Arvet ja arpien hoito

Arvet ovat seurausta ihon vaurioista ja syntyvät osana paranemisprosessia. Mikäli ne rajoittavat liikettä, niihin liittyy oireita tai ne häiritsevät esteettisesti, niitä voidaan hoitaa erilaisilla keinoilla. Vanhojen arpien hoito on usein haastavampaa kuin tuoreiden, minkä vuoksi hoitoon kannattaa hakeutua mahdollisimman varhain.

• Mitä arvet ovat?
• Syyt arpien synnyn taustalla
• Arpien kypsyminen
• Keloidi arpi ja hypertrofinen arpi
• Milloin lääkäriin?
• Arpien hoito: miten saada arvet pois?
• Arpien ehkäisy
• Ajanvaraus

Mitä arvet ovat?

Arvet ovat sidekudosta, jota muodostuu haavan kohdalle ihovaurion parantuessa. Arven ulkonäköön vaikuttavat haavan sijainti, suuruus, hoito sekä perinnölliset tekijät. Jatkuvasti liikkeessä tai jännityksessä oleville ihoalueille, kuten rintakehälle ja hartioille, muodostuu helpommin koholla olevia arpia. Joillakin henkilöillä on myös geneettinen taipumus muodostaa liikakasvuisia arpia.

Tietyt lääkkeet, kuten kortisoni tai verenohennuslääkkeet, voivat heikentää haavojen paranemista ja vaikuttaa leikkausarven ulkonäköön. Elintavat, kuten tupakointi, saattavat osaltaan vaikuttaa myös siihen, miltä arpi viime kädessä näyttää. Tummat arvet voivat olla seurausta siitäkin, ettei ihoa ole suojattu auringon UV-säteilyltä.

Syyt arpien synnyn taustalla

Arpia muodostuu monista erilaisista syistä:

1. Leikkaukset

Kirurgiset toimenpiteet ovat tavallisia arpien aiheuttajia. Usein arvet voidaan kuitenkin piilottaa paikkoihin, joista ne eivät paljoa näy. Esimerkiksi rintojen pienennysleikkausarvet jäävät rinnan alle ja lihavuusleikkausarvet sijoitetaan usein vatsan luonnollisiin ihopoimuihin tai navan läheisyyteen.

2. Haavat ja tapaturmat

Terävät esineet, kuten veitset tai lasinsirut, sekä kaatumiset voivat aiheuttaa syviä verinahkaan eli dermikseen ulottuvia haavoja, joiden seurauksena syntyy arpi.

3. Palovammat

Toisen ja kolmannen asteen palovammat vaurioittavat ihoa syvältä, mikä johtaa lähes aina arven muodostumiseen. Palovamma-arvet voivat olla laajoja ja vaikuttaa ihon elastisuuteen.

4. Akne

Vaikea akne voi jättää jälkeensä pysyviä arpia.

5. Vesirokko

Vesirokkoarpien muodostumisen riski kasvaa, jos tautiin liittyviä rakkuloita raavitaan tai ne tulehtuvat.

6. Ihon venyminen

Nopea painonnousu, lihasmassan kasvu, nopea pituuskasvu sekä raskaus voivat johtaa ihon venymiseen ja ns. raskausarpien syntyyn.

Arpien kypsyminen

Useimmat arvet käyvät läpi kolmen vaiheen paranemisprosessin:

1. Tulehdusvaihe: Alkaa heti vaurion jälkeen ja kestää muutamia päiviä. Alueella on punoitusta ja turvotusta.
2. Kudoksen muodostumisvaihe: Kollageeni muodostaa uuden kudoksen, joka alkaa täyttää haavaa.
3. Kypsymisvaihe: Arpi muuttuu vaaleammaksi, pehmeämmäksi ja joustavammaksi. Tämä vaihe voi kestää kuukausia tai jopa vuosia.

Keloidi arpi ja hypertrofinen arpi

Keloidi on arpi, joka kasvaa haavan alkuperäisten rajojen ulkopuolelle ja voi jatkaa laajenemistaan pitemmän aikaa. Keloidit voivat olla kiiltäviä, punaisia ja aiheuttaa kutinaa. Rintakehä ja olkapäät ovat riskialueita keloidien muodostumiselle. Keloidi voi tulla myös korvakorun tai lävistyksen reikään.

Hypertrofinen arpi muistuttaa keloidia, mutta jää haavan alueelle. Se saattaa madaltua ja vaalentua ajan kuluessa.

Keloidien kasvua voidaan hillitä silikonia sisältävällä arpigeelillä tai ihoteipillä. Keloideihin taipuvaisten henkilöiden kohdalla esteettisistä syistä tehtäviä leikkauksia, kuten luomileikkauksia, harkitaan tarkoin, koska haitta voi olla hyötyä suurempi.

Milloin lääkäriin?

Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos arpi

• kasvaa nopeasti tai muuttuu epänormaaliksi.
• aiheuttaa kutinaa tai muita oireita.
• rajoittaa liikettä.
• aiheuttaa esteettistä haittaa tai vaikuttaa psyykkiseen hyvinvointiin.

Vanhojen arpien hoito on usein haastavampaa kuin tuoreiden, minkä vuoksi hoitoon kannattaa hakeutua mahdollisimman varhain.

Arpien hoito: miten saada arvet pois?

Keloidiarvet

Keloidiarpien hoito on usein haastavaa, mutta oireita voidaan lievittää seuraavilla keinoilla:

• Kortisonipistokset: Kortisonia ruiskutetaan kypsyvän arven sisälle. Tämä vähentää punoitusta ja kutinaa. Yleensä tarvitaan useampia pistokertoja. Mikäli kortisonihoito ei yksin riitä, siihen voidaan yhdistää laserhoito. Kortisonia voidaan käyttää myös hypertrofisten arpien hoidossa.
• Pulssivärilaserhoito: Hillitsee arven liikakasvua ja pehmittää arpea. Hoito voi tuntua pienenä nipistyksenä, ja hoidon jälkeen ihoon voi tulla mustelma, joka häviää parin viikon sisällä. Hoitoon tullessa iho ei saa olla ruskettunut.
• Painehoito: Voidaan käyttää esimerkiksi korvakorureiän kohdalle tulleen keloidin hoitoon. Ensin keloidi poistetaan laserilla, minkä jälkeen poistokohdassa pidetään ainakin 9 kuukauden ajan ”painenappia”. Muuten keloidi kasvaa entistä isompana takaisin.

Muut arvet

Muita arpia voidaan häivyttää, vaalentaa ja hoitaa seuraavilla keinoilla:

• Fraktionaalinen hiilidioksilaserhoito: Hajottaa arpikudosta ja lisää uuden kollageenin tuotantoa. Mikäli arpi ei lainkaan punoita, tämä hoito yksin riittää. Punoittavissa arvissa siihen yhdistetään pulssivärilaserhoito. Ensin tehdään pulssivärilaser ja sitten fraktionaalinen hiilidioksidilaser. Molemmat voidaan tehdä perätysten samalla käynnillä. Yleensä tarvitaan kolme hoitokertaa. Hoitoon tullessa iho ei saa olla ruskettunut.
• Radiofrekvenssimikroneulaus: Yhtä tehokas hoito kuin fraktionaalinen hiilidioksidilaser atrofisissa eli kuopalla olevissa aknearvissa.

Arpien ehkäisy

• Puhdista haava huolellisesti ja suojaa se, jottei se pääse tulehtumaan.
• Vältä haavan mekaanista ärsytystä ja venytystä.
• Suojaa haava auringolta UV-säteilyn aiheuttamien pigmenttimuutosten välttämiseksi.
• Vältä tupakointia, sillä se heikentää haavojen paranemista.

Ajanvaraus

Jos sinulla on haittaavia tai häiritseviä arpia, varaa aika ihotautilääkärille nettiajanvarauksestamme tai asiakaspalvelustamme 010 380 3838.

Asiantuntijana palvelukuvauksessa ihotautien erikoislääkäri Laura Bouchard.