Epilepsian oireet saadaan valtaosalla kuriin lääkehoidolla. Sairauden tunnistaminen ja hoito on tärkeää, koska epileptisiin kohtauksiin liittyy vaaratekijöitä. Hyvässä tasapainossa olevan epilepsian kanssa voit elää hyvää elämää.
Epileptinen kohtaus on aivotoiminnan ohimenevä häiriö, joka johtuu hermosolujen poikkeavasta sähköisestä toiminnasta. Syy tähän voi olla esimerkiksi aivovamma tai aivokasvain, mutta useimmiten syytä ei tiedetä.
Epileptinen kohtaus saattaa ilmetä esimerkiksi poissaolokohtauksina tai tajuttomuuskouristuskohtauksina.
Ensimmäiseen liittyy lyhytaikainen tajunnan menetys. Monet kuvaavat tilannetta sanomalla, että “filmi meni hetkeksi poikki”.
Jälkimmäisessä esiintyy voimakkaita vartalon ja raajojen kouristuksia potilaan ollessa tajuton. Kohtaus on yleensä ohi muutamassa minuutissa, mutta sen jälkeen olo on usein sekava ja väsynyt.
Melkeinpä kuka tahansa voi saada yksittäisen epileptisen kohtauksen runsaan valvomisen, stressin, alkoholin tai joidenkin lääkeaineiden käytön seurauksena.
Hoitoa vaativasta epilepsiasta sairautena on kyse, kun henkilöllä on taipumus saada epileptisiä kohtauksia toistuvasti ilman erityisiä altistavia tekijöitä. Yksittäinen kohtaus ei yleensä vielä johda diagnoosiin.
Yleensä kouristuskohtauksen saanut henkilö viedään kiireesti ambulanssilla sairaalan ensiapuun, etenkin jos kyse on ensimmäisestä kohtauksesta. Ensiavussa tehdään alkututkimukset, kuten laboratoriokokeet ja aivojen kuvaus.
Poissaolokohtauksia ei välttämättä edes itse huomaa. Joskus läheiset ihmiset huolestuvat niistä ennen kuin asianomainen itse.
Joka tapauksessa olisi syytä hakeutua lääkäriin, jotta saataisiin selville, voiko kyse olla epilepsiasta.
Jos olet poissaolokohtauksen aikana esimerkiksi auton ratissa, kohtaus voi olla vaarallinen sekä itsellesi että muille. Seuraava kohtaus saattaa myös olla kouristuskohtaus.
Diagnoosiin päästään aivojen kuvantamisella (magneettikuvaus tai tietokonetomografia). Lisäksi usein tarvitaan EEG:tä eli aivosähkökäyrää.
Tavallisesti diagnoosi tehdään erikoissairaanhoidossa julkisella puolella, mutta epilepsian jatkoseuranta voi hyvin toteutua Aavan neurologin vastaanotolla.
Epilepsian hoito pitää sisällään yleensä optimaalisen lääkityksen suunnittelun ja kohtauksille altistavien tekijöiden välttämisen. Altistavia tekijöitä ovat muun muassa alkoholi, stressi, rauhoittavat lääkkeet sekä valvominen.
Valtaosalla epilepsiaa sairastavista kohtaukset pysyvät lääkityksellä poissa kokonaan tai niitä on vain harvoin.
Lääkkeet eivät heikennä työtehoa eikä epilepsia itsessään estä työntekoa. Aavan kokeneet neurologit auttavat kaikissa lääkehoitoon liittyvissä kysymyksissä.
Varaa aika neurologille nettiajanvarauksen kautta tai soittamalla Aavan asiakaspalveluun 010 380 3838.
Asiantuntijana palvelukuvauksessa neurologian erikoislääkäri Ville Artto.
ALS pelottaa – kuka on riskissä sairastua?
MS-taudin hoito on kehittynyt merkittävästi – Tiesitkö nämä faktat MS-taudista?
Miksi päätä särkee?