Borrelioosi eli Lymen tauti

Borrelioosi eli Lymen tauti on punkin levittämä bakteeri-infektio. Sen ensimerkki on usein pureman ympärille muodostuva laajeneva rengas tai punoittava ihomuutos. Antibiootti tepsii varhaisoireisiin yleensä hyvin. Hoitamaton borrelioosi voi aiheuttaa vakavia oireita, jotka saattavat haitata vielä vuosien jälkeen tartunnasta. 

Mikä on borrelioosi?

Borrelioosi eli Lymen tauti on bakteeri-infektio, jonka aiheuttaja on Borrelia burgdorferi -bakteeri. Borrelioosi tarttuu ihmiseen puutiaisen eli punkin pureman välityksellä. Luonnossa bakteeri elää pääasiassa pikkujyrsijöissä, joista borreliabakteeri tarttuu verta imevään puutiaiseen.

Suomessa rekisteröidään noin 5 000 borrelioositapausta vuodessa, mutta oireettomia tartuntoja voi olla jopa kaksinkertainen määrä. Eniten tartuntoja todetaan elo-marraskuussa. Punkkien mielialueita ovat kosteat ja varjoisat rantaniityt sekä lehdot.

Borrelioosialueet Suomessa

Borreliatartunnan voi saada koko maassa. Suurin riski on saaristossa ja rannikolla. Selvästi korkein ilmaantuvuus on Ahvenanmaalla, ja eniten tapauksia ilmoitetaan Helsingin ja Uudenmaan sekä Varsinaissuomen alueilla. Borreliaa esiintyy myös Itä-Suomessa.

Borrelioosin syyt ja tarttuminen

Suomessa borrelian esiintyvyys puutiaisissa on noin 20‒25 prosentin välillä. Jos punkki kantaa bakteeria, se siirtyy ihmiseen vain 8 prosentissa puremista. Silloinkin edellytyksenä on, että puutiainen on ollut pureutuneena ihoon noin vuorokauden.

Tartuntavaaraa voi vähentää suojaamalla ihoa esimerkiksi pitkälahkeisilla vaatteilla sekä huolellisella punkkisyynillä ulkoilun jälkeen. Iholle tarttunut punkki tulee poistaa mahdollisimman pian, jotta bakteerin leviämisen riski pienenee.

Kannattaa huomioida, että punkin purema ei satu, koska sen sylki sisältää puudutusainetta. Siksi se voi jäädä huomaamatta. Punkki voi olla myös kooltaan niin pieni, ettei sitä ole helppo erottaa ihosta, etenkään hiuspohjasta tai muista karvaisista alueista.

Borrelioosin eli Lymen taudin oireet

Varhaisoireet

Punkin puremajälki sinällään ei merkitse borrelioosia, mutta borrelian ensimmäinen oire on pureman ympärille ilmaantuva usein laajeneva, rengasmainen punoitus. Ihomuutos ilmestyy muutamien päivien tai viikkojen sisällä puremasta ja voi kasvaa jopa useiden kymmenien senttien kokoiseksi. Ihottuma ei yleensä ole kivulias, mutta se voi kutista hieman.

Kaikille ihomuutosta ei kuitenkaan tule, vaan bakteeri voi levitä suoraan verenkiertoon tai muihin kudoksiin. Siksi borrelioosin tunnistaminen voi joskus olla haastavaa.

Myöhäisoireet

Jos borrelioosia ei hoideta ajoissa, bakteeri voi levitä ja aiheuttaa vakavampia oireita. Myöhäisoireet voivat ilmetä useita viikkoja tai kuukausia tartunnan jälkeen. Myöhäisvaiheen oireet voivat sisältää muun muassa

  • niveloireita, kuten nivelkipuja ja niveltulehdusta
  • sydämen rytmihäiriöitä
  • neurologisia oireita, kuten kasvohermohalvausta ja muistiongelmia
  • pitkäaikainen ihottuma

Joskus borrelioosin oireita, kuten väsymystä, nivelkipuja ja kognitiivisia ongelmia, voi ilmetä vielä vuosien jälkeen tartunnasta. Tällöin puhekielessä käytetään usein termiä krooninen borrelioosi, mutta tämä termi on kiistanalainen. Vaikka oireet voivat olla elämänlaatua heikentäviä, ei ole näyttöä, että ne johtuisivat aktiivisesta bakteeri-infektiosta.​

Miten borrelioosi todetaan?

Jos potilaalla on rengasmaista punoittavaa ihottumaa, lääkäri diagnosoi borrelioosin pelkästään sen perusteella. Vasta-aineiden mittaaminen tässä vaiheessa ei ole hyödyllistä. 

  • Vasta-ainetestit. Borrelioosin diagnosointiin käytetään yleisimmin verikokeita, jotka mittaavat Borrelia-bakteeria vastaan muodostuneita IgM- ja IgG-vasta-aineita. IgM-vasta-aineet viittaavat varhaiseen infektioon, kun taas IgG-vasta-aineet näkyvät yleensä myöhemmin. Testit ovat epäluotettavia borrelioosin varhaisvaiheessa, koska vasta-aineet ilmaantuvat vasta 3-4 viikon jälkeen. Toisinaan testi joudutaan toistamaan herkemmällä testillä.
  • PCR-testi. Joskus käytetään PCR-testiä, joka etsii Borrelia-bakteerin DNA-näytteestä. Tämä testi on erityisen hyödyllinen, kun borrelioosin epäillään levinneen keskushermostoon. Näyte otetaan aivo-selkäydinnesteestä. PCR-testi on tarkempi myöhemmissä vaiheissa, mutta se ei aina havaitse bakteeria varhaisvaiheessa​.

Testien herkkyys vaihtelee taudin eri vaiheissa, joten negatiivinen testitulos ei aina sulje pois borrelioosia, etenkään varhaisvaiheessa.

Kotona itse tehtävät borrelioositestit ovat yleensä pikatestejä, jotka mittaavat verestä Borrelia-bakteeriin liittyviä vasta-aineita (IgM- ja IgG-luokan vasta-aineet). Testien luotettavuus on kuitenkin heikompi kuin lääkärin määräämien laboratoriotestien. Siksi suositellaan, että positiivisen tai epäselvän tuloksen jälkeen hakeudutaan aina terveydenhuollon ammattilaisen arvioon tarkempien laboratoriotestien tekemiseksi.​

Borrelioosin hoito

Borrelioosia hoidetaan pääasiassa antibiooteilla. Jos tauti havaitaan varhaisessa vaiheessa, kahden viikon antibioottikuuri riittää yleensä parantamaan infektion. Antibioottina käytetään tavallisesti amoksisilliinia tai doksisykliiniä.

Myöhäisoireiden tai neuroborrelioosin kohdalla hoito voi olla pitkäkestoisempaa ja vaatia suonensisäistä antibioottia.

Borrelioosin ehkäisy

Borrelioosia vastaan ei ole rokotetta. Sen sijaan toiselta punkkien levittämältä taudilta, puutiaisaivokuumeelta (TBE), voi suojautua TBE-rokotteella. Maksuttoman kolmen rokotuksen sarjan saa paikkakunnilla, joissa tartuntoja on runsaasti. 

Paras tapa ehkäistä borrelioosia on suojautua punkeilta. Se tarkoittaa, että

  • riskialueilla liikkuessa käytetään vaaleita pitkähihaisia vaatteita ja pitkiä housuja sekä punkkikarkotteita. Ulkoilun jälkeen tehdään punkkisyyni, jolloin iho tarkistetaan päästä varpaisiin. Kiinnitä huomiota taivekohtiin, hiuksiin, korvien taustoihin ja napaan. Pyydä kumppania tai kaveria tarkastamaan selkä. Huomioi, että lapset viettävät paljon aikaa ulkona ja ovat usein alttiimpia punkkien puremille kuin aikuiset. 
  • iholle tarttuneet punkit poistetaan heti. Tavalliset teräväkärkiset pinsetit toimivat hyvin. Pinsetti asetetaan punkin kiinnittymiskohtaan, ja punkki vedetään rauhallisesti kohtisuoraan.
  • myös lemmikkien turkki tarkistetaan ulkoilun jälkeen. Lemmikin voi suojata punkeilta apteekista saatavilla karkotteilla sekä punkkipannoilla.

Ajanvaraus Aavaan

Mikäli punkin puremakohtaan tulee noin viikon parin kuluessa laajentuva, yli 5 cm:n läpimittainen punoitus tai rengas, varaa aika lääkärille internetajanvarauksen kautta tai soittamalla Aavan asiakaspalveluun 010 380 3838. Tällaisessa tilanteessa vastaanotolle on syytä hakeutua myös, vaikket edes tietäisi punkin sinua purreen. Muita syitä varata aika lääkäriin ovat epäily ilman ihomuutosta levinneestä taudista.

Nopean hoidon aloittaminen on tärkeää, jotta vakavat komplikaatiot voidaan estää.​ Hoitamaton borrelioosi voi aiheuttaa hankalia ja pitkäkestoisia nivel- ja neurologisia oireita. Ensivaiheen borreliaa voivat hoitaa kaikki lääkärit, myöhäisvaiheen borrelioosiepäily vaatii infektiotautien erikoislääkärin.

Asiantuntijana Lääkärikeskus Aavan sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Terhi Heinäsmäki. Tekstin tuottamisessa on käytetty apuna tekoälyä.

FacebookTwitterLinkedIn