Hepatiitti

Hepatiitti on maksatulehdus, joka voi aiheuttaa merkittäviä terveysongelmia. Jos epäilet altistuneesi hepatiittivirukselle tai sinulla on maksatulehdukseen viittaavia oireita, ota pikaisesti yhteyttä lääkäriin. Ajoissa aloitettu hoito voi estää taudin kroonistumisen ja vakavat komplikaatiot.

• Mikä on hepatiitti?
• Virushepatiitin eri muodot ja tartuntalähteet
• Hepatiitin oireet
• Hepatiitin itämisaika
• Milloin lääkäriin?
• Hepatiitin hoito
• Krooninen hepatiitti
• Hepatiittirokote
• Hepatiitin ehkäisy
• Ajanvaraus Aavaan

Mikä on hepatiitti?

Hepatiitti tarkoittaa maksan tulehdustilaa. Maksatulehdus voi syntyä useista syistä, kuten virustartunnasta, alkoholin liikakäytöstä, lääkkeistä tai autoimmuunisairaudesta. Yleisimmät hepatiitin muodot Suomessa liittyvät viruksiin, jolloin puhutaan virushepatiitista.

Virushepatiitti voi olla akuutti tai krooninen. Akuutti hepatiitti on ohimenevä tulehdus, joka paranee usein itsestään. Krooninen hepatiitti sen sijaan voi jatkua vuosia ja aiheuttaa merkittäviä maksavaurioita, kuten maksakirroosia tai jopa maksasyöpää.

Virushepatiitin eri muodot ja tartuntalähteet

Virushepatiitteja on useita eri tyyppejä, joista tärkeimmät ovat:

Hepatiitti A

Hepatiitti A -virus elää suolistossa ja tarttuu yleisimmin ulosteen saastuttaman ruuan tai veden välityksellä. Tartunta voi siirtyä myös likaisten käsien tai WC-tilojen kautta ihmisestä toiseen. Tauti on yleensä akuutti eikä se kroonistu.

Hepatiitti B

Hepatiitti B tarttuu veren ja kehon eritteiden kautta, esimerkiksi suojaamattomassa seksissä, verikontaktista tai synnytyksen yhteydessä äidiltä lapselle. Tauti voi olla akuutti tai krooninen.

Hepatiitti C

Hepatiitti C tarttuu pääasiassa veren välityksellä. Tyypillinen tartuntareitti on huumeiden pistoskäyttö. Tauti kroonistuu helposti ja voi johtaa vakaviin maksasairauksiin.

Hepatiitti D ja E

Hepatiitti D esiintyy vain henkilöillä, joilla on jo hepatiitti B. Se voi pahentaa taudinkuvaa merkittävästi. Hepatiitti E tarttuu kuten hepatiitti A, lähinnä saastuneen veden kautta, ja on yleinen joissakin kehitysmaissa. Suomessa hepatiitti E on harvinainen, mutta tartuntoja esiintyy etenkin ulkomailta palaavilla matkailijoilla. Hepatiitti E on erityisen vaarallinen raskaana oleville.

Hepatiitin oireet

Hepatiitin oireet vaihtelevat virustyypin ja sairauden vaiheen mukaan. Tyypillisiä oireita ovat:

• Esioireina ruokahaluttomuus ja pahoinvointi
• Kuume
• Ihon ja silmänvalkuaisten keltaisuus
• Tumma virtsa ja vaalea uloste

Osa hepatiittitartunnoista voi olla oireettomia, etenkin hepatiitti B:n ja hepatiitti C:n kohdalla. Tästä syystä tauti voi jäädä havaitsematta vuosiksi ja aiheuttaa vakavia maksavaurioita ennen kuin se havaitaan.

Hepatiitin itämisaika

Itämisaika vaihtelee hepatiitin tyypin mukaan:

• Hepatiitti A: noin 15–50 päivää
• Hepatiitti B: noin 60–180 päivää
• Hepatiitti C: noin 20–120 päivää, usein oireeton alkuvaihe
• Hepatiitti E: noin15–60 päivää

Pitkä itämisaika ja oireettomuus alkuvaiheessa vaikeuttavat tartuntojen jäljittämistä.

Milloin lääkäriin?

Hakeudu heti lääkäriin, jos

• sinulla on keltaisuutta tai muita maksavaurion oireita.
• olet altistunut hepatiittivirukselle (esim. suojaamattoman seksin tai verikontaktin kautta).
• olet ollut maassa, jossa hepatiittia esiintyy laajemmin ja sinulle ilmaantuu maksavaurion oireita.

Hepatiitti voidaan todeta useilla verikokeilla, jotka tunnistavat viruksen, sen osat tai elimistön vasta-aineet sitä vastaan. Testien avulla voidaan selvittää esimerkiksi, onko infektio akuutti vai krooninen ja mikä virus on kyseessä. Yleisimmin käytetyt testit ovat vasta-ainetestit, PCR- eli nukleiinihappotestit sekä maksan toimintakokeet.

Hepatiitin hoito

Hepatiitin hoito riippuu sen aiheuttajasta:

• Hepatiitti A ja E paranevat yleensä itsestään, eikä niihin ole lääkehoitoa. Hoidossa keskitytään oireiden hallintaan sekä lepoon.
• Hepatiitti B:tä hoidetaan viruslääkkeillä.
• Hepatiitti C on nykyään hoidettavissa erittäin tehokkailla suun kautta otettavilla viruslääkkeillä, jotka voivat parantaa infektion kokonaan.

Krooninen hepatiitti

Kroonisesta hepatiitista puhutaan, kun maksatulehdus jatkuu yli kuusi kuukautta. Krooninen hepatiitti liittyy useimmiten hepatiitti B- tai C-virukseen. Pitkään jatkuva tulehdus voi aiheuttaa:

• Maksan toiminnan häiriöitä
• Maksakirroosia
• Maksasyöpää

Kroonista hepatiittia seurataan terveydenhuollossa säännöllisesti.

Hepatiittirokote

Rokotukset ovat turvallisia ja tehokkaita, ja niiden avulla on onnistuttu vähentämään hepatiittitapauksia merkittävästi. Tarjolla on kolme erilaista rokotusta:

• Hepatiitti A -rokote. Suositellaan matkailijoille.
• Hepatiitti B -rokote. Suositellaan riskialueilla matkustaville.
• Hepatiitti A + B -yhdistelmärokote. Suojaa sekä hepatiitti A- että hepatiitti B -viruksen aiheuttamilta maksatulehduksilta. Vaihtoehto erillisrokotteille.

Hepatiittirokote voidaan antaa myös lapselle, A-hepatiittirokote 1-vuoden iästä ja B-hepatiittirokote heti syntymän jälkeen.

Hepatiitin ehkäisy

Hepatiittia voidaan ehkäistä monin keinoin, jotka vaihtelevat virustyypin mukaan:

• Vältä riskialttiita ruokia ja juomia matkustaessasi (A ja E).
• Käytä kondomia harrastaessasi seksiä satunnaisen kumppanin kanssa (B ja C).
• Älä jaa neuloja tai henkilökohtaisia hygieniavälineitä muiden kanssa.
• Noudata hyvää käsihygieniaa.
• Ota rokote.

Ajanvaraus Aavaan

Jos epäilet altistuneesi hepatiitille tai sinulla on siihen viittaavia oireita, varaa aika lääkärille nettiajanvarauksen kautta tai soittamalla Aavan asiakaspalveluun 010 380 3838. Hepatiittirokotteen saat matkalääkäriltä, matkahoitajalta tai rokotushoitajalta.