Vesirokkorokote

Vesirokkorokote on turvallinen ja tehokas tapa suojautua vesirokolta sekä pienentää riskiä sairastua vyöruusuun myöhemmällä iällä. Rokote kannattaa ottaa aikuisenakin, mikäli ei ole sairastanut vesirokkoa. Se voidaan antaa myös altistumisen jälkeen vähentämään taudin vaikeutta.

• Mikä on vesirokko?
• Miten vesirokkorokote toimii?
• Milloin vesirokkorokote tuli rokotusohjelmaan?
• Vesirokkorokote ja raskaus
• Vesirokkorokotteen haitat
• Vesirokkorokote ja vyöruusu
• Ajanvaraus Aavaan

Mikä on vesirokko?

Vesirokko on varicella zoster -viruksen aiheuttama tartuntatauti, jonka oireita ovat kutiava ja rakkulainen ihottuma, kuume sekä yleinen huonovointisuus. Useimmat sairastavat sen lapsena, mutta aikuisenakin saattaa sairastua. Tuolloin tauti voi olla huomattavasti rajumpi. Vesirokon oireet ilmenevät yleensä 10–21 päivän kuluttua altistumisesta ja kestävät noin viikon.

Vesirokko tarttuu erittäin helposti pisaratartuntana hengitysteitse ja suorasta kontaktista rakkuloihin. Tartuttavuus alkaa jo pari päivää ennen ihottuman ilmaantumista ja jatkuu siihen saakka, kunnes kaikki rakkulat ovat rupeutuneet.

Suurin osa vesirokkotapauksista paranee itsestään, mutta tauti voi aiheuttaa vakaviakin komplikaatioita, kuten keuhkokuumeen, aivotulehduksen tai bakteeri-infektion iholla.

Miten vesirokkorokote toimii?

Vesirokkorokotus sisältää eläviä heikennettyjä vesirokkoviruksia. Rokotteen tarkoituksena on käynnistää kehon immuunivaste ilman, että henkilö sairastaa varsinaista tautia. Immuunivaste suojaa tehokkaasti tulevilta tartunnoilta.

Vesirokkorokote annetaan yleisessä rokotusohjelmassa lapselle kahtena annoksena:

• Ensimmäinen annos (erillinen vesirokkorokote) 1,5 vuoden iässä
• Toinen annos (MPRV-yhdistelmärokote) 6 vuoden iässä 

Jos rokotus annetaan vanhemmalla iällä, annokset annetaan vähintään kolmen kuukauden välein.

Milloin vesirokkorokote tuli rokotusohjelmaan?

Vesirokkorokote on kuulunut Suomessa kansalliseen rokotusohjelmaan vuodesta 2017 alkaen. Sitä tarjotaan maksutta kaikille 1.1.2006 ja sen jälkeen syntyneille, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa.

Rokotusta suositellaan myös

• jos lapsi on sairastanut vesirokon hyvin lievänä alle vuoden ikäisenä. Silloin hän saattaa saada vesirokon uudelleen.
• aikuisille, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa. Aikuinen ihminen maksaa rokotuksen itse.
• henkilöille, jotka ovat altistuneet vesirokolle eivätkä ole sille immuuneja. Vesirokkorokote voidaan tarvittaessa antaa altistuksen jälkeen 12 kuukauden iästä alkaen. 3–5 vuorokauden kuluessa annettuna rokote ehkäisee taudin puhkeamista ja vähentää taudin vaikeutta.
• erityisryhmille, kuten perheille, joissa on immuunipuutteinen henkilö.

Vesirokkorokote estää vesirokkotartunnan noin 90-prosenttisesti kahden annoksen jälkeen. Jos tauti puhkeaa rokotuksesta huolimatta, se on yleensä lievä.

Väestötasolla rokotteen laajamittainen käyttö on vähentänyt vesirokon esiintyvyyttä huomattavasti.

Vesirokkorokote ja raskaus

Raskaus on este vesirokkorokotteen antamiselle. Vesirokkorokote sisältää eläviä heikennettyjä vesirokkoviruksia, ja on olemassa pieni riski, että virus voisi siirtyä sikiöön ja aiheuttaa sille vaurioita.

Rokotuksen jälkeen raskaaksi tulemista tulee välttää vähintään yhden kuukauden ajan.  Jos suunnittelet raskautta etkä ole sairastanut vesirokkoa etkä ole aiemmin saanut rokotetta sitä vastaan, rokotus kannattaa ottaa hyvissä ajoin ennen raskauden alkamista.

Muut vasta-aiheet ovat

• vaikea immuunivaje tai immunosuppressiivinen hoito (esimerkiksi syöpähoidot, HIV-infektion edennyt vaihe tai elinsiirron jälkeinen tai sairauksiin käytetty immunosuppressiolääkitys)
• yliherkkyys jollekin rokotteen komponentille
• äskettäin saatu immunoglobuliinihoito tai verensiirto. Nämä voivat heikentää rokotteen tehoa.
• akuutti kuumeinen infektio. Tällaisessa tilanteessa rokotusta siirretään tuonnemmas.

Vesirokkorokotteen haitat

Kuten kaikki rokotteet, myös vesirokkorokote voi aiheuttaa joillekin lieviä haittavaikutuksia. Sellaisia ovat pistoskohdan punoitus, turvotus tai kipu, lievä kuume ja väsymys. Pieni osa rokotetuista saa pistopaikan läheisyyteen tai muualle kehoon vesirokkomaisia rakkuloita. Yleensä niitä ilmaantuu vain muutamia. Vakavat haitat ovat erittäin harvinaisia. 

Rokotteen antamisen jälkeen aspiriinia ja muita salisylaatteja tulee välttää kuusi viikkoa, koska ne voivat lisätä harvinaisen Reyen oireyhtymän riskiä.

Vesirokon sairastaneen rokottamisesta ei ole haittaa.

Vesirokkorokote ja vyöruusu

Vesirokon sairastaneista noin joka kolmas saa elinaikanaan vyöruusun. Vesirokkovirus jää vesirokon jälkeen jää piileväksi selkäytimen hermojuureen, josta se voi aktivoitua myöhemmin. Silloin se siirtyy hermoa pitkin ihoon, jossa se näkyy kivuliaina rakkuloina. 

Osa potilaista tarvitsee vyöruusuun sairaalahoitoa. Taudista voi jäädä myös pitkäkestoista haittaa. Tavallisin on rakkuloiden kohdalle jäävä hermosärky ja herkkyys vähäisellekin, esimerkiksi vaatteiden aiheuttamalle, kosketukselle. Mitä vanhempi ihminen on sairastuessaan, sitä suurempi pitkittyneen kivun vaara on.

Vesirokkorokote vähentää vyöruusun riskiä 70-80 prosenttia. Tästäkin syystä sen ottaminen kannattaa.

Ajanvaraus Aavaan

Varaa aika vesirokkorokotukseen soittamalla asiakaspalveluumme 010 380 3838.

Asiantuntijana Aavan infektiosairauksien erikoislääkäri, matkailulääkäri Terhi Heinäsmäki. Tekstin tuottamisessa on käytetty apuna tekoälyä.