Rokotukset kunnossa? 10 tärkeää kysymystä ja vastausta rokotteista

Julkaistu 13.11.2018

Lapset rokotetaan Suomessa kattavasti, mutta aikuiset eivät usein muista tai tiedä, mitä kaikkea ovat saaneet. Miten selvittää omat rokotuksensa? Mitkä rokotukset matkalle tarvitaan? Entä kenen kannattaa ottaa influenssarokotus tai punkkirokotus? Lääkärikeskus Aavan matkailulääkäri Hanna Nohynek vastaa yleisiin rokotuksia koskeviin kysymyksiin.

1. Mitä rokotteita aikuisella pitää olla?

Kaikille tarpeellisia ovat ainakin jäykkäkouristus ja kurkkumätä, jotka annetaan samassa Td-rokotteessa. Perussarjan ja lapsuuden tehosteiden jälkeen 25 ikävuodesta eteenpäin tehosterokote annetaan 20 vuoden välein ja yli 65-vuotiaana 10 vuoden välein.

Myös tuhkarokkosuoja on hyvä tarkistaa – kaksi annosta MPR-rokotetta antaa elämänikäisen suojan. 70-luvulla syntyneistä osa on jäänyt katveeseen, eli he eivät ole saaneet rokotetta eivätkä todennäköisesti sairastaneet tautia. 70-luvulla syntyneen kannattaa siis ottaa rokote varalta, jos ei ole varma tuhkarokkosuojastaan. Sitä nuoremmat on rokotettu kansallisen rokotusohjelman mukaan. Ennen 70-lukua syntyneet taas ovat lähes poikkeuksetta sairastaneet taudin lapsena, jolloin heillä on elinikäinen suoja sitä vastaan.

Td- ja MPR-rokotteet kuuluvat kansalliseen rokoteohjelmaan, eli ne voi käydä ottamassa terveyskeskuksesta maksutta.

2. Mistä voin selvittää, ovatko omat rokotukseni voimassa?

Rokotukset voi tarkistaa sieltä, missä on ne saanut: esimerkiksi terveyskeskuksesta, kouluterveydenhuollosta tai työterveyshuollosta. Yhteen paikkaan koottua tietoa kaikista rokotuksista ei ole.

Vuodesta 2010 lähtien perusterveydenhuollossa annetut rokotteet näkyvät Omakanta-verkkopalvelussa.

Aavan digipalvelussa on ominaisuutena rokotenäkymä, jossa näkyy kaikki Aavassa annetut rokotteet. Aavan sairaanhoitaja tai työterveyshoitaja voi myös siirtää potilasjärjestelmään asiakkaan oman rokotuskortin tiedot, jolloin rokotushistoria näkyy kootusti digipalvelussa.

3. Miksi rokotukset ovat tärkeitä?

Taudit, joita vastaan rokotetaan, ovat vaarallisia ja vakavia. Ennen kansallisen rokotusohjelman rotavirusrokotuksia Suomessa joutui rotavirusripulin takia sairaalaan keskimäärin 2 000 lasta vuosittain.

Vaikka tuhkarokkoa sairastettiin ennen yleisesti, sekin on vaarallinen tauti, jonka jälkitautina voi saada keuhkokuumeen tai aivotulehduksen.

Kattava väestön rokottaminen on tärkeää niin sanotun laumasuojan vuoksi. Jos rokottamattomia on vähän, he ovat suojassa, koska taudit eivät leviä helposti. Jos rokottamattomia on paljon, laumasuoja heikkenee ja epidemiat alkavat levitä – ensimmäisenä herkästi tarttuvat tuhkarokko ja hinkuyskä. Vaikka rokotusvastaisuudesta on puhuttu paljon, rokotusten ottaminen ei ole Suomessa merkittävästi vähentynyt.

4. Millaisia riskejä tai sivuvaikutuksia rokotuksissa on?

Mahdollisia haittavaikutuksia rokotteilla toki on, mutta vakavina niitä esiintyy vain pienellä osalla rokotetuista. Valtaosa oireista on lieviä ja ohimeneviä. Oireet voivat tavallisimmin olla pistospaikan kipua, turvotusta tai kuumetta.

Nykytiedon valossa ja laajojen väestötutkimusten mukaan mikään rokote ei lisää esimerkiksi autismin, diabeteksen tai allergioiden vaaraa. Huomattavasti suurempia riskejä ja vaaroja tulee siitä, että jättää rokotteen ottamatta ja saa mahdollisesti vakavan taudin.

5. Onko vaarallista, jos otan rokotteen turhaan uudestaan?

Rokotteilla ei ole samanlaista yliannostuksen vaaraa kuin lääkkeillä. Jos on epävarmuutta, onko rokotetta annettu tai tautia sairastettu, voidaan rokottaa varalta.

Mahdollinen haitta on todennäköisimmin paikallinen ihoreaktio. Jos kehossa on jo valmiiksi paljon vasta-aineita, pistospaikka voi turvota voimakkaastikin. Juuri tämän vuoksi jäykkäkouristus- ja kurkkumätärokotteen aikaväliksi on muutettu 20 vuotta. Rokote on sen verran voimakas, että on pidetty turhana antaa sitä aikuisiällä 10 vuoden välein.

6. Jos rokotuksen toinen tai kolmas tehosteannos viivästyy, haittaako se?

Kannattaa pitää huolta suositelluista aikaväleistä ja tarvittavista tehosteista. Esimerkiksi matkailijan hepatiittirokotteen pysyvä suoja syntyy vasta kolmannen annoksen jälkeen. Jos se jää antamatta suositellussa ajassa, rokotteen teho hiipuu. Kysy tässä tapauksessa lääkäriltä tai hoitajalta ohjeita.

Lue lisää: A-hepatiitti voi tarttua jo pienestä annoksesta saastunutta ruokaa tai juomaa.

7. Mistä tiedän, mitkä rokotukset tarvitsen matkalle?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL pitää verkkosivuillaan yllä matkailijan terveysopasta, josta voi katsoa maakohtaiset suositukset. Tietoa löytyy myös rokote.fi-sivustolta.

Rokotusten tarve voi riippua myös matkan luonteesta: onko kyseessä tavallinen turistimatka vai pitkä reppureissu alkeellisissa oloissa. Lääkärin vastaanotolla voi keskustella tarkemmin omasta rokotusten tarpeesta tai omista terveysriskeistä, etenkin jos omassa terveydentilassa on erityistä huomioitavaa.

Voimassa olevat rokotukset ovat reissaajan turva. Lue lisää matkailijan rokotuksista tästä.

8. Jos olen flunssainen tai raskaana, voinko ottaa rokotteen?

Jos sinulla on kuumetta, ei kannata ottaa rokotetta. Jos flunssa on itämässä tai olet toipilasvaiheessa, rokotteen voi ottaa.

Raskaana ollessa voi ottaa rokotteen. Raskaus altistaa monille infektioille, minkä vuoksi raskaana oleville suositellaan esimerkiksi influenssarokotusta. Sen sijaan raskaana olevalle ei pidä antaa rokotteita, jossa on eläviä heikennettyjä viruksia. Tällaisia on esimerkiksi keltakuume-, tuhkarokko- ja vesirokkorokotteissa.

9. Kannattaako ottaa influenssarokotus? Vai voiko vastustuskyky heikentyä jokavuotisesta piikistä?

Influenssarokotus on hyvä kenelle tahansa, joka ei halua sairastua. Tosin influenssarokote ei yleensä ole suojateholtaan yhtä hyvä kuin moni muu rokote. Parhaimmillaan se antaa suojan puolessa tai 70 prosentissa tapauksista. Rokote on aina puoli vuotta myöhässä, koska maailmaa kiertävät influenssavirukset ehtivät muuntua niin paljon.

Ei ole näyttöä, että jokavuotinen influenssarokotus merkittävästi heikentäisi vastustuskykyä.

Lue lisää: Influenssarokote estää taudin leviämistä kotona ja työpaikalla.

10. Pitäisikö minun ottaa punkkirokotus?

Siinä missä influenssariski koskee kaikkia, punkkirokotteen ottamista toppuutellaan, ellei liiku riskialueilla. Punkkirokotetta suositellaan, jos kulkee paljon luonnossa ja viettää yli kuukauden alueella, jossa on puutiaisaivokuumetta. Vaikeimmilla puutiaisaivokuumealueilla asukkailla on oikeus kansallisen rokotusohjelman mukaiseen puutiaisaivokuumerokotukseen.

Turhaan otetun punkkirokotteen haitta on yleensä vain rahanmeno. Koska rokotteisiin liittyy aina pieni haittavaikutusten riski, ei kannata ottaa rokotetta, jolle ei ole tarvetta.

 

Asiantuntijana Lääkärikeskus Aavan matkailulääkäri Hanna Nohynek.

Lue lisää aiheesta

Jaa tämä kaverillekin

Aavan uutiskirje

Piditkö tästä artikkelista? Tilaa Aavan uutiskirje, niin saat ajankohtaiset juttumme ja uutisemme säännöllisesti suoraan sähköpostiisi.