Kiertäjäkalvosimen tähystys

Kiertäjäkalvosimen repeämät oirehtivat olkapääkipuna ja yläraajan liikkeiden rajoittumisena. Repeämät syntyvät usein tapaturman seurauksena, mutta iäkkäillä ne voivat johtua kiertäjäkalvosimen rappeutumisesta. Molempia voidaan tarvittaessa hoitaa kiertäjäkalvosimen tähystysleikkauksella. Aavan kokeneet olkaortopedit arvioivat leikkauksen hyödyn tapauskohtaisesti.

Mikä kiertäjäkalvosin on ja miksi se kipeytyy? 

Olkaniveltä ympäröi neljän jänteen muodostama kiertäjäkalvosin. Sen avulla kykenet nostamaan ja kiertämään olkavartta eri suuntiin. Kiertäjäkalvosimen vammat, kuten repeämät, syntyvät useimmiten kaaduttaessa ojennetun käden varaan, olkavarren retkahtaessa voimakkaasti ja joskus äärimmäisen ponnistuksen myötä. 

Kiertäjäkalvosin voi oireilla myös ilman tapaturmaakin johtuen lihaskireyksistä ja olkapään huonosta asennosta esimerkiksi toimistotyössä. Ikä lisää kiertäjäkalvosinvaivoja, koska kiertäjäkalvosin rappeutuu ja jänteet haurastuvat. Lisäksi tietyt urheilulajit, kuten heittolajit, sekä hartiatasossa tapahtuva toistotyö altistavat kiertäjäkalvosimen vaurioille.

Miten kiertäjäkalvosinvaivat oirehtivat ja milloin lääkäriin?

Tyypillisiä oireita ovat kipu ja yläraajan liikkeiden, etenkin sivusuuntaan, rajoittuminen. Yöllä kättä voi särkeä eikä kyljellään nukkuminen kipeällä puolella onnistu. 

Ensiavuksi voit kokeilla tulehduskipulääkkeitä ja kylmähauteita. Aluksi kipua aiheuttavia liikkeitä kannattaa välttää, jottei olkapää ärsyynny entisestään. Liike on kuitenkin kiertäjäkalvosinvaivoissa ensisijaista ja usein parasta hoitoa, joten olkapäätä pitää jumpata. Ohjeet turvalliseen harjoitteluun saat fysioterapeutilta

Jos olkakipu harjoittelusta huolimatta jatkuu, kannattaa hakeutua ortopedin eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoitoon erikoistuneen lääkärin arvioon. Tapaturman jälkeen lääkäriin on syytä mennä heti. 

Miten kiertäjäkalvosinvaivoja tutkitaan?

Ortopedin vastaanotolla olkapää tutkitaan lukuisten testien avulla. Sen jälkeen päätetään, tarvitaanko jatkotutkimuksena röntgen- tai magneettikuvausta. 

Röntgenkuvaus näyttää, onko olkapäässä kulumaa tai jännekalkkia, jotka voivat olla kivun syy. Magneettikuvaus on tarkempi tutkimus, jolla saadaan luotettavasti selvyys tapaturman myötä tulleista rakenteellisista vaurioista, kuten kiertäjäkalvosimen repeämistä.

Milloin kiertäjäkalvosimen tähystys on tarpeen?

Tapaturmaisesti syntynyt kiertäjäkalvosimen läpirepeämä hoidetaan työikäisellä pääsääntöisesti tähystysleikkauksella. Pieniä ja osittaisia kiertäjäkalvosimen repeämiä voidaan jäädään seuraamaan. Ne saattavat hoitua fysioterapialla. 

Laajoissa repeytymissä seuranta-ajan rajana voi pitää kolmea viikkoa. Hoitamattomana olkapään lihaksistoon kehittyy pysyvä surkastuma.

Kiertäjäkalvosimen repeämät voivat johtua myös kiertäjäkalvosimen jänteiden rappeutumisesta. Mitä iäkkäämpi ihminen on, sitä yleisempiä ne on. Rappeumaperäiset repeämät eivät välttämättä oireile, ja siksi niitä ei aina kannata leikata. Osa iäkkäistä kuitenkin hyötyy leikkauksesta selkeästi. Olkaortopedi arvioi tilanteen tapauskohtaisesti.

Kiertäjäkalvosimen tähystyksen kulku

Kiertäjäkalvosimen tähystyksessä voidaan korjata repeytyneitä jänteitä, avartaa ahdasta olkapäätä sekä hoitaa solisluun ja olkalisäkkeen välissä olevan pienen nivelen nivelrikkoa. Joskus leikkauksen yhteydessä joudutaan kiinnittämään irti revenneitä jänteitä. Silloin kuntoutuminen on huomattavasti hitaampaa, koska jänteen kasvaminen takaisin luuhun ottaa aikansa.

Kiertäjäkalvosimen tähystys tehdään aina nukutuksessa. Pienemmät toimenpiteet kestävät noin 40 minuuttia, isommat 1,5 tuntia. 

Kotiin pääset jo muutamien tuntien päästä leikkauksesta. Huolehdithan, että joku hakee sinut ja on kanssasi seuraavana yönä.

Kiertäjäkalvosimen tähystyksestä toipuminen ja kuntoutus

Vaikka itse jännekorjaus sujuu nopeasti, varaudu siihen, että kuntoutumiseen menee  kokonaisuudessaan 6-12 kuukautta, leikkauksen laajuudesta riippuen.

Kiertäjäkalvosimen tähystyksen jälkeen yläraaja pidetään kantosidoksessa kuusi viikkoa. Fysioterapia aloitetaan neljän viikon kohdalla leikkauksesta. Tällöin käyt myös kontrollikäynnillä leikanneen lääkärin vastaanotolla.

Sairausloman pituus riippuu pitkälti ammatistasi sekä siitä, kumpi käsi on kyseessä. Toimistotyöhön voit mahdollisesti palata kantositeen kanssa jo kahden viikon kuluttua leikkauksesta, mutta fyysisesti raskaaseen ammattiin vasta noin kolmen kuukauden päästä.

Urheiluharrastuksia voit jatkaa pienemmän leikkauksen jälkeen keskimäärin kahden kuukauden kohdalla. Jos leikkauksessa on tehty jännekiinnitys, tähän menee puoli vuotta.

Ajanvaraus

Varaa aika leikkaavalle ortopedille leikkaussuunnittelua varten nettiajanvarauksen kautta tai soittamalla Aavan asiakaspalveluun 010 380 3838. Kiertäjäkalvosimen tähystys tehdään aina Aava Sairaalassa Helsingin Kampissa.

Asiantuntijana palvelukuvauksessa ortopedian, traumatologian ja kirurgian erikoislääkäri Ilkka Moilanen.

FacebookTwitterLinkedIn