Tunnista long covidin oireet ajoissa – asiantuntijan mukaan tauti on merkittävä kansanterveydellinen ongelma

Long covid eli pitkäkestoinen korona on koronataudin jälkeen viimeistään kolmen kuukauden kuluessa alkava jälkitila, joka kestää vähintään kaksi kuukautta. Koronan sairastamisen jälkeiset pitkittyneet oireet ovat hyvin yleisiä, mutta ne eivät automaattisesti tarkoita long covidia.

Suomen long covid -asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, neurologian professori Risto O. Roine kertoo, ettei vieläkään ole olemassa long covidin täsmädiagnostiikkaa, jolla diagnoosi voitaisiin varmistaa tai poissulkea. Taudinkuva on kuitenkin melko tyypillinen ja siksi diagnoosi voidaan tehdä oireiden perusteella.

Miksi sitten osalle kehittyy koronataudin jälkeen long covid ja osalle ei? Roineen mukaan tarkkaa aiheuttajaa ei tunneta, mutta tutkijoiden keskuudessa on laaja yksimielisyys siitä, että kyseessä on immunologinen häiriö.

Long covidin oireet

Tyypillisin long covidin oire on alentunut rasituksen sieto (PEM-oireet, post-exertional malaise). Yleisiä oireita ovat myös hengitysvaikeudet ja erilaiset hermosto-oireet. Oireet alkavat yleensä heti koronataudin yhteydessä tai muutaman viikon viiveellä.

– Oireiden täytyy olla toimintakykyä haittaavia. Esimerkiksi rasituksen sieto on alkuvaiheessa usein niin merkittävästi alentunut, että potilas ei meinaa selvitä normaalista arjesta, Roine täsmentää.

Long covidin aiheuttamat kognitiiviset häiriöt alentavat työkykyä, mutta ne näkyvät vain osalla neuropsykologisissa testeissä. Tyypillisiä kognitiivisia oireita ovat keskittymisvaikeus, toiminnan hidastuminen ja virhealttius.

– Osa ei pysty edes ajamaan autolla, kun he eivät kykene keskittymään moneen asiaan yhtä aikaa. Potilaat ovat kuvanneet tilaansa sanalla aivosumu, Roine sanoo.

Ensimmäiset long covidin oireet ovat yleensä sykkeen nousu, hikoilukohtaukset tai palelu sekä heikentynyt ääreisverenkierto. Myös suolen ja virtsarakon toiminta voi häiriintyä ja näön tarkkuus heikentyä.

– Se varsinainen pysäyttävä oire on rasituksen siedon romahdus. Sen ohella potilas voi olla ylivirittyneessä tilassa ja kärsiä levottomuudesta, Roine kuvailee.

Kokonaiskuvassa long covidin toimintakykyä heikentävä tila koskettaa Roineen mukaan koko elimistöä. Se aiheuttaa autonomisen hermoston häiriöiden lisäksi muun muassa kroonista tulehdusta, verenkiertohäiriöitä ja hyytymisjärjestelmän aktivoitumista, tuntohäiriöitä, nykimisiä ja kipuja sekä hedelmällisyyden laskua.

– Tätä listaa voisi jatkaa loputtomiin, koska kaikkien elinjärjestelmien vaurioita ja toiminnan heikkenemistä on raportoitu, Roine sanoo.

Long covidin riskitekijät

Tutkimuksissa on havaittu pitkäkestoiseen koronaan liitettyjä riskitekijöitä. Niitä ovat ainakin naissukupuoli, 20–40-vuoden ikä, ylipaino sekä aikaisemmat mielenterveyden häiriöt.

– Pitäisin lähes varmana, että geenitutkimukset tulevat paljastamaan geenejä, jotka altistavat long covidille, Roine arvelee.

Tutkimusten valossa long covid on lapsilla ja yli 65-vuotiailla varsin harvinainen.

Voiko long covidin saamista ennaltaehkäistä?

Tällä hetkellä ei ole tieteellistä näyttöä siitä, että pitkäkestoista koronaa voisi jotenkin ennaltaehkäistä tai välttää. Roineen mukaan uskotaan, että koronataudin jälkeinen rasituskielto on tärkeässä roolissa long covidin ehkäisyssä.

– Toistaiseksi ainoa tehokas keino välttää long covid, on välttää sairastumasta toistuvasti koronainfektioon. Uutena takaiskuna on huomattu, että jo aiemmin long covidista toipuneet ovat saaneet sen uudelleen. Näyttää siis tyypilliseltä, että jos long covid on kerran tullut, se tulee myös seuraavasta koronainfektiosta.

Rokotukset eivät estä long covidia, mutta tutkimukset ovat osoittaneet, että koronarokotteet vähentävät long covidin esiintyvyyden noin puoleen.

– Ikävä kyllä ihan täydellä rokotussuojallakin on moni saanut long covidin, mutta oireet ovat olleet rokotetuilla onneksi lievempiä, Roine kertoo.

Long covidin hoito ja toipuminen

Long covidiin ei ole olemassa ihmelääkettä, vaan oireita lähdetään helpottamaan moniammatillisella hoidolla ja kuntoutuksella. Olennainen osa toipumista on fysioterapeutin ohjauksessa tapahtuva kuntoutus, jolla voidaan kasvattaa rasituksen sietoa pikkuhiljaa.

– Ideana ei ole lähteä väkisin lisäämään aktiivisuutta, vaan tasapainottaa levon ja rasituksen suhde. Harjoittelun tavoite on oppia tunnistamaan, minkälainen rasitus saa aikaan oireita ja missä se raja kulkee. Harjoittelun tulee olla sellaista, että oireita ei tule, Roine sanoo.

Toipumisen etenemistä voidaan arvioida toimintakykytesteillä sekä seuraamalla esimerkiksi sykettä ja hermosto-oireita.

Oireisiin on myös olemassa lääkehoitoja, joilla tuetaan potilaan paranemista. Ylivirittynyttä tilaa voidaan hoitaa myös rentoutustyyppisellä terapialla.

– Toipuminen voi olla raskasta ja siksi long covidin hoidossa tarvitaan usein myös psykologista tukea, vaikka kyseessä ei olekaan psyykkinen häiriö. On myös hyvä muistaa, että long covid ei ole itse aiheutettu, Roine painottaa.

Suurella osalla potilaista long covidin toipumisen ennuste on hyvä. Oireet lievittyvät vähitellen ajan kuluessa ja lopulta potilas paranee oireettomaksi. Kyseessä voi kuitenkin olla hyvin hidas prosessi.

Milloin lääkäriin?

Roine kannustaa lähtemään lääkäriin heti, kun oireet alkavat ja epäilys long covidista herää. Kuntoutus ei onnistu omin päin, vaan siihen tarvitaan moniammatillista hoitoa ja lääkärin arvio sopivasta hoitomuodosta.

Roine painottaa, että long covidin diagnosointi ei edellytä sairastetun koronavirusinfektion todentamista, vaan lääkäri voi tehdä diagnoosin oireiden perusteella.

– Potilaan oma diagnoosi ei tietenkään riitä, mutta vastoin yleistä harhakäsitystä koronainfektion virologista varmistusta ei tarvita WHO:n ohjeistusten mukaan. Se johtuu siitä, että niin suuri osa väestöstä on sairastanut koronan ilman infektion todentamista.

On myös hyvä muistaa, että kaikki oireet eivät aina ole long covidia, vaan kyseessä voi olla jokin muu sairaus. Senkin vuoksi lääkärin vastaanotolla käyminen on tarpeen, jotta potilaan tila voidaan arvioida ja diagnosoida oikein.

Long covidin yleisyys

Long covidista ja sen esiintyvyydestä Suomessa ei ole vielä olemassa kansallista tutkimustietoa, mutta Yhdysvalloista ja Britanniasta on saatu viitteitä taudin yleisyydestä.

USA:n terveysviranomaisten mukaan kesällä 2022 USA:n väestöstä noin 20 prosenttia kärsi koronataudin jälkioireista ja 7 prosenttia väestöstä varsinaisesta long covidista.

Britanniassa puolestaan valtion tuottama ja jatkuvasti ylläpitämä tutkimus kertoo, että long covidista kärsii kolme prosenttia koko Britannian väestöstä.

– Tällä hetkellä meillä Suomessa on vajaa 17 000 diagnosoitua potilasta. Karkeasti todellinen määrä voi olla 100 000 potilaasta, Roine arvioi.

Kansanterveydellinen haaste

Arviolta noin kuusi miljoonaa amerikkalaista on ajautunut työelämän ulkopuolelle long covidin vuoksi, heistä kaksi miljoonaa kokonaan ja neljä miljoonaa osittain. Suomesta lukuja on vaikeaa antaa, mutta Roineen mukaan pitkäkestoisesta koronasta voi paisua iso ongelma tulevaisuudessa.

Myös koronavirus itsessään lisää merkittävästi monien sairauksien, kuten diabeteksen ja sydänsairauksien riskiä. Etenkin muistisairauksien riskin kohoaminen lähes kolmanneksella huolestuttaa Roinetta.

Hän toivoo, että long covid otettaisiin nyt aidosti tosissaan. Potilaiden diagnostiikkaan, hoitoon ja kuntoutukseen tarvitaan monialaisia ja moniammatillisia erikoistuneita yksiköitä ja hoitoketjuja sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.

– Kyseessä ei ole mikään pieni kansanterveydellinen ongelma. Long covidin diagnoosin saaneita potilaita on paljon ja määrä on jo kuusinkertaistunut Suomessa viime vuodesta. Tämä on vasta jäävuoren huippu, Roine sanoo.

Asiantuntijana Lääkärikeskus Aavan neurologian erikoislääkäri ja Suomen long covid -asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, professori Risto O. Roine.