdus/

Poskiontelotulehdus? – Punktiota ei tarvitse pelätä

Poskiontelopunktio kuulostaa pahalta? Huoli pois! Punktio on paljon mainettaan helpompi toimenpide – ja usein sitä ei edes tarvita. Lääkärikeskus Aavan korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Marianne Hovi kertoo, miten poskiontelotulehdus hoidetaan nykyään ja miten pallolaajennus liittyy asiaan.
Lue lisää