Naisen virtsankarkailun leikkaushoito

Jos kärsit virtsankarkailusta, ensisijaisena hoitona on lantionpohjan lihasten kuntouttaminen fysioterapian tai kotihoidon avulla. Jos fysioterapiasta ei ole kuitenkaan apua, voidaan harkita leikkaushoitoa.

Auttaako leikkaushoito virtsankarkailuun?

Virtsankarkailua voidaan hoitaa leikkauksella, jos lantionpohjan fysioterapiasta ei saada apua vaivaan.

Jos kyseessä on ns. ponnistusvirtsankarkailu (virtsa karkaa esimerkiksi aivastaessa, nauraessa, nostaessa tai liikkuessa), noin 85 % potilaista saa yleensä avun leikkauksesta. 

Jos ponnistusvirtsankarkailuun liittyy virtsarakon yliaktiivisuutta (äkillinen voimakas virtsaamisen tarve, joskus ilman todellista tarvetta), tulokset eivät välttämättä ole yhtä hyviä.

Myös korkea ikä (yli 75 vuotta) ja ylipaino (BMI yli 35) huonontavat leikkaustuloksia. 

Hoitava lääkärisi arvioi aina leikkaushoidon tarpeellisuuden ja hyödyn.

Mitä toimenpiteessä tapahtuu?

Virtsankarkailun leikkaus kestää noin 20–40 minuuttia ja se tehdään niin sanotusti päiväkirurgisesti. 

Leikkauksessa virtsaputken alle asetetaan verkkomainen nauha tukemaan virtsaputkea (ns. TVT/TVT-O leikkaukset). 

Leikkaus tehdään paikallispuudutuksessa ja kun toivut toimenpiteestä, pääset kotiin. 

Toimenpiteen jälkeen

Leikkauksen jälkeen hoitaja varmistaa, että virtsaaminen sujuu normaalisti eikä rakkoon jää suuria määriä virtsaa, jotta sinut voidaan kotiuttaa.

Sairauslomaa kirjoitetaan yleensä noin viisi vuorokautta. 

Leikkauksessa käytettävät ompeleet ovat sulavia, joten niitä ei tarvitse poistattaa erillisellä käynnillä. 

Leikkauksen jälkeen noin 1–2 viikon ajan sinun tulee välttää ammekylpyjä, yhdyntöjä, erittäin raskaiden esineiden nostamista sekä polkupyörällä ajoa. 

Jälkitarkastusta ei aina tarvita, mutta jos se tarvitaan, myös oma gynekologisi voi tehdä sen. 

Ajanvaraus

Mikäli kärsit virtsankarkailusta, varaa aika gynekologille nettiajanvarauksen kautta tai soittamalla Aavan asiakaspalveluun numeroon 010 380 3838.

Asiantuntijana naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Nina Mattsson.

 

FacebookTwitterLinkedIn
Artikkelit ja tiedotteet
ALS

ALS pelottaa – kuka on riskissä sairastua?

ALS-tauti on musertava uutinen, koska lihasrappeumasairaus vie edetessään sekä liikunta- että puhe- ja nielemiskyvyn ja päättyy kuolemaan. Neurologian erikoislääkäri, dosentti Filip Scheperjans kertoo, mitkä tekijät voivat altistaa sairastumiselle ja mitkä ovat ALS:n ensioireet.
Lue lisää
aava-golftapahtuma

Hyvinvointi tarvitsee isoja ja pieniä tekoja

Aava vei asiakkaitaan lämpöiseen syyssäähän kisaamaan golfmestaruudesta. Kisan lomassa keskusteltiin siitä, miten ihmisten hyvinvointi on kiinteä osa jokaista yritystä, joka haluaa parantaa tuottavuuttaan tai tuloksentekokykyään.
Lue lisää
pms

PMS-oireet – tunnista ja hoida hyvin

PMS-oireet liittyvät normaaliin kuukautiskiertoon. Valtaosalla oireilu on lievää, mutta jotkut kärsivät vaikeista oireista. Silloin on syytä hakea rohkeasti ammattiapua. Kätilö Mari Päiväniemi kertoo, miten haittaavia oireita voidaan lievittää, kotikonstein sekä lääkärinhoidolla.
Lue lisää