PCOS eli munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (jatkossa PMOS)
Pitkiä kuukautiskiertoja, aknea, häiritsevää karvankasvua ja painon nousua. Voisiko kyseessä olla PCOS, jota kutsutaan jatkossa nimellä PMOS? Me Naisten Aavassa autamme sinua selvittämään oireiden syyn ja löytämään juuri sinulle sopivan tavan voida paremmin.
Mikä on PMOS (aiemmin PCOS)?
PMOS eli munasarjojen monirakkulaoireyhtymä on naisten yleisin hormonitoiminnan häiriö, ja se voidaan todeta noin 5–15 prosentilla naisista[3]. Maailmanlaajuisesti arviolta jopa joka kahdeksas nainen elää oireyhtymän kanssa[1]. Yksi taustasyy löytyy perintötekijöistä, sillä taipumus oireyhtymään periytyy usein äidiltä tyttärelle. Oireyhtymä on elinikäinen, mutta sen oireet voivat vaihdella elämän eri vaiheissa.
Keskeinen löydös on insuliiniresistenssi eli kudosten heikentynyt herkkyys insuliinille. Tämä vaikuttaa sekä munasarjojen toimintaan että androgeenien eli niin sanottujen mieshormonien määrään.
Oireyhtymä vaikuttaa monella tavalla naisen terveyteen, sillä se koskettaa hormonitoiminnan lisäksi aineenvaihduntaa, ihoa, mielialaa ja lisääntymisterveyttä.
PCOS saa uuden nimen: PMOS
Toukokuussa 2026 julkistettiin merkittävä kansainvälinen linjaus: munasarjojen monirakkulaoireyhtymä saa uuden nimen. Tuttu lyhenne PCOS (polycystic ovary syndrome) korvataan asteittain nimellä PMOS, joka tulee sanoista polyendocrine metabolic ovarian syndrome eli polyendokriininen metabolinen munasarjaoireyhtymä[1]. Nimimuutos perustuu australialaisen Monashin yliopiston johtamaan kansainväliseen prosessiin, jonka tulokset julkaistiin arvostetussa The Lancet -tiedelehdessä[2]. Suomesta työtä oli vetämässä professori Terhi Piltonen Oulun yliopistosta ja yliopistollisesta sairaalasta.
Miksi nimi vaihtui? Vanha nimi koettiin laajasti harhaanjohtavaksi, koska se viittaa munasarjakystiin, joita oireyhtymässä ei todellisuudessa esiinny. Oulun yliopiston tuoreessa, väestöpohjaisessa tutkimuksessa havaittiin, että oireyhtymää sairastavilla ei ole enempää munasarjakystia kuin muillakaan naisilla[5]. Uusi nimi kuvaa paremmin oireyhtymän todellista luonnetta. Aiemman nimen vuoksi oireyhtymää ei aina otettu vakavasti, mikä saattoi viivästyttää diagnoosia ja hoitoa.
Uusi nimi otetaan käyttöön kolmen vuoden siirtymäajalla, ja se tulee osaksi vuoden 2028 kansainvälistä hoitosuositusta[1]. Käytämme toistaiseksi molempia nimiä rinnakkain, jotta löydät tutun tiedon helposti. Olennaisinta on muistaa, että itse oireyhtymä, sen oireet ja hoito pysyvät samoina. Kyse ei ole uudesta sairaudesta, vaan vanhentuneen termin päivittämisestä nykytiedon mukaiseksi.
PMOS-oireet ja diagnoosi
Oireyhtymän tavallisimpia oireita ovat epäsäännölliset tai puuttuvat kuukautiset, akne, miestyyppinen karvankasvu eli hirsutismi, hiustenlähtö sekä taipumus painonnousuun. Oireet voivat alkaa jo murrosiässä ja lievittyä monella 40 ikävuoden jälkeen.
Diagnoosi voidaan asettaa, kun vähintään kaksi seuraavasta kolmesta kriteeristä täyttyy ja muut mahdolliset syyt on suljettu pois[4]:
- harvat tai puuttuvat kuukautiset tai muutoin todettu ovulaatiohäiriö
- akne, miestyyppinen karvankasvu tai hiustenlähtö, tai laboratoriokokein todettu androgeenien kohonnut pitoisuus (biokemiallinen hyperandrogenismi)
- monirakkulaiset munasarjat gynekologisessa kaikukuvauksessa (yli 20 munarakkulaa vähintään toisessa munasarjassa) tai vaihtoehtoisesti poikkeuksellisen korkea AMH-pitoisuus verikokeessa
Päivitetyn kansainvälisen hoitosuosituksen mukaan AMH-pitoisuuden määritys verikokeesta voi aikuisilla korvata kaikukuvauksen kolmannen kriteerin arvioinnissa[4]. Nuorilla diagnoosi nojaa kahteen ensimmäiseen kriteeriin, eikä kaikukuvausta käytetä diagnoosin tukena ennen kuin kuukautisten alkamisesta on kulunut riittävästi aikaa. Varsinaista diagnoosia ei tehdä, jos kuukautisten alkamisesta on alle kolme vuotta, koska kierron epäsäännöllisyys on tällöin vielä tavallista[3].
Diagnoosin tueksi gynekologi voi määrittää myös muita hormoniarvoja, kuten TSH:n ja prolaktiinin, sulkeakseen pois muut kuukautishäiriöiden syyt[3]. Ylipainoisilla tarkistetaan usein myös verensokeri ja tarvittaessa tehdään sokerirasituskoe.
Hyvä on tietää, että oireyhtymään liittyy elämän aikana suurentunut riski tyypin 2 diabetekseen, kohonneeseen verenpaineeseen sekä sydän- ja verisuonisairauksiin. Lisäksi on todettu lievästi suurentunut riski kohdunrungon syöpään sekä mielialaan liittyviin oireisiin, kuten masennukseen ja ahdistukseen[3]. Näihin riskeihin voi onneksi vaikuttaa, ja siksi seuranta ja terveelliset elämäntavat ovat tärkeitä.
PMOS, raskaus ja lapsettomuus
Oireyhtymä on yleisin ovulaatiohäiriön syy, minkä vuoksi raskaaksi tuleminen voi joskus kestää tavallista pidempään. Lohduttavaa on, että tutkimusten mukaan oireyhtymää sairastavat saavat yleensä niin monta lasta kuin toivovat, tarvittaessa hoitojen avustamana.
Aina oireyhtymä ei aiheuta pulmia hedelmällisyyden kanssa, joten ehkäisystä on hyvä huolehtia, jos lapsi ei ole juuri nyt toiveissa. Raskauden aikana suosittelemme käymään sokerirasituskokeessa, sillä raskausdiabeteksen riski on hieman tavallista suurempi.
Painonhallinta ja kokonaisvaltainen hyvinvointi
Osalla oireyhtymää sairastavista paino on koholla. Painonnousu voi pahentaa oireita, ja toisaalta oireyhtymä voi itsessään altistaa keskivartalolihavuudelle. Hyvä uutinen on, että jo melko pieni, noin 5–10 prosentin painonpudotus voi tasapainottaa hormonitoimintaa. Tällöin kuukautiset voivat säännöllistyä ja aknen, hiustenlähdön sekä karvankasvun oireet lieventyä.
Elintapahoito on oireyhtymän tärkein hoito painoindeksistä riippumatta. Monipuolinen ruokavalio, säännöllinen liikunta ja riittävä lepo vähentävät insuliiniresistenssiä ja tukevat kokonaisvaltaista hyvinvointia. Liikunta auttaa, vaikka paino ei laskisikaan. Me Aavassa tuemme sinua mielellämme matkalla kohti tasapainoisempaa arkea, omaan elämääsi sopivalla tavalla.
PMOS:n hoito Aavassa
Jos oireyhtymä ei aiheuta häiritseviä oireita, se ei välttämättä vaadi hoitoa. Vuotohäiriöitä sekä androgeenisia oireita, kuten aknea ja miestyyppistä karvankasvua, voidaan hoitaa paikallishoidolla tai hormonaalisesti, yleensä yhdistelmäehkäisyvalmisteilla.
Epäsäännöllisiä kuukautisvuotoja voidaan hoitaa myös jaksoittaisella keltarauhashormonilla tai hormonikierukalla. Näin estetään kohdun limakalvon liikakasvu, joka voi pitkään jatkuessaan suurentaa kohdunrungon syövän riskiä[3]. Häiritsevän liikakarvoituksen hoitoon voidaan ehkäisyvalmisteiden lisäksi käyttää joskus antiandrogeenia, vaikuttavana aineena spironolaktonia, jonka käyttöön kuuluu säännöllinen seuranta.
Liikakarvoituksen vähentämiseksi monelle sopii myös laserkarvanpoisto, joka on parhaimmillaan pitkäkestoinen ratkaisu. Aavassa hoito tehdään ammattilaisen toteuttamana, ja voit tutustua tarkemmin palveluun karvanpoisto laserilla. Myös aknea hoidamme Aavassa kokonaisvaltaisesti ihotautien osaamista hyödyntäen. Lue lisää aknen hoidosta.
Insuliiniresistenssin hoitoon voidaan käyttää vaikuttavana aineena metformiinia tai ravintolisänä myytävää myoinositolia. Molempia voi käyttää myös raskautta yritettäessä. Ammattilaisen tuki painonhallinnassa voi olla hyödyksi, ja myös lihavuuden hoitoon tarkoitetut lääkkeet voivat olla osa kokonaisvaltaista hoitoa.
Oli oireita tai ei, on hyvä muistaa pitkäaikaisriskit. Siksi veren sokeri- ja kolesteroliarvoja kannattaa seurata ajoittain. Asiantuntijoinamme tässä palvelussa toimivat naistentautien ja synnytysten erikoislääkärit Emilia Huvinen ja Eeva Kajalo, ja koko Aavan gynekologien joukko on tukenasi.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on PMOS ja miksi nimi vaihtui PCOS:stä?
PMOS (polyendocrine metabolic ovarian syndrome) on uusi nimi oireyhtymälle, joka tunnettiin aiemmin nimellä PCOS. Vanha nimi viittasi munasarjakystiin, joita oireyhtymässä ei todellisuudessa esiinny, joten nimi koettiin harhaanjohtavaksi. Kyseessä ei ole uusi sairaus vaan päivitetty, nykytietoa paremmin kuvaava nimi.
Onko PCOS ja PMOS sama asia?
Kyllä. PCOS ja PMOS tarkoittavat samaa oireyhtymää. Uusi nimi PMOS otetaan käyttöön kolmen vuoden siirtymäajalla, joten molempia nimiä näkee toistaiseksi rinnakkain.
Mitkä ovat PMOS:n tavallisimmat oireet?
Tavallisimpia oireita ovat epäsäännölliset tai puuttuvat kuukautiset, akne, miestyyppinen karvankasvu, hiustenlähtö ja taipumus painonnousuun. Oireet ovat yksilöllisiä ja voivat vaihdella elämän eri vaiheissa.
Miten PMOS todetaan?
Diagnoosi perustuu oireisiin, gynekologiseen tutkimukseen ja tarvittaessa hormonimäärityksiin. Diagnoosi voidaan asettaa, kun vähintään kaksi kolmesta kriteeristä täyttyy ja muut syyt on suljettu pois. Aikuisilla AMH-verikoe voi korvata kaikukuvauksen.
Voiko PMOS:n kanssa tulla raskaaksi?
Useimmiten kyllä. Oireyhtymä on yleisin ovulaatiohäiriön syy, joten raskaaksi tuleminen voi kestää pidempään, mutta useimmat saavat toivomansa määrän lapsia, tarvittaessa hoitojen avulla.
Voiko PMOS:ää parantaa?
Oireyhtymä on elinikäinen, mutta sen oireita voidaan hoitaa hyvin. Terveelliset elämäntavat, painonhallinta ja tarvittaessa lääkehoito lievittävät oireita ja pienentävät pitkäaikaisriskejä.
Onko PMOS:stä mitään hyötyä? Voiko se auttaa lihaskunnon kasvattamisessa?
Oireyhtymään liittyvä hieman tavallista korkeampi androgeeni- eli testosteronitaso voi olla myös etu. Monet naiset ovat huomanneet, että esimerkiksi voimaharjoittelussa lihasten kehitys voi olla yllättävänkin nopeaa. Havaintoa tukee tutkimus, jonka mukaan oireyhtymään liittyvä hyperandrogenismi voi parantaa lihasvoiman kasvua voimaharjoittelun myötä, riippumatta kehonkoostumuksesta[6]. Liikunnan voi siis nähdä voimavarana: se tukee hyvinvointia ja parantaa samalla insuliiniherkkyyttä.
Ajanvaraus
Mikäli epäilet itselläsi olevan PCOS tai kaipaat apua sen hoidossa, varaa aika Aavan gynekologille nettiajanvarauksesta tai asiakaspalvelustamme 010 380 3838.
Näihin Aavan palveluihin aihe liittyy
PMOS koskettaa monia naisen terveyden osa-alueita. Seuraavat Aavan palvelut voivat olla sinulle hyödyksi:
Lähteet
- Oulun yliopisto. Naisten yleisin hormonihäiriö PCOS sai uuden nimen. Tiedote 12.5.2026 (STT Info). https://www.sttinfo.fi/tiedote/72035257/naisten-yleisin-hormonihairio-pcos-sai-uuden-nimen?publisherId=57858920&lang=fi
- Kosonen S. PCOS on jatkossa PMOS. Suomen Lääkärilehti 12.5.2026. https://www.laakarilehti.fi/terveydenhuolto/pcos-on-jatkossa-pmos/
- Tiitinen A. Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS, PMOS). Lääkärikirja Duodecim, Terveyskirjasto, päivitetty 1.4.2026. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00686
- Teede HJ ym. Recommendations from the 2023 International Evidence-based Guideline for the Assessment and Management of Polycystic Ovary Syndrome (ESHRE). Human Reproduction 2023. https://academic.oup.com/humrep/article/38/9/1655/7241786
- Oulun yliopisto. PCOS ei ole kystasairaus: uusi tutkimus oikaisee harhaluuloa. https://www.oulu.fi/fi/uutiset/pcos-ei-ole-kystasairaus-uusi-tutkimus-oikaisee-harhaluuloa
- Kogure GS ym. Hyperandrogenism Enhances Muscle Strength After Progressive Resistance Training, Independent of Body Composition, in Women With Polycystic Ovary Syndrome. J Strength Cond Res 2018. (kansainvälinen tutkimusjulkaisu) https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/29927897/
Aava avasi kokonaisvaltaista ja keskitettyä apua tarjoavan Kipuklinikan Kamppiin – Kokonaisuus ainutlaatuinen Suomen yksityisellä sektorilla
