Kipulääkäri

FacebookLinkedIn
Tarkistettu 22.06.2026
Kristiina Kokkonen fysiatri

Kipulääkäri auttaa, kun kipu pitkittyy tai tavalliset hoidot eivät riitä. Kivunhoidon tavoitteena ei ole aina täydellinen kivuttomuus, vaan parempi toimintakyky ja elämänlaatu. Tärkeintä on, ettet jää kivun kanssa yksin, vaan haet rohkeasti apua.

Varaa aika

Mikä on kipulääkäri?

Kipulääkäri on kroonisen kivun hoitoon erikoistunut lääkäri. Kyseessä voi olla esimerkiksi yleislääkäri, neurologi, fysiatri , anestesiologi tai työterveyslääkäri, jolla on oman erikoisalansa lisäksi kivunhoitolääketieteen erityispätevyys. Kipulääkäriä tarvitaan, kun kipu uhkaa pitkittyä tai kroonistua, tai se haittaa toimintakykyä ja elämänlaatua.

Aavassa kipulääkäreitä työskentelee useimmissa toimipisteissä. Aava Kampissa palvelee myös kipuhoitaja eli kivunhoidon koulutuksen omaava sairaanhoitaja.

Mistä kivun pitkittyminen johtuu?

Yleisesti krooninen kipu määritellään kivuksi, joka kestää yli kolme kuukautta. Kivun pitkittymisen taustalla on erilaisia syitä:

  1. Kipujärjestelmä on jäänyt liian aktiiviseksi useiden tulehduskipuvaiheiden ja sairauksien myötä.
  2. Hermokudoksiin on tullut tapaturman tai tulehduksen seurauksena vaurioita, jotka johtavat hermokipuun.
  3. Keskushermostojärjestelmä alkaa toistuvien kipujaksojen myötä herkistyä. Seurauksena kivut jäävät päälle, vaikka alkuperäinen vaurio olisi parantunut. Aivot voivat myös tallentaa kivun ja alkaa tulkita normaalejakin tuntemuksia kivuksi.
  4. Joskus jo pelkkä kudosvaurion uhka voi käynnistää kiputuntemuksen. Aiemmasta kokemuksesta muistuttava tuntemus saattaa aktivoida kipureseptorit ihan samalla tapaa kuin juuri tapahtunut kudosvaurio.

Kivun pitkittymisen riskiä lisää akuutin kivun riittämätön hoito. Myös hyvin voimakas akuutti kipu ja toistuvat vammat voivat altistaa kivun kroonistumiselle. Lisäksi pitkittynyt stressi, unihäiriöt sekä ahdistus ja masennus lisäävät kivun kroonistumisen vaaraa. Toisaalta ne voivat olla kivun seurausta.

Joskus kivun kroonistuminen johtaa kipuoireyhtymään. Niitä ovat muun muassa monimuotoinen paikallinen kipuoireyhtymä eli CRPS, fibromyalgia ja kolmoishermosärky.

Milloin mennä kipulääkärille?

Mitä varhemmin haet apua, sitä paremmin kipua voidaan yleensä hoitaa. Samalla ehkäistään kivun kroonistumista.

Yleisiä syitä hakeutua kipulääkärille ovat esimerkiksi:

  • jatkuva selkäkipu
  • neuropaattinen kipu eli hermokipu esimerkiksi vyöruusun jälkeen
  • migreeni
  • nivelrikkoon liittyvä kipu
  • leikkauksen jälkeinen pitkittynyt kipu
  • tapaturmien aiheuttamat kiputilat
  • syöpäkivut

Tarvitaanko kipulääkärille lähete?

Aavassa kipulääkärin vastaanotolle voi hakeutua joko ilman lähetettä tai lähetteellä esimerkiksi työterveydestä tai oman lääkärin kautta. Jälkimmäisissä tapauksissa työterveys- tai omalääkäri jatkaa hoitoasi kipulääkärillä käynnin jälkeen.

Myös kipuhoitajalle voi varata ajan ilman lähetettä jo heti kivun ensioireissa. Tarvittaessa hoitaja ohjaa sinut eteenpäin erikoislääkärille. Voit ottaa hoitajaan yhteyttä myös, jos haluat tietoa kiputoimenpiteistä.

Pitkäaikaisen ja kroonisen kivun hoito

Kivunhoito suunnitellaan aina yksilöllisesti. Hoitomuoto riippuu kivun syystä, kestosta ja voimakkuudesta.

Lääkkeettömät hoitomenetelmät ovat kroonisen kivunhoidon lähtökohta. Tarvittaessa rinnalla voidaan käyttää kipulääkitystä. Lääkäri arvioi lääkehoidon tarpeen aina tapauskohtaisesti. Lääkityksen tehokkuutta osana hoitoa tulee silloin seurata säännöllisesti. Seurannasta vastaa hoitava lääkäri, joskus kipuhoitaja.

Erilaisia kivunhoidon menetelmiä ovat esimerkiksi:

  • akupunktio. Helpottaa lihas- tai hermoperäistä kipua. Voidaan käyttää erottelemaan kiputyyppiä ja rentouttamaan autonomista hermostoa. Useita eritapoja toteuttaa, riippuen hoitoa toteuttavan henkilön taustakoulutuksesta.
  • botuliini. Rentouttaa lihaksia ja voi vähentää kipusignaalien välittymistä. Käytetään esimerkiksi migreenin, hermokivun ja lihasperäisten kiputilojen hoidossa.
  • kapsaisiinilaastarihoito. Lääkefilmihoitoa käytetään sellaisen hermovauriokivun hoitoon, jossa hermotettu ihoalue on ylituntoinen tai kivulias kosketettaessa. Kapsaisiini erittyy laastarifilmistä ihon kautta hermon reseptoreihin ja estää kipuaistimuksen etenemisen. Kapsaisiinilääkelaastarihoitoa toteutetaan 2-3 kuukauden välein toistuvana sarjahoitona valvotusti poliklinikalla. Filmin vaikutusaika on noin 30-60 minuuttia, minkä jälkeen aine poistetaan iholta huolellisesti pesten.
  • neuromodulaatiohoidot. Elimistöön asetetaan pieni laite, joka stimuloi hermoja tai selkäydintä ja vähentää kipusignaalien kulkua aivoihin. Käytetään erityisesti vaikean kroonisen kivun ja hermokivun hoidossa, kun muut hoidot eivät ole auttaneet riittävästi.
  • puudute- ja kortisonipistokset. Käytetään esimerkiksi nivel- tai jännetulehduksissa valikoiden, jos elimistö ei saa tulehdustilaa rauhoittumaan, tai kuormitus ylläpitää tulehdusta. Puudutuksilla voidaan helpottaa tilapäisesti hermo- tai lihasperäistä kipua, jotta muilla keinoilla päästään etenemään hoidossa.
  • radiofrekvenssihoito. Hermoon kohdistetaan lämpöä pulsseina radiotaajuusenergian avulla. Tavoitteena on vähentää kipusignaalien kulkua hermossa ja lievittää pitkäaikaista kipua. Käytetään esimerkiksi selkäkivun, nivelkipujen ja hermoperäisen kivun hoidossa.
  • TENS-hoito. Sähköinen kivunlievitysmenetelmä, jossa iholle asetettavien elektrodien kautta annetaan heikkoja sähköimpulsseja. Käytetään esimerkiksi selkäkipuun.

Lääkäri vastaa hoitomenetelmien valinnasta, toteutuksesta ja seurannasta.

Mitä kipulääkärin vastaanotolla tapahtuu?

Vastaanotolla käydään läpi oireesi, kivun historia, aiemmat tutkimukset sekä nykyinen lääkitys. Kipulääkäri arvioi ja diagnosoi kivun taustasyitä ja suunnittelee sinulle yksilöllisen hoitosuunnitelman.

Tarvittaessa vastaanotolla voidaan tehdä kivunhoidollisia pientoimenpiteitä. Toimenpiteet valitaan potilaan ja kiputyypin mukaan.

Mikäli tarvitset kuntoutusta, kipulääkäri ohjaa sinut joko kuntoutuksen ammattilaiselle tai moniammatillisen kuntoutuksen pariin. Hoitoon voi osallistua esimerkiksi sairaanhoitaja, fysioterapeutti, toimintaterapeutti ja psykologi. Aavassa nämä ammattilaiset löytyvät saman katon alta. Toki hoito voi jatkua toisaallakin ja tarvittaessa kipulääkäri voi ohjata sinut jatkotutkimuksiin julkiselle puolelle kipupoliklinikalle. Kaikki eivät kuntoutusta tarvitse, vaan valtaosa pärjää lääkärin antamilla hoito-ohjeilla.

Montako käyntiä tarvitaan?

Joskus yksi käynti saattaa riittää. Useimmiten tapaamisia tarvitaan kuitenkin 2-3. Joillakin hoitojaksot ovat pitempiä, ja kroonisessa kivussa seuranta voi kestää vuosia.

Miten valmistautua kipulääkärin vastaanotolle?

Hyvä valmistautuminen auttaa lääkäriä arvioimaan tilanteen tehokkaammin. Vastaanotolle kannattaa ottaa mukaan:

  • lista nykyisistä lääkkeistäsi
  • Tietoa aiemmista tutkimustuloksista
  • mahdolliset magneettikuvat tai lausunnot
  • tiedot aiemmista hoidoista
  • oma kuvauksesi kivun oireista

Moni hyötyy kipupäiväkirjan pitämisestä ennen vastaanottoa. Siihen voi merkitä esimerkiksi kivun voimakkuuden, sijainnin ja tilanteet, joissa oireet pahenevat.

Kivun itsehoito

Kivun itsehoito on pitkälti lääkkeettömien kivunhallintakeinojen hyödyntämistä ja oman toimintakyvyn säilyttämistä. Liikunnasta, stressinhallinnasta sekä säännöllisistä elämäntavoista on yleensä kaikille hyötyä. Lisäksi itsehoitoon sisältyy lääkärin kanssa sovittu lääkitys, jossa pyritään pysymään.

Voiko krooninen kipu parantua?

Akuutti kipu usein paranee, mutta kroonisen kivun kohdalla täydellistä paranemista tapahtuu vain noin kolmanneksella potilaista. Useimmissa tapauksissa oireita voidaan kuitenkin lievittää huomattavasti. Pienetkin parannukset toimintakyvyssä voivat vaikuttaa merkittävästi elämänlaatuun.

On hyvä muistaa, että kipu on yksilöllinen ja subjektiivinen aistikokemus sekä myös tunnekokemus. Nämä asiat tekevät kivun hoidosta haastavaa. Aiemmat kipukokemukset, tunnetila, elämänkokemukset sekä geneettiset tekijät vaikuttavat asiaan.

Tärkeintä on, ettet jää kivun kanssa yksin. Ammattitaitoinen ja hyvä kipulääkäri auttaa löytämään keinot kivun hallintaan ja sitä kautta parempaan arkeen.

Ajanvaraus Aavaan

Varaa aika kipulääkärille nettiajanvarauksen kautta tai soittamalla Aavan asiakaspalveluun 010 380 3838. Kipulääkäri palvelee useimmissa toimipisteissä.

Usein kysytyt kysymykset UKK

Mitä tarkoittaa kivunhoidon erikoislääkäri?

Kivunhoidon erikoislääkäri on lääkäri, joka on perehtynyt akuuttien ja kroonisten kiputilojen tutkimiseen sekä hoitoon. Hän voi työskennellä esimerkiksi kipuklinikalla tai kipupoliklinikalla.

Mitä kipulääkäri tekee?

Kipulääkäri tutkii, diagnosoi ja hoitaa pitkäaikaisia sekä vaikeita kiputiloja. Vastaanotolla arvioidaan kivun syy, voimakkuus ja vaikutus arkeen, minkä jälkeen laaditaan yksilöllinen hoitosuunnitelma.

Milloin kannattaa mennä kipulääkärille?

Kipulääkärille kannattaa hakeutua silloin, kun kipu on jatkunut pitkään, pahenee jatkuvasti tai heikentää merkittävästi elämänlaatua. Erityisesti yli kolme kuukautta jatkunut kipu kannattaa tutkituttaa tarkemmin.

Tarvitaanko kipulääkärille lähete?

Julkisen terveydenhuollon kipupoliklinikalle tarvitaan lähete terveyskeskuksesta, työterveydestä tai yksityiseltä lääkäriltä. Yksityiselle kipulääkärille voi usein varata ajan ilman lähetettä.

Miten hermokipua hoidetaan?

Hermokivun hoidossa voidaan käyttää lääkitystä, fysioterapiaa, puudutushoitoja, TENS-hoitoa ja muita kivunhallintamenetelmiä. Hoito riippuu hermokivun syystä ja oireiden voimakkuudesta.

Kuinka nopeasti kipuklinikalle pääsee?

Julkisella puolella kipuklinikan odotusajat voivat olla pitkiä riippuen alueesta ja tilanteesta. Yksityiselle kipulääkärille pääsee yleensä nopeasti.

Mitä krooninen kipu tarkoittaa?

Krooninen kipu tarkoittaa kipua, joka on jatkunut yli kolme kuukautta tai pitkittynyt normaalin paranemisajan yli. Se voi johtua esimerkiksi hermovauriosta, sairaudesta tai pitkäaikaisesta tuki- ja liikuntaelinongelmasta.

Voiko krooninen kipu parantua kokonaan?

Joissakin tapauksissa kyllä, mutta usein tavoitteena on kivun hallinta ja toimintakyvyn parantaminen. Oikealla hoidolla kipua voidaan yleensä lievittää merkittävästi.

Voiko stressi pahentaa kipua?

Kyllä. Stressi, univaikeudet ja psyykkinen kuormitus voivat lisätä kipuherkkyyttä ja pahentaa kroonisia kipuoireita. Siksi kivunhoidossa huomioidaan myös kokonaisvaltainen hyvinvointi.

Onko kipulääkitys aina tarpeen?

Ei välttämättä. Monissa tapauksissa kivun hoidossa käytetään myös fysioterapiaa, liikuntaa, kuntoutusta ja muita lääkkeettömiä hoitomuotoja. Paras hoitotulos saavutetaan usein yhdistämällä useita menetelmiä.

Aiheeseen liittyvät palvelut

Tekstin tuottamisessa on käytetty apuna tekoälyä. Lääketieteellisen sisällön on tarkistanut nimetty lääkäri.