Aava tarjoaa ensimmäisenä Suomessa sylkitestiä avuksi endometrioosin diagnosointiin

Endometrioosi on yleinen krooninen sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta kasvaa pesäkkeinä kohdun ulkopuolella. Sitä sairastaa noin 10 % hedelmällisessä iässä olevista naisista ympäri maailmaa. Endometrioosi ilmenee kolmena erilaisena tautimuotona, vatsakalvon pesäkkeinä, munasarjan endometrioosikystoina sekä syvinä kasvainmaisina pesäkkeinä esimerkiksi suolen tai virtsarakon seinämässä.

Endometrioosin tavallisin oire on elämänlaatua heikentävä kuukautiskipu, jonka lisäksi voi ilmetä monimuotoisia vatsa- ja lantiokipuja, toiminnallisia suoli- ja rakkovaivoja sekä lapsettomuutta. Oireiden perusteella diagnoosia ei kuitenkaan voida varmistaa.

Nyt markkinoille on tullut uudenlainen diagnoosimenetelmä endometrioosin toteamiseen. Se voi nopeuttaa diagnoosin saamista ja parantaa hoitoa, ja sen avulla saatetaan jopa välttyä vatsaontelon tähystysleikkaukselta.

Nykydiagnostiikka on hidas ja epävarma

Suomessa ja maailmanlaajuisesti ongelmana on endometrioosin diagnosointiin liittyvä vuosien pituinen viive. Nykydiagnostiikka perustuu endometrioosille tyypillisiin oireisiin, gynekologiseen tutkimukseen ja kuvantamiseen ensisijaisesti emättimen kautta tehtävällä ultraäänitutkimuksella tai toissijaisesti magneettikuvauksella. Kuvantaminen vaatii tekijältä perehtyneisyyttä eikä kaikkia pesäkkeitä pystytä kuvantamisella varmistamaan. Lääkehoito voidaan aloittaa endometrioosia epäiltäessä, mutta hoitovasteen ollessa riittämätön, tarjotaan potilaalle mahdollisuutta diagnostiseen ja hoidolliseen vatsaontelon tähystysleikkaukseen, jossa diagnoosi voidaan varmistaa tai poissulkea.

– Vatsakalvon endometrioosi löytyy huonosti kuvantamisella eikä laparoskopia aina ole optimaalinen menetelmä, koska toimenpiteen tekijällä pitää olla harjaantunut silmä endometrioosin havaitsemiseen, sanoo Aavan naistentautien erikoislääkäri Pia Suvitie. Nukutuksessa tehtävään toimenpiteeseen liittyy myös aina riskejä.

– Noin puolella laparoskopiapotilaista ei lopulta löydy endometrioosia, jolloin potilas ei hyödy leikkauksesta, hän jatkaa.

Sylkitestillä on monia etuja

Sylkitestin avulla voidaan paitsi välttää turhia laparoskopioita myös lyhentää diagnoosin viivettä jopa vuosilla.

Testi hyödyttää heitä, joilla kuvantamisesta ei löydy syytä endometrioosiin viittaaville oireille. Sylkitesti voi toimia apuna myös lapsettomuuden syyn selvittelyssä.

 – Potilaat kokevat tärkeänä sen, että he saavat selityksen oireilleen. Se luo mielenrauhaa, kun tietää, mistä oireet johtuvat, Suvitie sanoo.

Endotest-sylkitestin herkkyys (sensitiivisyys) on 97 % ja tarkkuus (spesifisyys) 93 %.

Mihin testi perustuu?

Sylkinäyte lähetetään geenilaboratorioon, jossa siitä määritetään endometrioosille tyypillisiä mikroRNA-molekyylejä.

– Endometrioosissa kohdun solut ilmentävät geenejä normaalista poikkeavasti ja tähän liittyen potilaan miRNA-profiilikin on poikkeava. Endotest perustuu tämän poikkeavan miRNA-profiilin havaitsemiseen, kertoo Vita Laboratorioiden johtava ylilääkäri Sakari Jokiranta.

– Eri kudoksista peräisin olevat miRNA-molekyylit kulkeutuvat veren mukana ympäri elimistöä ja säilyvät veressä ja muissa elimistön nesteissä pitkään. Siten on ymmärrettävää, että miRNA-molekyylejä voidaan mitata sylkinäytteestä, hän jatkaa.

Testi on laajasti käytössä jo Ranskassa

Testi on kehitetty Ranskassa, jossa se on otettu käyttöön julkisessa terveydenhuollossa. Ruotsissa testiä tarjotaan yksityisessä terveydenhuollossa.

Sylkitesti ei ole vielä käytössä Suomessa ja Aava onkin ensimmäinen, joka tarjoaa asiakkailleen sylkitestiä avuksi endometrioosin diagnosointiin.

– Tällaisia edistysaskeleita ei gynekologiassa usein tule. Diagnoosin nopeuttaminen parantaa oireista kärsivien potilaiden elämää ja hoidon saamista huomattavasti. On aina parempi, mitä nuorempana endometrioosi pystytään löytämään, Pia Suvitie sanoo.

Aavan endometrioosilääkärit pitävät uuden sylkitestin mahdollisuutta arvokkaana joskus kovin salakavalan endometrioosin diagnostiikassa.

– Olen todella innoissani, että saamme tämän uraauurtavan sylkitestin suomalaisille naisille tarjolle. Testin käyttö vaatii tarkkaa harkintaa jo kalliin hintansa vuoksi, eikä se ole tarkoitettu oireettomien naisten seulontaan tai yleensä tarpeen muilla keinoin todetun endometrioosin lisävarmistukseksi, Aavan gynekologian vastuulääkäri Annakaija Lappalainen sanoo.

Kenelle testi voidaan tehdä?

Sylkitesti voidaan tehdä 18–43-vuotiaille, joilla on endometrioosiin viittaavia oireita.

Sylkitesti on arvokas, eikä sitä siksi kannata tehdä ilman selkeää perustetta. Lääkäri arvioi aina potilaan oireet. Jos lääkitys ei tuo helpotusta niihin, eikä kuvantamisessa löydy endometrioosia, voidaan sylkitestiä käyttää diagnostiikan apuna ennen laparoskopiaan ryhtymistä.

Sylkinäytteet otetaan Aavan laboratorioissa ja analysoidaan Ranskassa. Sylkitestiin tarvitaan aina lääkärin lähete ja Aavassa lähetteitä tekevät vain Endometrioosikeskuksen gynekologit. Sylkitestiä ei voi tehdä infektiopotilaalle, raskaana olevalle, syöpää sairastavalle tai hiv-positiiviselle.

Näyte säilyy hyvin huoneenlämmössä. Sylkinäytteen kerääminen on helppoa ja kivutonta. Näyte voidaan ottaa missä tahansa kuukautiskierron vaiheessa tai lääkehoidon aikana.

Sylkitesti maksaa Aavassa 1 320 euroa. Vertailun vuoksi tällä hetkellä diagnostinen laparoskopia maksaa 5 284 euroa. Kirurgisen toimenpiteen riskien välttämisen lisäksi testi vaikuttaa olevan myös kustannustehokas.

Endometrioosikeskuksesta apua oireisiin

Aavan Endometrioosikeskuksessa endometrioosin diagnostiikkaan ja hoitoon syvällisesti perehtyneet gynekologit toimivat tiiviissä yhteistyössä muiden ammattilaisten kanssa. Endometrioosikeskuksen gynekologit osaavat tunnistaa endometrioosin epätyypillisetkin muodot ja endometrioosikivussa huomioimme kivun kokonaisvaltaisen luonteen.

Endometrioosikeskus on osa Naisten Aavaa, joka tarjoaa ympäri Suomen kaikki naisen terveyden palvelut yhdessä paikasta. Aava on tunnettu kokeneista ja asiakasystävällisistä lääkäreistään sekä muista hyvinvoinnin ammattilaisistaan.

Kirjallisuusviite:
Pia Suvitie, Milloin epäilen endometrioosia? Lääkärilehti 14–15/2020 vsk 75 s. 884–891

Lisätietoja:
Annakaija Lappalainen, gynekologian vastuulääkäri, Lääkärikeskus Aava 
[email protected]