Gynekologiset vatsaontelon tähystystoimenpiteet (laparoskopiat)

Jos esimerkiksi munasarjakystat oireilevat, ne voidaan poistaa gynekologisessa vatsaontelon tähystystoimenpiteessä (laparoskopia). Laparoskopiasta toipuminen on avoleikkausta nopeampaa ja siksi se onkin yksi yleisimmistä gynekologisista leikkauksista.

Mikä on laparaskopia ja milloin se tehdään?

Gynekologisia vatsanontelon tähystystoimenpiteitä eli laparoskopioita tehdään seuraavissa tilanteissa:

  • munasarjojen muutokset (kystat, endometrioomat ja itusolukasvaimet eli dermoidit), jotka oireilevat tai ovat kasvaneet 
  • lapsettomuustutkimuksissa todetun laajentuneen munatorven eli munanjohtimen poisto, jotta raskausennuste paranee.
  • laajentuneen munanjohtimen poisto sterilisaatiossa

Aavassa laparoskopioita tehdään Aava Sairaala Kampissa. 

Endometrioosi ja laparoskopia

Endometrioosin ensisijainen hoito on lääkehoito, mutta joskus myös leikkaus voi olla välttämätön. 

Pinnallisia endometrioosipesäkkeitä voidaan poistaa laparoskooppisesti vatsaontelon tähystyksessä. 

Jos lääkäri epäilee syvää endometrioosia tai pahanlaatuista munasarjamuutosta, toimenpidettä ei suoriteta Aavassa, vaan lääkäri kirjoittaa lähetteen julkiseen sairaalaan tai yliopistosairaalaan.

Toimenpiteeseen valmistautuminen

Lääkäri arvioi leikkauksen tarpeellisuuden, leikkausmenetelmän ja leikkauksen liittyvät riskit ensimmäisellä vastaanottokäynnillä. Hän määrää myös tarvittavat tutkimukset ennen leikkausta. 

Muistathan lopettaa omegavalmisteiden käytön ja mahdollisen tupakoinnin kuukausi ennen toimenpidettä.

Mitä toimenpiteessä tapahtuu?

Laparoskopia tehdään aina nukutuksessa. Toimenpide kestää yleensä alle tunnin. Haavat suljetaan itsestään sulavilla ompeleilla. 

Toimenpiteen jälkeen

Toimenpiteen jälkeen sinua seurataan heräämössä. Kotiutuminen tapahtuu yleensä samana päivänä. 

Sairasloman pituus arvioidaan toimenpiteen laajuuden ja työnkuvasi perusteella. Yleensä sairaslomaa tarvitaan muutamasta päivästä 1–2 viikkoon. 

Kotiutuessasi saat lääkäriltä jälkihoito-ohjeet. Lääkäri sopii myös kanssasi tarvittaessa jälkitarkastuksen tai puhelinajan kudosnäytevastausten kuulemiseksi.

Laparoskopiasta toipuminen sujuu yleensä hyvin. Suurin osa mahdollisista leikkauksen jälkeisistä ongelmista on lieviä.

Laskimotukosriski lisääntyy aina leikkauksen yhteydessä ja siksi varhainen liikkeelle lähteminen on tärkeää toipumisen kannalta.

Ajanvaraus

Varaa vastaanottoaika leikkaavan lääkärin vastaanotolle nettiajanvarauksen kautta tai soittamalla Aavan asiakaspalveluun 010 380 3838

Itse toimenpide tehdään Aava Sairaala Kampissa, mutta voit tulla ensimmäiselle vastaanottokäynnille kaikkiin toimipisteisiin, joissa asiantuntijat pitävät vastaanottoa.

FacebookTwitterLinkedIn
Artikkelit ja tiedotteet
shutterstock_735545155

Enterorokko aikuisella – eroaako lasten taudista?

Enterorokkotartunnan voi saada aikuisenakin, vaikka olisi sairastanut taudin lapsena. Se johtuu siitä, että enteroviruksia on erilaisia. Yleislääketieteen erikoislääkäri Mikko Oikkonen selvittää, millaisia oireita tauti aikuisella aiheuttaa ja miten niitä voidaan lievittää.
Lue lisää
lasse-lempainen

Huippuortopedi Lasse Lempainen aloittaa leikkaukset ja vastaanoton Helsingissä Aavassa

Maailman kärkiortopedeihin kuuluva Lasse Lempainen hoitaa paitsi jalkapallotähtiä ja huippu-urheilijoita, myös tavallisten kuntoilijoiden alaraajavammoja. Rasitusvammojen syynä on usein liian yksipuolinen ja kova harjoittelu.
Lue lisää
nainen-long-covid

Tunnista long covidin oireet ajoissa – asiantuntijan mukaan tauti on merkittävä kansanterveydellinen ongelma

Heräät yöllä hikisenä ja syke käy toisella sadalla. Työpäivät kuluvat sumun keskellä ja keskittyminen herpaantuu jatkuvasti. Urheilusta ei tule mitään, rintaa painaa ja henki salpautuu. Voisiko kyseessä olla long covid? Suomen long covid -asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, neurologian erikoislääkäri Risto O. Roine kertoo näkemyksensä pitkäkestoisesta koronasta.
Lue lisää