Punkkirokote eli TBE-rokote

Punkit saattavat kantaa Borrelia-bakteeria tai puutiaisaivokuume- eli TBE-virusta. Borrealiaa vastaan ei ole rokotetta, mutta puutiaisaivokuumetta vastaan voidaan rokottaa. Punkkirokote kannattaakin ottaa hyvissä ajoin, sillä puutiaisaivokuume on vaarallinen sairaus ihmiselle. TBE-rokotusta suositellaan erityisesti riskialueilla asuville ja saaristossa veneileville.

Aavan työterveysasiakkaana saat punkkirokotuksista –10 % alennuksen 31.8.2024 asti.

Kuka tarvitsee punkkirokotteen?

Punkkirokote eli puutiaisaivokuumerokote eli TBE-rokote suojaa punkkien kantamalta puutiaisaivokuumevirukselta. Se ei suojaa kuitenkaan punkeilta eikä punkkien levittämiltä muilta taudeilta kuten borrelioosilta.

Rokote suositellaan otettavaksi puutiaisaivokuumeen esiintymisalueilla, joka kattaa leveän vyöhykkeen Keski-Euroopasta Siperian läpi Japaniin. Suomessa rokotetta suositellaan erityisille riskialueilla asuville ja saaristossa veneileville.

Puutiaisaivotulehduksen (TBE, puutiaisaivokuume, Kumlingen tauti, engl. tick-borne encephalitis) saa useimmiten punkin puremasta, mutta sen voi saada myös pastöroimattomasta maidosta, erityisesti vuohenmaidosta.

Mitä oireita puutiaisaivokuume aiheuttaa?

Yli kahdella kolmasosalla puutiaisaivokuumeviruksen tartunta on oireeton.

Oireisilla taudinkuva on kaksivaiheinen. Viikon kuluttua puremasta kehittyy epämääräinen kuumetauti, joka kestää 4-7 vuorokautta. Suurin osa infektioista päättyy tähän.

Noin kolmannekselle kehittyy kuitenkin kuumeettoman jakson jälkeen varsinainen aivokuume, jonka oireita ovat kuumeen, päänsäryn ja silmien valonarkuuden lisäksi mahdolliset neurologiset oireet kuten tajunnanhäiriöt, kouristukset ja halvausoireet.

Vaikka puutiaisaivotulehdukseen liittyvä kuolleisuus on pieni, suurelle osalle varsinaiseen aivokuumeeseen sairastuneista jää kuitenkin pitkäkestoisia keskushermosto-oireita. Noin 2–10 prosentilla sairastaneista ne ovat pysyviä.

TBE-virus tarttuu minuuteissa ilman rokotetta

Toisin kuin borrelia-bakteeri, TBE-virus tarttuu minuuteissa punkin syljestä eikä borrelioositartunnan estämiseksi suositeltu punkkisyyni estä TBE-virustartuntaa.

TBE-viruksen aiheuttamaan puutiaisaivotulehdukseen ei ole hoitokeinoa, mutta sitä vastaan voi suojautua punkkirokotteella.

Mitä punkit ovat?

Kovapintaiset puutiaiset – eli tutummin punkit – heräilevät keväisin, kun lämpötila nousee yli viiden asteen, ja ovat aktiivisia aina loka-marraskuuhun asti.

Puutiainen (Ixodes Ricinus) on yleisin Suomessa tavattava punkkilaji. Puutiainen viihtyy parhaiten metsäisillä ja kosteilla alueilla esimerkiksi lehtimetsissä, joissa on tiheää aluskasvillisuutta.

Puutiaisia tavataan nykyään koko Suomessa, aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. TBE-virusta kantavia puutiaisia esiintyy erityisesti rannikkoalueilla Suomessa.

TBE-tartunnat ovat moninkertaistuneet viime vuosina. Täältä näet lisätietoja puutiaisaivokuumeen levinneisyydestä.

Kuinka punkin puremalta voi suojautua?

Puutiaiset liikkuvat aluskasvillisuuden joukossa, heinikoissa ja pensaikoissa, missä ne odottavat sopivaa ohikulkijaa ja takertuvat tämän karvoitukseen tai vaatetukseen.

Vinkit puremalta suojautumiseen:

  • käytä vaatteita, jotka peittävät käsivarret ja jalat
  • työnnä lahkeet sukkiin tai saappaisiin, kun kuljet metsässä ja maastossa
  • tarkasta ihosi päivittäin, jos oleskelet riskialueella (punkki voi ryömiä useita tunteja ympäriinsä ennen kuin pureutuu ihoon)
  • lapset saavat punkkeja usein ylävartaloon (tutki myös lasten hiuspohja ja korvan taustat)
  • muista, että lemmikit saattavat kuljettaa punkkeja sisätiloihin ja petivaatteisiin

Mitä teen, jos punkki puree?

Punkki kannattaa poistaa tarttumalla sitä mahdollisimman läheltä ihoa esimerkiksi teräväkärkisillä pinseteillä ja nostamalla tasaisesti suoraan ylöspäin.

Puremakohdan voi puhdistaa lämpimällä vedellä ja saippualla sekä antiseptisella puhdistusaineella.

Vanhan kansan keinoa, punkin rasvaamista, ei suositella, sillä punkki voi oksentaa puremakohtaan, mikä lisää borrelia-spirokeetan tarttumisen riskiä.

Jos saat pureman, sinun on syytä tarkkailla puremakohtaa ja vointia parin viikon ajan. Mikäli pureman ympärille kehittyy punertava kehä, joka vähitellen laajenee rengasmaisena, kannattaa hakeutua pikaisesti lääkäriin. Kyseessä voi olla Borrelia-infektioon liittyvästä nk. erythema migrans (EM)-muutoksesta. Lääkäri voi määrätä siihen antibioottihoidon, joka pysäyttää infektion etenemisen.

Toisin kuin Borrelia-bakteeri, TBE-virus ei aiheuta ihottumaoireita, eikä sen aiheuttaman taudin etenemistä voi pysäyttää antibioottihoidolla.

Ajanvaraus

TBE- eli punkkirokotteen sarjaan kuuluu kolme rokotusta.

Toinen annos annetaan 1–3 kuukauden jälkeen ensimmäisestä. Jos tarvitset suojan nopeammin, voit saada toisen annoksen jo kahden viikon kuluttua. Kolmas rokotus tulee ottaa 5–12 kuukauden päästä toisesta annoksesta.

Punkkirokotteen tehoa ylläpidetään tehosteannoksilla, joiden antamisväli riippuu iästäsi ja terveydentilastasi. Ensimmäistä tehosteannosta suositellaan kaikille kolmen vuoden kuluttua.

Varaa aika punkkirokotteeseen Aavaan nettiajanvarauksen kautta tai soittamalla Aavan asiakaspalveluun 010 380 3838.

Asiantuntijana palvelukuvauksessa infektiosairauksien erikoislääkäri Anu Kantele.

FacebookTwitterLinkedIn
Artikkelit ja tiedotteet
hanna Hanna Kankainen-Aho Aavan ja Pikkujätin liiketoimintajohtajaksi – ”Yritys tuottaa, kun ihmiset voivat hyvin”
Aavassa Kankainen-Ahoa houkutteli suomalaisuus, arvopohjalta johdettu perheyritys ja mahdollisuus kehittää työterveyden palveluita vastaamaan asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin.
Lue lisää
Aava60 Lääkärikeskus Aava täyttää 60 vuotta – keräämme historiikkiin asiakkaidemme muistoja vuosien varrelta
Aavan 60-vuotinen historia pistetään kirjoihin ja kansiin. Historiikkiin toivotaan mukaan muistoja niin henkilöstöltämme kuin asiakkailtamme.
Lue lisää
sikiön Miltä sikiön liikkeet tuntuvat? – 7 kysymystä lääkärille
Sikiön liikkeet tuntuvat ensimmäisen kerran raskauden puolivälissä. Ensisynnyttäjän voi kuitenkin olla vaikea tunnistaa esimerkiksi epämääräistä kuplintaa vauvan aiheuttamaksi. Naistentautien, synnytysten ja perinatologian erikoislääkäri Leena Rahkonen vastaa odottajien mieltä askarruttaviin kysymyksiin.
Lue lisää