Lapsettomuustutkimukset

Lapsettomuustutkimuksiin kannattaa hakeutua viimeistään, kun raskautta on yritetty tuloksetta vuoden ajan. Kun lapsettomuuden syy on selvillä, sitä voidaan useimmiten hoitaa.

Mistä lapsettomuus johtuu?

Lapsettomuus voi johtua useista eri syistä. Yleisimpiä lapsettomuuden syitä ovat:

  • ovulaatio-ongelmat
  • munanjohtimien tukos tai kiinnikkeet (esimerkiksi sairastetun lantion alueen infektion kuten klamydia vuoksi)
  • endometrioosi
  • kohdun ja/tai munasarjojen rakennepoikkeavuus
  • siittiöiden puutteellinen määrä, laatu tai liikkuvuus

Myös alipaino ja liiallinen liikunta voivat aiheuttaa kuukautisten niukkenemista tai poisjääntiä.

Stressi ja mielialaongelmat voivat vaikeuttaa raskaaksi tulemista, mutta ne eivät yleensä ole pitkittyneen lapsettomuuden syitä.

Jos sinulla on jokin perussairaus, kannattaa keskustella hoitavan lääkärisi kanssa, jos raskaaksi tulo ei onnistu.

Hedelmällisyyteen voi vaikuttaa myös itse, terveellisillä elämäntavoilla. Ylipaino voi aiheuttaa kuukautisten poisjääntiä (myös ns. anovulatorisia kiertoja) ja vaikeuttaa raskaaksi tuloa. Tutkimusten mukaan jo pienikin painonpudotus saattaa palauttaa ovulaatioita.

Tämän lisäksi jokainen raskautta toivova tulee nauttia foolihappoa 400 ug ja D-vitamiinia (10 ug) päivittäin.

Milloin lapsettomuustutkimuksiin?

Lapsettomuustutkimuksiin kannattaa hakeutua viimeistään kun raskautta on yritetty tuloksetta vuoden ajan. Hedelmällisyyttä kannattaa kartoittaa jo paljon aiemmin jos tiedossa on jokin hedelmällisyyttä alentava tekijä tai raskauden alkaminen ylipäätään huolestuttaa.

Lapsettomuustutkimuksiin ja -hoitoihin hakeutuu vuosittain noin 3000-4000 paria ja itsellistä naista vuosittain.

Millaisia lapsettomuustutkimukset ovat?

Lapsettomuuden syytä selvitettäessä perustutkimukset tehdään aina molemmille osapuolille. Joka kolmannen parin kohdalla lapsettomuutta aiheuttavia syitä löytyy sekä miehestä että naisesta.

Yleisimpiä lapsettomuustutkimuksia ovat:

Miten lapsettomuutta voidaan hoitaa?

Lapsettomuuden jatkohoito määräytyy tutkimuslöydöksien mukaan. Jos epäillään, että ongelma voi olla ovulaatiossa, lääkärisi voi määrätä sinulle lääkkeen, joka auttaa elimistöä tuottamaan enemmän FSH-hormonia ja sitä kautta varmistaa ovulaation tapahtumisen. FSH-hormonivalmistetta voidaan ottaa myös pistoksina (ns. ovulaation induktio).

Hormonihoitoa käytettäessä on hyvä tarkistaa munasarjat ultraäänitutkimuksella hieman ennen ovulaatiota, jotta nähdään lääkkeen toimivuus ja varmistetaan, ettei lääke ole saanut munasarjoissa aikaa ylireagointia ja kasvattanut useampaa rakkulaa kohti ovulaatiota (monikkoraskauden riski).

Munarakkulan kypsytyshoitoon voidaan yhdistää inseminaatio (sperman käsittely ja ruiskuttaminen kohtuun ovulaatiohetkellä). Näin voidaan toimia esimerkiksi silloin, jos siittiöiden liikkuvuus tai määrä on puutteellinen. Kypsytyshoitoja ei tehdä Aavassa.

Mikäli munarakkulan kypsytyshoito ei tuota tulosta, seuraava askel on koeputkihedelmöityshoito (IVF-hoito). Tähän voidaan lähteä lapsettomuustutkimusten jälkeen myös suoraan, jos munasarjat toimivat huonosti, siittiöiden määrä on alentunut, raskaaksi haluavan ikä on korkea tai hänellä on endometrioosi. Koeputkihedelmöityshoitoja ei tehdä Aavassa.

Huomioithan, että Aavassa ei ole saatavilla lapsettomuusklinikan palveluita, joissa tarvitaan sukusolulaboratorioita (sperma-analyysi ja koeputkihedelmöityshoito) . Tällöin lääkäri ohjaa sinut joko julkisen terveydenhuollon lapsettomuusklinikalle tai yksityiselle lapsettomuusklinikalle.

Hoitojen onnistumiseen vaikuttaa aina naisen ikä, lapsettomuuden kesto ja lapsettomuuden syy. Yli 50% hoitoon hakeutuneista saa lapsen 2 vuoden kuluttua ensikäynnistä. Lähes 80% hoidettavista raskautuu jossain vaiheessa hoitoja.

Ajanvaraus

Varaa aika suoraan lapsettomuushoitoihin perehtyneelle gynekologille nettiajanvarauksen kautta tai soittamalla Aavan asiakaspalveluun 010 380 3838.

Asiantuntijana naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Sanna Hänninen.

FacebookTwitterLinkedIn
Artikkelit ja tiedotteet
Psykologin

Harkitsetko psykologin juttusille tuloa

Kun mieltä painaa tai oma hyvinvointi huolettaa, hyvästä keskusteluavusta ja tuesta voi olla paljon hyötyä. Mutta milloin kannattaa hakeutua psykologin luo? Aavan psykologi Sini Spets kertoo ajatuksiaan, milloin psykologi on hyvä tuki.
Lue lisää
Kynsisieni

Miten kynsisieni taltutetaan? 7 kysymystä lääkärille

Kynsisieni on sitkeä riesa, jonka hoito vaatii kärsivällisyyttä ja pitkää pinnaa. Ihotautien erikoislääkäri Ville Kiiski vastaa tavallisimpiin vaivaan liittyviin kysymyksiin. Hän myös neuvoo, millä konsteilla sieni-infektiolta voi suojautua.
Lue lisää
epävakaa-persoonallisuus

Epävakaa persoonallisuushäiriö aiheuttaa kärsimystä ja heikentää toimintakykyä

Epävakaa persoonallisuushäiriö ilmenee mielialan ja tunnetilojen sekä käyttäytymisen haitallisena epävakaisuutena, joka vaikuttaa omaan toimintaan ja vuorovaikutukseen muiden kanssa. Psykiatrian erikoislääkäri Tarja Seuri kertoo häiriön synnystä, erityispiirteistä sekä hyvän hoidon tärkeydestä. Yli puolella oireet lievittyvät viidessä vuodessa niin, etteivät diagnostiset kriteerit enää täyty.
Lue lisää