Vatsan magneettikuvaus

Vatsan magneettikuvauksella voidaan havaita ja tutkia muun muassa erilaisia sisäelinten kasvaimia tai tulehduksellisia sairauksia, sappikiviä tai tukoksia. Magneettikuvauksen etuna on hyvä paikkaerotuskyky: pehmytkudokset erottuvat selkeästi toisistaan ja tehosteaineella saadaan usein merkittävää lisätietoa esimerkiksi kasvaimen luonteesta. Magneetti on monipuolinen ja nykyaikainen vatsan alueen sairauksien tutkimusmenetelmä.

Mitä vatsan magneettikuvauksella tutkitaan?

Vatsan magneettikuvauksella tutkittavia elimiä ovat muun muassa

  • Maksa
  • Sappi
  • Haima
  • Perna
  • Munuaiset
  • Vatsa-aortta

Myös vatsaontelon ja suoliston sairauksia voidaan tietyissä tilanteissa selvittää magneettikuvauksella. 

Erilaiset tähystystutkimukset ovat olennaisia mahalaukun, ohutsuolen ja paksusuolen sairauksien selvittelyssä, eikä magneettikuvaus korvaa niitä. Vatsan magneettikuvaus suunnitellaan ja kohdistetaan aina tapauskohtaisesti lähetteen tehneen lääkärin antamien esitietojen mukaan parhaalla tavalla.

Sappiteiden magneettikuvaus

Sappitiet voidaan kuvata erillisellä kuvausohjelmalla. Varjoainetta ei tavallisesti tarvita. Magneettikuvauksella sappirakko ja sappi- sekä haimatiehyet saadaan hyvin esiin. Sappirakossa tai sappiteissä voi olla kiviä, tulehduksellisia sairauksia tai kasvaimia. 

Vatsan magneettikuvauksen hyödyt

Magneettikuvaus on kivuton, tarkka ja oikein käytettynä turvallinen tutkimus. Röntgensäteilyä siinä ei käytetä.

Vatsan magneettikuvauksen etuna on hyvä paikkaerotuskyky: pehmytkudokset erottuvat selkeästi toisistaan ja tehosteaineella saadaan usein merkittävää lisätietoa esimerkiksi kasvaimen luonteesta. Magneettikuvaus voidaan tehdä myös useassa eri suunnassa, mikä helpottaa kuvien tulkintaa.

Tutkimukseen valmistautuminen

Ennen vatsan magneettikuvausta kartoitetaan kehonsisäiset metalliesineet (proteesit, stentit, metallin sirut, lääkeainepumput jne) täyttämällä esitietolomake. Sydämentahdistin on este kuvaukselle. Magneettikuvausta ei yleensä tehdä myöskään raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana.

Otathan mukaan vatsan magneettikuvaukseen:

  • Kela-kortin
  • Lääkärin kirjoittaman tutkimus- tai hoitomääräyksen
  • Mahdollisen maksusitoumuksen

Metalliesineet, elektroniikka, kellot, korut, pankki- ja luottokortit sekä kuulolaitteet jätetään pukuhuoneeseen, joka on kuvaushuoneen ulkopuolella.

Vatsan magneettikuvauksen kulku

Mukana vatsan magneettikuvauksessa on röntgenhoitaja ja potilaan ongelma-alueeseen perehtynyt radiologian erikoislääkäri.

Magneettikuvauslaitteessa on kuvaustunneli, joka on ilmastoitu, valaistu ja avoin molemmista päistä. Aava Magneetin laitteissa on perinteistä laajempi putken halkaisija (70 cm), mikä vähentää ahtauden tunnetta. Laitteesta kuulu ajoittain kohtalaisen kovaa ääntä. Siksi sinulle annetaan kuulosuojaimet, joista voit kuunnella radiota. Osa vatsan alueen kuvauksista tehdään hengitystahdistuksella, jolloin saat kuvauksen aikana tarvittaessa röntgenhoitajalta hengitysohjeita kuulokkeiden kautta.

Saat röntgenhoitajaan koko tutkimuksen ajan tarvittaessa yhteyden. Saattaja voi olla erikseen sovittaessa mukana tutkimushuoneessa.

Vatsan magneettikuvaus kestää yleensä noin 30–45 minuuttia.

Tutkimuksen jälkeen

Vatsan magneettikuvaus ei yleensä vaadi jälkihoitoa. Jos annetaan lääkkeitä tai varjoainetta, ohjeet kerrotaan tarvittaessa erikseen.

Vatsan alueeseen perehtynyt radiologian erikoislääkäri antaa otetuista kuvista lausunnon. Kuvat sekä lausunto lähetetään Aavassa sähköisesti tutkimuslähetteen tehneelle lääkärille, joka suunnittelee jatkohoidon.

Ajanvaraus

Ohjaus vatsan magneettikuvaukseen tapahtuu hoitavan erikoislääkärin kautta, joka arvioi kuvantamistarpeen potilaskohtaisesti ja tekee lähetteen.

Aika vatsan magneettikuvaukseen varataan soittamalla 010 380 5520.

Asiantuntijana radiologian erikoislääkäri Erik Stumpf.

FacebookTwitterLinkedIn
Artikkelit ja tiedotteet
Psykologin

Harkitsetko psykologin juttusille tuloa

Kun mieltä painaa tai oma hyvinvointi huolettaa, hyvästä keskusteluavusta ja tuesta voi olla paljon hyötyä. Mutta milloin kannattaa hakeutua psykologin luo? Aavan psykologi Sini Spets kertoo ajatuksiaan, milloin psykologi on hyvä tuki.
Lue lisää
Kynsisieni

Miten kynsisieni taltutetaan? 7 kysymystä lääkärille

Kynsisieni on sitkeä riesa, jonka hoito vaatii kärsivällisyyttä ja pitkää pinnaa. Ihotautien erikoislääkäri Ville Kiiski vastaa tavallisimpiin vaivaan liittyviin kysymyksiin. Hän myös neuvoo, millä konsteilla sieni-infektiolta voi suojautua.
Lue lisää
epävakaa-persoonallisuus

Epävakaa persoonallisuushäiriö aiheuttaa kärsimystä ja heikentää toimintakykyä

Epävakaa persoonallisuushäiriö ilmenee mielialan ja tunnetilojen sekä käyttäytymisen haitallisena epävakaisuutena, joka vaikuttaa omaan toimintaan ja vuorovaikutukseen muiden kanssa. Psykiatrian erikoislääkäri Tarja Seuri kertoo häiriön synnystä, erityispiirteistä sekä hyvän hoidon tärkeydestä. Yli puolella oireet lievittyvät viidessä vuodessa niin, etteivät diagnostiset kriteerit enää täyty.
Lue lisää