Parasomniat

FacebookTwitterLinkedIn

Parasomnioilla tarkoitetaan erilaisia unen aikaisia häiriöitä, kuten painajaisunia, kauhukohtauksia, unissapuhumista ja -kävelyä sekä unessa tapahtuvia epänormaaleita liikkeitä. Ilmiöt ovat tavanomaisia etenkin lapsilla, mutta häviävät yleensä aikuisikään tultaessa. Lääkehoitoa tarvitaan vain harvoin.

Mistä parasomniat johtuvat?

Parasomnioiden syytä ei tunneta tarkasti, mutta perinnöllisillä tekijöillä on merkittävä osuus. Parasomniat ovat sairautta enemmän ominaisuus, ja taustalla on usein univajetta. Tämän takia on tärkeä selvittää univajeen perimmäinen syy.

Missä unen vaiheessa parasomnioita esiintyy?

Parasomnioita ilmenee erityisesti siirryttäessä unen vaiheesta toiseen, jolloin aivojen moninaisten hermoverkkojen, välittäjäaineiden ja muiden vireystilaa säätelevien mekanismien pitäisi synkronoitua nopeasti toimimaan tietyn saman vireystilan mukaisesti. 

Tyypillisesti parasomnioita on joko syvän tai REM-unen aikana. Syvän unen aikaisia parasomnioita ovat muun muassa unissakävely tai -puhuminen ja kauhukohtaukset. REM-unen aikaisiin parasomnioihin kuuluvat esimerkiksi REM-unen käyttäytymishäiriö, painajaisunet ja unihalvaus. 

Mistä oireisiin saa apua?

Parasomnioiden hoito alkaa hyvästä diagnostiikasta ja ilmiön luonteen selittämisestä potilaalle. Potilaan sitoutuminen hoitoon on ensiarvoista.

Hyvä unenhuolto ja univajeen välttäminen on tärkeää. Terveelliset elämäntavat, kuten suositusten mukainen ravinto, säännöllinen liikunta ja uni-valverytmi muodostavat hoidon perustan. Jos tutkimuksissa on todettu jokin muu unihäiriö, sen hoitotasapainosta on tärkeä huolehtia. Toisinaan apua voi saada melatoniinista. Tarvittaessa myös muu lääkitys on mahdollinen.

Ajanvaraus

Varaa aika lääkärin ensikäynnille soittamalla Aavan asiakaspalveluun 010 380 3838 tai nettiajanvarauksen kautta. Kun varaat aikaa netistä, valitse erikoisalaksi uneen perehtynyt lääkäri. Lääkäri tekee alkukartoituksen ja kirjoittaa tarvittaessa lähetteen tutkimuksiin.

Artikkelit ja tiedotteet
aurinkoihottuma-punoittaa-ja-kutisee/

Aurinkoihottuma – Mikä siihen auttaa ja kenelle sopii valohoito?

Kutittaa, punoittaa ja näppylöitäkin nousee – aivan kuin iho olisi allerginen auringolle! Aurinkoihottuma vaivaa jossain vaiheessa jopa joka viidettä suomalaista. Paras keino välttyä siltä on suojata iho auringolta, mutta myös siedätyshoitoa on tarjolla. Lääkärikeskus Aavan ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Katariina Mähönen kertoo, mitä läiskille ja näpyille voi tehdä.
Lue lisää
rustovaurio/

Rustovaurion etenemistä voi ehkäistä – Tiesitkö nämä 7 asiaa rustovammoista?

Jos rusto on kerran vaurioitunut, se ei yleensä enää parane. Hyvä uutinen on se, että liikunta ja painonhallinta vähentävät kipuja ja voivat ehkäistä rustovaurion pahenemista ja äitymistä nivelrikoksi asti. Lääkärikeskus Aavan tuki- ja liikuntaelinsairauksien vastuulääkäri Joakim Lindfors jakaa tärkeimmät faktat rustovaurioista ja kertoo, millaisesta hoidosta voi olla apua.
Lue lisää
poskiontelotulehdus/

Poskiontelotulehdus? – Punktiota ei tarvitse pelätä

Poskiontelopunktio kuulostaa pahalta? Huoli pois! Punktio on paljon mainettaan helpompi toimenpide – ja usein sitä ei edes tarvita. Lääkärikeskus Aavan korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Marianne Hovi kertoo, miten poskiontelotulehdus hoidetaan nykyään ja miten pallolaajennus liittyy asiaan.
Lue lisää