Gynekologiset vatsaontelon tähystystoimenpiteet (laparoskopiat)

Jos esimerkiksi munasarjakystat oireilevat, ne voidaan poistaa gynekologisessa vatsaontelon tähystystoimenpiteessä (laparoskopia). Laparoskopiasta toipuminen on avoleikkausta nopeampaa ja siksi se onkin yksi yleisimmistä gynekologisista leikkauksista.

Mikä on laparaskopia ja milloin se tehdään?

Gynekologisia vatsanontelon tähystystoimenpiteitä eli laparoskopioita tehdään seuraavissa tilanteissa:

  • munasarjojen muutokset (kystat, endometrioomat ja itusolukasvaimet eli dermoidit), jotka oireilevat tai ovat kasvaneet 
  • lapsettomuustutkimuksissa todetun laajentuneen munatorven eli munanjohtimen poisto, jotta raskausennuste paranee.
  • laajentuneen munanjohtimen poisto sterilisaatiossa

Aavassa laparoskopioita tehdään Aava Sairaala Kampissa. 

Endometrioosi ja laparoskopia

Endometrioosin ensisijainen hoito on lääkehoito, mutta joskus myös leikkaus voi olla välttämätön. 

Pinnallisia endometrioosipesäkkeitä voidaan poistaa laparoskooppisesti vatsaontelon tähystyksessä. 

Jos lääkäri epäilee syvää endometrioosia tai pahanlaatuista munasarjamuutosta, toimenpidettä ei suoriteta Aavassa, vaan lääkäri kirjoittaa lähetteen julkiseen sairaalaan tai yliopistosairaalaan.

Toimenpiteeseen valmistautuminen

Lääkäri arvioi leikkauksen tarpeellisuuden, leikkausmenetelmän ja leikkauksen liittyvät riskit ensimmäisellä vastaanottokäynnillä. Hän määrää myös tarvittavat tutkimukset ennen leikkausta. 

Muistathan lopettaa omegavalmisteiden käytön ja mahdollisen tupakoinnin kuukausi ennen toimenpidettä.

Mitä toimenpiteessä tapahtuu?

Laparoskopia tehdään aina nukutuksessa. Toimenpide kestää yleensä alle tunnin. Haavat suljetaan itsestään sulavilla ompeleilla. 

Toimenpiteen jälkeen

Toimenpiteen jälkeen sinua seurataan heräämössä. Kotiutuminen tapahtuu yleensä samana päivänä. 

Sairasloman pituus arvioidaan toimenpiteen laajuuden ja työnkuvasi perusteella. Yleensä sairaslomaa tarvitaan muutamasta päivästä 1–2 viikkoon. 

Kotiutuessasi saat lääkäriltä jälkihoito-ohjeet. Lääkäri sopii myös kanssasi tarvittaessa jälkitarkastuksen tai puhelinajan kudosnäytevastausten kuulemiseksi.

Laparoskopiasta toipuminen sujuu yleensä hyvin. Suurin osa mahdollisista leikkauksen jälkeisistä ongelmista on lieviä.

Laskimotukosriski lisääntyy aina leikkauksen yhteydessä ja siksi varhainen liikkeelle lähteminen on tärkeää toipumisen kannalta.

Ajanvaraus

Varaa vastaanottoaika leikkaavan lääkärin vastaanotolle nettiajanvarauksen kautta tai soittamalla Aavan asiakaspalveluun 010 380 3838

Itse toimenpide tehdään Aava Sairaala Kampissa, mutta voit tulla ensimmäiselle vastaanottokäynnille kaikkiin toimipisteisiin, joissa asiantuntijat pitävät vastaanottoa.

Asiantuntijana palvelukuvauksessa naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Nina Mattsson.

FacebookTwitterLinkedIn
Artikkelit ja tiedotteet
Aava-kallio Syyllisyyden lihavuudesta on loputtava –  Lääkäri Emilia Huvisen uutuuskirja sukeltaa lihavuuden taustoihin
Lihavuuden taustalla vaikuttavat monet kehon biologiset tekijät. On korkea aika vapautua itsekurin puutteeseen tai omaan kykenemättömyyteen liittyvistä leimoista sekä syyllisyyden ja häpeän tunteista. Lihavuustutkija ja Aavan naistentautien erikoislääkäri Emilia Huvinen on julkaissut kirjan lihavuudesta ja sen ymmärtämisestä.
Lue lisää
Aava Aavalle ja Pikkujätille myönnetty ISO27001 tietoturvasertifiointi
Sertifiointi osoittaa, että Aava ja Pikkujätti noudattavat korkeimpia tietoturvakäytäntöjä taaten turvalliset ja luotettavat terveydenhuollon palvelut asiakkaille.
Lue lisää
migreeni-blogi Migreenin ymmärtäminen – uudet hoitovaihtoehdot ja läpimurrot
Migreeni ei ole vain tavallinen päänsärky. Se on krooninen sairaus, joka voi vaikuttaa merkittävästi ihmisen elämänlaatuun. Aavan neurologian erikoislääkäri, dosentti Filip Scheperjans kertoo migreenin uusimmista hoitovaihtoehdoista blogikirjoituksessaan.
Lue lisää