Ruokamyrkytys

Ruokamyrkytys paranee yleensä muutamassa päivässä itsestään. Tärkeimpiä hoitokeinoja ovat nesteytys ja lepo. Mikäli oireet ovat rajuja tai pitkittyvät, hakeudu lääkäriin. Raskaana olevan, vanhuksen tai pienen lapsen kohdalla lääkärin puoleen kannattaa kääntyä jo lievemmissäkin oireissa.

• Mitä ruokamyrkytys tarkoittaa?
• Mistä ruokamyrkytys johtuu?
• Ruokamyrkytyksen itämisaika
• Ruokamyrkytyksen oireet
• Kauanko ruokamyrkytys kestää?
• Mitä tehdä, jos sairastuu ruokamyrkytykseen?
• Milloin lääkäriin?
• Voiko ruokamyrkytys olla vaarallinen?
• Mitä lääkärin vastaanotolla tapahtuu?
• Ruokamyrkytyksen hoito
• Ruokamyrkytys raskaus‑ ja imetysaikana
• Voiko ruokamyrkytys tarttua ihmisestä toiseen?
• Ruokamyrkytys vai vatsatauti?
• Ruokamyrkytyksen ehkäisy
• Ajanvaraus Aavaan

Mitä ruokamyrkytys tarkoittaa?

Ruokamyrkytys on suolistosairaus, joka johtuu saastuneen ruoan tai juoman nauttimisesta. Siinä mikrobit, kuten bakteerit, virukset tai loiset, tai näiden tuottamat toksiinit aiheuttavat infektion ruoansulatuskanavassa.  

Ruokamyrkytysriski kasvaa, kun ruoka on raaka, huonosti kypsennetty, jätetty pitkäksi aikaa huoneenlämpöön tai käsitelty likaisin käsin. Ruokamyrkytyksen voi saada periaatteessa mistä hyvänsä saastuneesta ruoasta.

Mistä ruokamyrkytys johtuu?

Ruokamyrkytyksen aiheuttajia ovat:

• Bakteerit (esim. Salmonella, Campylobacter, E. coli). Kana, kalkkuna, broileri ja muu siipikarja ovat yleisiä Salmonella‑ ja Campylobacter‑bakteerien lähteitä. Myös raa´at kananmunat voivat sisältää Salmonella-bakteeria.
• Virukset (esim. norovirus)
• Loiset
• Myrkyt tai toksiinit, joita bakteerit ovat tuottaneet ruoan sisällä.
• Elintarvikkeiden käsittelyvirheet, kuten huono hygienia tai väärä lämpökäsittely

Ruokamyrkytyksen itämisaika

Useimmiten ruokamyrkytyksen oireet alkavat 1‑3 vuorokauden sisällä nautitusta ruuasta. Joskus (esimerkiksi bakteerien tuottama myrkky) ne voivat kuitenkin alkaa jopa muutamassa tunnissa saastuneen ruoan syömisen jälkeen. Oireiden alku siis vaihtelee tapauskohtaisesti.

Ruokamyrkytyksen oireet

Ruokamyrkytyksen tyypillisimpiä oireita ovat:

• ripuli
• pahoinvointi
• oksentelu
• vatsakipu tai kouristukset
• kuume tai yleinen voimattomuus

Kauanko ruokamyrkytys kestää?

Useimmiten ruokamyrkytyksen kesto on 1-3 päivää. Tauti menee siis tavallisesti nopeasti ohi. Joskus oireet voivat kuitenkin pitkittyä tai komplisoitua varsinkin, jos taudinaiheuttaja on vakavampi.

Mitä tehdä, jos sairastuu ruokamyrkytykseen?

Ruokamyrkytyksessä nesteen ja elektrolyyttien menetys on yleistä oksentelun ja ripulin vuoksi, joten kannattaa juoda paljon vettä sekä tarvittaessa elektrolyyttijuomia. Kofeiinia ja alkoholia tulee välttää, sillä ne voivat pahentaa kuivumista.

Lisäksi on syytä levätä. Kun pahoinvointi helpottaa, syöminen kannattaa aloittaa vähitellen vatsalle hellävaraisilla ruoilla, kuten riisillä ja leivällä.

Milloin lääkäriin?

Hakeudu lääkäriin, jos

• oireet ovat hyvin voimakkaita ja kestävät yli 3 päivää
• sinua huimaa tai virtsan eritys on vähentynyt
• ripuli on veristä tai sinulla on korkea kuume

Voiko ruokamyrkytys olla vaarallinen?

Useimmat tapaukset ovat lieviä, mutta vakavat komplikaatiot ovat mahdollisia. Niitä ovat:

• Äkillinen nestehukka
• Bakteerien aiheuttamat jälkitaudit (esim. munuaisvauriot), mutta nämä ovat harvinaisia

Iäkkäillä ja pienillä lapsilla tilanne voi kärjistyä vakavaksi herkemmin kuin perusterveellä aikuisella, koska elimistö ei välttämättä kestä nestehukkaa yhtä hyvin. Myös raskaana olevat sekä henkilöt, joilla on heikentynyt vastustuskyky tai kroonisia sairauksia, ovat alttiita vakaville oireille tai komplikaatioille.

Mitä lääkärin vastaanotolla tapahtuu?

Lääkärin vastaanotolla ruokamyrkytyksen aiheuttajaa selvitellään muun muassa oireiden sekä viimeisen 24-72 tunnin aikana syötyjen ruokien kartoittamisella. Lääkäri saattaa myös tunnustella vatsaa ja tarkistaa verenpaineen ja pulssin.

Tarvittaessa voidaan tehdä laboratoriotutkimuksia. Esimerkiksi ulostenäytteestä voidaan etsiä bakteereja, viruksia tai loisia, jotka aiheuttavat ruokamyrkytyksen. Verikokeilla puolestaan voidaan tutkia mahdollisia tulehduksen merkkejä. Jos epäillään, että ruokamyrkytyksen syy on jokin tietty elintarvike, näyte voidaan joskus toimittaa tutkittavaksi elintarvikelaboratorioon.

Ruokamyrkytyksen hoito

Useimmiten pitkittynyttäkin ruokamyrkytystä hoidetaan oireiden mukaisesti, koska taudin aiheuttanut mikrobi poistuu yleensä elimistöstä itsestään. Tärkeimpiä hoitoja ovat riittävä nesteytys ja lepo.

Joskus voidaan harkita pahoinvointi- tai ripulilääkitystä, jos oireet ovat voimakkaita. Antibiootit voivat tulla kyseeseen, mikäli taudin aiheuttanut bakteeri on selvitetty, ja potilaan tila on vakava. Viruksista johtuvassa ruokamyrkytyksessä antibiootti ei auta.

Sairausloman tarve riippuu oireiden kestosta ja vakavuudesta.

Ruokamyrkytys raskaus‑ ja imetysaikana

Raskauden aikana naisen immuunijärjestelmä muuttuu, mikä voi lisätä alttiutta ruokamyrkytyksille ja niiden seurauksille. Lisäksi jotkut ruokaperäiset infektiot, kuten listerioosi, voivat levitä istukan kautta sikiöön ja aiheuttaa vakavia komplikaatioita, kuten keskenmenon. Siksi raskauden aikana on tärkeää välttääraakoja tai huonosti kypsennettyjä lihoja, kalaa ja äyriäisiä sekä pastöroimattomia maitotuotteita.

Jos olet raskaana ja epäilet saaneesi ruokamyrkytyksen, ota heti yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen. Oksentelun ja ripuloinnin seurauksena voi syntyä nestehukkaa, ja sekä äidin että sikiön hyvinvointi vaatii riittävää nestetasapainoa. 

Imettämistä ruokamyrkytys ei yleensä estä.

Voiko ruokamyrkytys tarttua ihmisestä toiseen?

Ruokamyrkytys itsessään ei ole suoraan tarttuva sairaus, mutta monet ruokaperäiset taudinaiheuttajat (esim. norovirus) voivat levitä henkilöltä toiselle, erityisesti huonon käsihygienian kautta. Siksi on tärkeää pestä kädet hyvin wc‑käyntien ja ruokien käsittelyn jälkeen sekä välttää ruoan valmistamista muille, jos on sairas.

Ruokamyrkytys vai vatsatauti?

Ruokamyrkytys

• johtuu saastuneesta ruoasta tai vedestä
• oireet alkavat nopeasti syömisen jälkeen
• aiheuttajia ovat usein bakteerit, virukset tai niiden toksiinit

Vatsatauti (gastroenteriitti)

• voi tarttua henkilöstä toiseen (esim. norovirus)
• ei aina liity ruokaan, vaan yleiseen virustartuntaan
• oireet voivat olla samankaltaisia kuin ruokamyrkytyksessä (ripuli, oksentelu, vatsakipu)

Ruokamyrkytyksen ehkäisy

• Huolehdi hyvästä käsihygieniasta.
• Kypsennä ruoka hyvin ja säilytä se asianmukaisesti viileässä. Esimerkiksi huoneen lämpöön jätetty keitetty riisi voi kasvattaa bakteereita ja tuottaa myrkkyjä, mikä aiheuttaa oksentelua ja ripulia.
• Älä syö vanhentunutta ruokaa.
• Pese raaka-aineet ja ruokailuvälineet huolellisesti. Lehtivihannekset (esim. salaatti, pinaatti) ja raakavihannekset voivat altistua kontaminaatiolle pellolta asti, esimerkiksi saastuneen veden tai lannan kautta. Myös idut voivat sisältää bakteereita, koska ne kasvatetaan kosteissa olosuhteissa ilman kypsennystä.

Kun matkustat kaukomaille, vältä syömistä katukeittiöissä. Vältä myös raakoja tai huonosti kypsennettyjä mereneläviä, kuten ostereita, simpukoita ja katkarapuja. Myös vähänkin pitempään tarjolla ollut sushi on riski. Juomat kannattaa nauttia ilman jääpaloja.

Ajanvaraus Aavaan

Jos kärsit pitkittyneistä tai rajuista ruokamyrkytykseen viittaavista oireista, varaa aika lääkärille nettiajanvarauksen kautta tai soittamalla Aavan asiakaspalveluun 010 380 3838.