Endometrioosi
Endometrioosi on krooninen sairaus, jota sairastaa noin 10 % hedelmällisessä iässä olevista naisista ja tytöistä ympäri maailmaa. Sairaus voi aiheuttaa hankalia kipuja ja vuotohäiriöitä sekä vaikeuttaa raskaaksi tuloa. Varhainen diagnoosi ja kokonaisvaltainen hoito ovat tärkeitä kipujen kroonistumisen ennaltaehkäisemiseksi ja hedelmällisyyden suojelemiseksi. Aavan Endometrioosikeskus tarjoaa moniammatillista apua endometrioosioireista kärsiville.
- Mikä on endometrioosi?
- Endometrioosin oireet
- Endometrioosin toteaminen
- Endometrioosin hoito
- Endometrioosi ja raskaus
- Aavan Endometrioosikeskus
- Ajanvaraus Aavaan
Mikä on endometrioosi?
Endometrioosi on yksi tavallisimmista gynekologisista sairauksista, ja sen esiintyvyys on erityisen korkea kuukautiskivuista ja lapsettomuudesta kärsivien naisten keskuudessa. Endometrioosi voi ilmetä milloin tahansa murrosiän jälkeen ja jatkua aina vaihdevuosiin saakka.
Endometrioosissa kohdun limakalvon kaltaista kudosta kasvaa kohdun ulkopuolella aiheuttaen endometrioosille tyypilliset oireet. Endometrioosi voi ilmetä neljässä eri muodossa:
- pinnallinen vatsakalvon endometrioosi,
- munasarjaendometrioosi,
- syvä endometrioosi (esiintyy useimmiten emättimen ja peräsuolen välissä tai suolen ja virtsarakon seinämässä) sekä
- kohtulihaksen endometrioosi eli adenomyoosi.
Endometrioosin tarkkaa syytä ei tiedetä, mutta sairauden taustalla epäillään olevan geneettisiä tekijöitä sekä immuunijärjestelmän ongelmia. On havaittu, että jos äidillä tai sisarella on endometrioosi, kasvaa oma riski sairastua seitsenkertaiseksi.
On tärkeää, että naiset, jotka kärsivät endometrioosiin viittaavista oireista, hakevat apua ajoissa oikean diagnoosin ja tehokkaan hoidon saamiseksi. Asianmukainen hoito voi parantaa merkittävästi sekä naisen elämänlaatua että hedelmällisyyttä.
Endometrioosin oireet
Endometrioosin oireet voivat vaihdella suuresti riippuen taudin sijainnista ja vakavuudesta. Yleisimpiä oireita ovat:
- Kuukautiskipu: Voi olla erittäin voimakasta ja alkaa jo useita päiviä ennen kuukautisia ja jatkua koko vuodon ajan. Kipu voi olla niin hankalaa, että se estää opiskelun tai työnteon.
- Yhdynnän aikana tuntuva kipu: Kipu voi tuntua syvällä emättimessä erityisesti lähellä kuukautisia, mutta taudin edetessä voi esiintyä milloin vain.
- Kipu virtsatessa: Sairauden alussa kipu ilmenee vain kuukautisten aikana. Virtsan mukana voi olla verta.
- Ulostamiskipu: Sairauden alussa kipu ilmenee vain kuukautisten aikana. Ulosteen mukana voi olla verta.
- Suolisto-oireet: Ärtyvän suolen oireet voivat olla yksi endometrioosin oire.
- Vuotohäiriöt: Esimerkiksi tiputteluvuoto kuukautisten välillä.
- Lapsettomuus: Endometrioosi voi vaikeuttaa joillakin naisilla raskauden alkamista. Yli puolet naisista tulee kuitenkin raskaaksi ilman hoitoja.
- Krooninen lantion alueen kipu: Kipuja voi tuntua niin lantion kuin vatsaan alueella.
Endometrioosi voi olla myös hyvin vähäoireinen. Oireiden voimakkuus ei aina korreloi pesäkkeiden suuruuteen tai syvyyteen. Joillakin naisilla hyvinkin vähäiset muutokset voivat aiheuttaa rajuja oireita.
Miten endometrioosi todetaan?
Endometrioosin toteaminen voi olla haastavaa, sillä taudin oireet voivat vaihdella suuresti ja olla samankaltaisia muiden gynekologisten sairauksien kanssa. Toisinaan naiset erehtyvät myös pitämään endometrioosista johtuvia kuukautiskipuja ns. "normaaleina" kuukautiskipuina.
Endometrioosin toteaminen perustuu potilaan haastatteluun, oireisiin, gynekologiseen tutkimukseen sekä tarvittaessa erilaisiin kuvantamistutkimuksiin ja joskus vatsaontelon tähystysleikkaukseen/laparoskopiaan.
Potilaan haastattelu ja oireet
- Endometrioosin diagnosointi alkaa yleensä potilaan haastattelulla ja oireiden perusteellisella arvioinnilla. Lääkäri esittää kysymyksiä kuukautiskierrosta, kivun ajoituksesta ja voimakkuudesta ja muista oireista, kuten lapsettomuudesta.
Gynekologinen tutkimus
- Gynekologinen sisätutkimus voi paljastaa kohdun takapinnan kipua tai arkuutta, mikä on yleinen endometrioosissa. Joskus endometrioosin isot, ns. syvät pesäkkeet voivat tuntua gynekologisessa tutkimuksessa.
Kuvantamistutkimukset
- Ultraääni: Ultraäänitutkimusta käytetään laajalti endometrioosin diagnosoinnissa. Se paljastaa munasarjojen endometrioomat (suklaakystat) ja muut lantion alueen syvät pesäkkeet esimerkiksi suolessa, kohdun ja suolen välissä tai virtsarakossa.
- Magneettikuvaus (MRI): MRI on hyödyllinen syvän endometrioosin diagnosoinnissa, varsinkin lantion ulkopuolella olevien pesäkkeiden paikantamisessa. MRI on hyvä apu myös leikkaussuunnittelussa.
Laparoskopia
- Laparoskopia: Laparoskopiassa eli vatsaontelon tähystysleikkauksessa lääkäri tekee pienen viillon napaan, laittaa sen kautta valolla ja kameralla varustetun tähystimen vatsaonteloon havaitakseen ja hoitaakseen mahdolliset lantion alueen endometrioosipesäkkeet. Tarvittaessa lääkäri voi ottaa toimenpiteen aikana myös kudosnäytteitä histologista tutkimusta varten.
Endometrioosin hoito
Diagnoosin varmistuttua lääkäri keskustelee potilaan kanssa eri hoitovaihtoehdoista. On tärkeää, että diagnoosin jälkeen potilas saa kattavasti tietoa endometrioosista, sen hoidosta ja mahdollisista vaikutuksista hedelmällisyyteen ja muuhun elämään.
Endometrioosin hoito suunnitellaan yksilöllisesti potilaan oireiden, sairauden vaiheen, iän ja lisääntymistoiveiden perusteella. Hoito voi olla lääkkeellistä, kirurgista tai näiden kahden yhdistelmä. Vaikka endometrioosia ei pystytäkään täysin parantamaan, voidaan tehokkaalla hoidolla lievittää oireita ja parantaa elämänlaatua sekä vaikuttaa raskaaksi tuloon. Myös monet ei-lääkkeelliset hoidot parantavat elämänlaatua ja helpottavat kipuaja.
Lääkehoito
- Hormonaalinen hoito: Hormonihoito perustuu naishormonin eli estrogeenin erityksen vähentämiseen munasarjoista, sillä endometrioosikudoksen kasvu on estrogeeniriippuvaista. Yleisimmin käytetään yhdistelmäehkäisypillereitä tai keltarauhashormoneja, jotka ohentavat kohdun limakalvoa vähentäen tai jopa lopettaen kuukautisvuodot, mikä lievittää oireita. Hankalissa tilanteissa käytetään gonadotropiinia (aivolisäkehormoneja) vapauttavien hormonien (GnRH) kaltaisia tai niiden estäjähormoneja, joilla aiheutetaan väliaikainen vaihdevuosia muistuttava tilanne. Tällöin endometrioosipesäkkeet kutistuvat kuten luonnollisissa vaihdevuosissa.
- Kipulääkkeet: Tulehduskipulääkkeet, kuten ibuprofeeni, yleensä helpottavat endometrioosikipua. Lääkkeet vähentävät kohdun erittämään prostagladiinia, joka saa aikaan kohdun kivuliaat supistukset.
Leikkaushoito
- Laparoskopia: Laparoskooppisessa leikkauksessa poistetaan endometrioosipesäkkeitä eri kudoksista ja vapautetaan kiinnikkeitä. Tämä voi lievittää kipua ja parantaa hedelmällisyyttä.
- Laajemmat leikkaustoimenpiteet: Vaikeissa tapauksissa voi olla tarpeen tehdä laajempia leikkaustoimenpiteitä, kuten kohdunpoisto tai munasarjojen poisto, tai suoli- ja/tai virtsarakkoleikkauksia. Leikkauspäätökset tehdään yksilöllisesti, mikäli lääkehoidolla ei saada aikaan riittävää vastetta.
Muut hoidot
- Fysioterapia ja psykologinen tuki: Monet kivunhallintatekniikat, fysioterapia, akupunktio ja psykologinen tuki ovat hyödyllisiä osana kokonaisvaltaista hoitoa.
Tutustu vertaistukitoimintaan Korento ry | Gynekologinen potilasjärjestö (Endometrioosi, adenomyoosi, vulvodynia, PCOS).
- Elämäntapamuutokset: Tietyt elämäntapamuutokset, kuten ruokavalio ja liikunta, voivat auttaa potilaita hallitsemaan oireita. Jotkut saavat apua myös stressinhallinnasta ja rentoutusharjoituksista.
Endometrioosi ja raskaus
Endometrioosi on yksi yleisimmistä naisten hedelmällisyyteen vaikuttavista sairauksista. Arvioiden mukaan noin 24–50 % hedelmättömyydestä kärsivistä naisista sairastaa endometrioosia.
Endometrioosin vaikutus hedelmällisyyteen vaihtelee taudin vakavuuden ja sijainnin mukaan. Vaikka endometrioosilla ja lapsettomuudella on yhteys, noin puolet endometrioosia sairastavista naisista tulee raskaaksi luonnollisesti.
Endometrioosin vaikutusmekanismit hedelmällisyyteen
Endometrioosi voi vaikuttaa hedelmällisyyteen seuraavilla tavoilla:
- Arpikudos ja kiinnikkeet: Endometrioosipesäkkeet voivat aiheuttaa arpikudosta ja kiinnikkeitä, jotka häiritsevät munasarjojen, munanjohtimien ja muiden lantion elinten normaalia toimintaa.
- Tulehdusreaktiot: Endometrioosin aiheuttama krooninen vatsaontelon tulehdus voi vaikuttaa munasolujen laatuun, hedelmöitykseen ja alkion kiinnittymiseen kohdun limakalvolle.
- Hormonaaliset muutokset: Endometrioosi voi häiritä hormonaalista tasapainoa, mikä voi vaikuttaa ovulaatioon ja endometriumin/kohdun limakalvon valmistautumiseen raskautta varten.
Diagnostiikka ja hoito
Naisen lapsettomuustutkimuksiin kuuluu hormonaalisen tilanteen sekä munajohtimien aukiolon selvitys. Laparoskopia ei yleensä ole tarpeen lapsettomuustutkimuksissa tai -hoidoissa ellei löydöksenä ole isoja munasarjojen endometrioosikystia tai hankalia kipuja aiheuttavia syviä pesäkkeitä. Lapsettomuushoidot toteutetaan endometrioosipotilailla kuten muillakin lapsettomuuspotilailla tulosten ollessa yhtä hyvät.
Hedelmällisyys ja raskauden suunnittelu
Vaikka endometrioosi voi vaikeuttaa raskaaksi tulemista, monet naiset pystyvät tulemaan raskaaksi joko luonnollisesti tai avustettujen lisääntymistekniikoiden, kuten koeputkihedelmöityksen (IVF), avulla. Hedelmällisyyden säilyttäminen ja raskauden suunnittelu ovat tärkeitä keskustelunaiheita hoitosuunnitelmaa tehtäessä, erityisesti vakavamman endometrioosin yhteydessä.
Endometrioosia sairastavien naisten on tärkeää keskustella hedelmällisyyteen liittyvistä huolistaan terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Oikea-aikainen diagnoosi ja ajoissa aloitettu hoito voivat parantaa hedelmällisyyttä ja auttaa saavuttamaan toivotun raskauden.
Aavan Endometrioosikeskus
Aavan Endometrioosikeskuksessa endometrioosin diagnostiikkaan ja hoitoon syvällisesti perehtyneet gynekologit toimivat tiiviissä yhteistyössä muiden ammattilaisten kanssa.
Endometrioosikeskuksen gynekologit osaavat tunnistaa endometrioosin epätyypillisetkin muodot ja endometrioosikivussa huomioimme kivun kokonaisvaltaisen luonteen. Tavoitteemme on, että pystyt nauttimaan arjestasi ja elämästäsi.
Aavan Endometrioosikeskuksessa apunasi toimivat:
- endometrioosigynekologit
- Carita Edgren (Aava Turku)
- Päivi Härkki (Aava Helsinki Kamppi)
- Kirsi Joronen (Aava Turku)
- Venla Kemppainen (Aava Helsinki Kamppi, Aava Espoo Tapiola)
- Anne Kolehmainen (Aava Helsinki Kamppi)
- Nina Mattsson (Aava Hämeenlinna, Aava Helsinki Kamppi)
- Päivi Rahkola-Soisalo (Aava Helsinki Kamppi)
- Liisu Saavalainen (Aava Helsinki Kamppi)
- Pia Suvitie (Aava Turku)
- Satu Tarjanne (Aava Helsinki Kamppi, Aava Vantaa Aviapolis, Aava Järvenpää)
- lapsettomuuslääkärit
- Hanna Hautamäki (Aava Espoo Tapiola)
- Sanna Hänninen (Aava Hämeenlinna)
- Eini Nikander (Aava Helsinki Kamppi)
- Antti Perheentupa (Aava Turku)
- kipulääkärit
- Riikka-Liisa Ollikainen (Aava Helsinki Kamppi, Aava Espoo Tapiola)
- Anna-Kaisa Pere (Aava Helsinki Kamppi, Aava Tampere Ratina)
- urologit
- Anna-Kaisa Pere (Aava Helsinki Kamppi, Aava Tampere Ratina)
- vaativaan ultraäänidiagnostiikkaan erikoistuneet gynekologit
- Kirsi Joronen (Aava Turku)
- Maija-Riitta Ordén (Aava Kuopio)
- Dimitrios Scordas (Aava Helsinki Kamppi)
- Pia Suvitie (Aava Turku)
- lantionpohjan fysioterapeutit
- Mari Camut (Aava Helsinki Kamppi, Aava Espoo Tapiola)
- Vuokko Jernfors (Aava Helsinki Kamppi)
- Mirja Kiiskilä (Aava Turku)
- Laura Leminen (Aava Helsinki Kamppi)
- Valpuri Seikkula (Aava Turku, Aava Helsinki Kamppi)
- seksuaalineuvojat ja seksuaaliterapeutit
- Mari Camut (Aava Helsinki Kamppi, Aava Espoo Tapiola)
- Mirja Kiiskilä (Aava Turku)
- Laura Leminen (Aava Helsinki Kamppi)
- Sirpa Pitkäniitty (Aava Helsinki Kamppi)
- Niini Leppänen (Aava Helsinki Kamppi)
- psykologit
- Sirpa Pitkäniitty (Aava Helsinki Kamppi)
- Sirpa Pitkäniitty (Aava Helsinki Kamppi)
- psykiatrit
- Ritva Arajärvi (Aava Helsinki Kamppi)
- Tarja Seuri (Aava Helsinki Kamppi)
- gastroenterologit
- Satu Haikio (Aava Turku)
- Jari Koskenpato (Aava Helsinki Kamppi, Aava Järvenpää)
- ravitsemusterapeutit
- Reijo Laatikainen (Aava Helsinki Kamppi, Aava Vantaa Aviapolis)
- Satu Niemisalo (Aava Turku)
- magneettiradiologit
- Katja Hukkinen (Aava Helsinki Kamppi)
Endometrioosikeskuksessa gynekologimme perehtyvät huolella tilanteeseesi, aiemmin tehtyihin tutkimuksiin sekä annettuihin hoitoihin. Yhdessä pohditte minkälaisesta hoidosta ja avusta juuri sinä todennäköisimmin hyötyisit.
Parhaimmillaan hoito perustuu pitkäaikaiseen hoitosuhteeseen ja sen perustana on yksilöllisesti valittu sairautta ja oireita rauhoittava hormonaalinen lääkehoito. Paras hoitovaste saadaan, kun hormonihoitoon yhdistetään lääkkeettömät hoidot, kuten fysioterapia, ravitsemusterapia ja vaikkapa akupunktio. Myös psykososiaalinen tuki ja vertaistuki on monille tärkeää.
Hoidamme Aavassa myös kaikkein hankalimmista endometrioosioireista kärsiviä ja toimimme jatkoseurantaa ja tukea tarjoavana yksikkönä, kun hoito esimerkiksi syvän endometrioosin leikkaushoidon jälkeen julkisessa sairaalassa on päättynyt.
Huomioithan, ettemme uusi tai kirjoita huumaavia kipulääkkeitä endometrioosipotilaille.
Ajanvaraus Aavaan
Endometrioosikeskus on Aavan moniammatillinen palvelu, jonka löydät Naisten Aavasta Helsingin Kampista, Espoon Tapiolasta, Hämeenlinnasta, Turusta ja Kuopiosta. Hoitopolku käynnistyy parhaiten endometrioosikeskuksen gynekologin vastaanotolta.
Myös oma gynekologisi tai valitsemasi Aavan muu gynekologi voi käynnistää hoitopolkusi ja ohjata sinut tarvittaessa Endometrioosikeskuksen asiantuntijalle.
Varaa aika valitsemasi gynekologin vastaanotolle nettiajanvarauksen kautta tai soittamalla Aavan asiakaspalveluun 010 380 3838. Endometrioosikeskuksen asiantuntijalle et tarvitse erillistä lähetettä.
Asiantuntijana naistentautien, synnytysten ja gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri, dos., Päivi Härkki. Tekstin tuottamisessa on käytetty apuna tekoälyä.