Gynekologiset ultraäänitutkimukset

Gynekologinen ultraäänitutkimus tarvitaan esimerkiksi lapsettomuuden, alavatsakipujen tai ylimääräisen vuodon syyn selvittämiseksi.

Milloin tarvitaan gynekologinen ultraäänitutkimus?

Gynekologiset ja raskausajan ultraäänitutkimukset tehdään naistentautien ja synnytysten erikoislääkärin vastaanotolla. Ultraäänitutkimuksessa tarkastetaan muun muassa kohdun rakenne ja limakalvon paksuus, kohdun vieruskudos, munasarjat ja virtsarakko.

Ultraäänitutkimus gynekologin vastaanotolla voi olla aiheellinen ja hyödyllinen seuraavissa tilanteissa:

  • gynekologisen tutkimuksen täydennys
  • ylimääräiset veriset vuodot
  • vaihdevuosien jälkeinen tai hormonihoidon aikainen verinen vuoto
  • kierukkaehkäisyn suunnittelu
  • runsaat, runsastuneet tai pitkittyneet kuukautiset
  • alavatsakivut
  • epäily gynekologisesta sairaudesta tai syövästä
  • gynekologisten kasvainten seuranta (esimerkiksi myoomat ja munasarjakystat)
  • lapsettomuus tai raskaustoive
  • ehkäisykierukan paikantaminen
  • varhaisraskauden toteaminen ja raskauden keston määritys
  • alkuraskauden kivut tai verinen vuoto

Tutkimukseen valmistautuminen

Sinun ei tarvitse valmistautua ultraäänitutkimukseen etukäteen.

Kuukautiset tai verinen vuoto eivät ole este ultraäänitutkimukselle.

Kohdun limakalvon tarkasteluun paras ajankohta on kuukautisvuodon lopusta kierron keskivaiheeseen asti.

Alkuraskauden ultraääneen suositellaan hakeutumaan vasta kun kuukautiset ovat vähintään 2-3 viikkoa myöhässä. Mitä pidemmällä raskaus on, sitä suuremmalla todennäköisyydellä alkion sydämen syke on ultraäänitutkimuksella nähtävissä.

Tutkimuksen kulku

Gynekologinen ultraäänitutkimus tehdään naistentautien erikoislääkärin eli gynekologin vastaanotolla. Tutkimus on yleensä kivuton.

Tutkimus tehdään yleensä emättimen kautta, jolloin saadaan paras näkyvyys. Ultraäänitutkimus voidaan tehdä myös tarvittaessa vatsanpeitteiden läpi (tällöin täysi virtsarakko parantaa tuolloin näkyvyyttä). Jos immenkalvon aukko on ahdas, voidaan tutkimus tehdä myös peräaukon kautta tai nojaamalla anturia välilihaa vasten.

Kohdun limakalvon tai kohtuontelon rakenteen tarkastelun helpottamiseksi voidaan tehdä ns. keittosuolaruiskutus. Siinä kohtuun ruiskutetaan ohuella katetrilla steriiliä keittosuolanestettä, jonka avulla kohtuontelon muoto ja sen poikkeavuudet, esimerkiksi myoomat ja polyypit, saadaan näkymään selvemmin. Keittosuolaruiskutuksen aikana saattaa tuntua kuukautiskivun tyyppistä tuntemusta.

Tutkimuksen jälkeen

Gynekologisi käy löydökset ja niiden merkityksen läpi kanssasi ja kirjaa tutkimuksesta lausunnon sairaskertomustietoihisi. Jos tilanne vaatii seurantaa tai muita jatkotoimenpiteitä tai -tutkimuksia, autamme sinua niiden järjestämisessä.

Ajanvaraus

Varaa aika gynekologille nettiajanvarauksen kautta tai soittamalla Aavan asiakaspalveluun 010 380 3838.

Vaativat gynekologiset ultraäänitutkimukset on keskitetty Aava Helsinki Kamppiin, missä ultraäänitutkimusten erityisosaajilla on käytössään vaativampiin tutkimuksiin sopiva laitteisto mm. 3D kuvantamismahdollisuudella.

Aava Raskausklinikalla sinua hoitavat raskauden seurantaan ja synnytysten hoitoon erikoistuneet lääkärit.

FacebookTwitterLinkedIn
Artikkelit ja tiedotteet
shutterstock_735545155

Enterorokko aikuisella – eroaako lasten taudista?

Enterorokkotartunnan voi saada aikuisenakin, vaikka olisi sairastanut taudin lapsena. Se johtuu siitä, että enteroviruksia on erilaisia. Yleislääketieteen erikoislääkäri Mikko Oikkonen selvittää, millaisia oireita tauti aikuisella aiheuttaa ja miten niitä voidaan lievittää.
Lue lisää
lasse-lempainen

Huippuortopedi Lasse Lempainen aloittaa leikkaukset ja vastaanoton Helsingissä Aavassa

Maailman kärkiortopedeihin kuuluva Lasse Lempainen hoitaa paitsi jalkapallotähtiä ja huippu-urheilijoita, myös tavallisten kuntoilijoiden alaraajavammoja. Rasitusvammojen syynä on usein liian yksipuolinen ja kova harjoittelu.
Lue lisää
nainen-long-covid

Tunnista long covidin oireet ajoissa – asiantuntijan mukaan tauti on merkittävä kansanterveydellinen ongelma

Heräät yöllä hikisenä ja syke käy toisella sadalla. Työpäivät kuluvat sumun keskellä ja keskittyminen herpaantuu jatkuvasti. Urheilusta ei tule mitään, rintaa painaa ja henki salpautuu. Voisiko kyseessä olla long covid? Suomen long covid -asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, neurologian erikoislääkäri Risto O. Roine kertoo näkemyksensä pitkäkestoisesta koronasta.
Lue lisää