Migreenin ja muiden päänsärkyjen tutkiminen ja hoito

Kärsitkö jatkuvista päänsäryistä, jotka haittaavat arkea ja heikentävät elämänlaatua? Kyse on todennäköisesti jännityspäänsärystä tai migreenistä. Molempiin on tarjolla hyvää hoitoa. Aavan kokeneet neurologit tutkivat ja hoitavat myös harvinaisempia päänsäryn muotoja.

Päänsärky on yleinen neurologinen oire, josta lähes jokaisella on kokemuksia. Tavallisimpia päänsärkysairauksia ovat jännityspäänsärky ja migreeni. Harvinaisempia päänsäryn muotoja ovat esimerkiksi kolmoishermosärky eli trigeminusneuralgia ja sarjoittainen päänsärky eli Hortonin neuralgia.

Erota säryt toisistaan

Jännityspäänsäryn syntyyn liittyvät niskan, hartioiden ja päänahan lihasten seudun jännitystilat, mutta siihen vaikuttaa myös henkinen kuormitus. Särky tuntuu “vannemaisena” ohimoilla, päälaella tai takaraivolla.

Migreenissä päänsärky on usein toispuoleista. Sitä voi ennakoida auraoire, esimerkiksi sahalaitakuvio näkökentässä. Migreenikohtauksen voi laukaista moni tekijä, kuten stressi, kirkas auringonvalo tai alkoholi. Naisilla migreeni voi liittyä kuukautisiin.

Kolmoishermosäryllä tarkoitetaan kasvojen tuntohermotuksesta vastaavan aivohermon eli kolmoishermon kiputilaa. Siinä esiintyy ajoittaisia lyhyitä, sähköiskumaisia kipuja toisella puolen kasvoja, useimmiten yläleuassa, poskissa ja alaleuassa.

Sarjoittaisessa päänsäryssä kipu on äärimmäisen voimakasta. Sitä esiintyy lyhytaikaisina sarjoina silmän seudussa. Kivut ilmestyvät yllättäen, kerran tai useammin vuorokaudessa, tyypillisesti kesken unien.

Taustalla myös muita sairauksia

Päänsäryn taustalla voi olla myös jokin muu sairaus, kuten hoitamaton korkea verenpaine. Äkillisesti kuin salamaniskusta alkanut erittäin kova päänsärky voi olla merkki aivoverenvuodosta, joka vaatii välitöntä hoitoa ja hakeutumista sairaalan päivystyspoliklinikalle.

Milloin päänsäryn vuoksi lääkäriin?

Jännityspäänsärky ja usein migreenikin voi lievittyä reseptittä saatavilla särkylääkkeillä. On tärkeää, että noudatat annostusohjeita etkä jatka käyttöä suositeltua pitempään. Särkylääkkeiden liikakäytöstä  voi seurata vakavia haittoja, joista ensimmäinen on särkylääkepäänsärky. Se on päivittäistä tai lähes päivittäistä päänsärkyä. Ainoa tapa päästä siitä eroon on lopettaa lääkkeiden käyttö joksikin aikaa.

Jos kotikonstit eivät auta ja päänsärky haittaa arkeasi tai pahenee koko ajan, kannattaa hakeutua lääkäriin. Apua on syytä hakea myös, jos särky on alun perinkin hyvin voimakasta tai siihen liittyy muita oireita, kuten pahoinvointia, huimausta tai näköhäiriöitä.

Päänsärkypäiväkirja auttaa diagnoosissa

Päänsärkypotilaan kannattaa pitää oireistostaan päänsärkypäiväkirjaa ennen lääkärin vastaanotolle tuloa. Kirjaa ylös kohtausten voimakkuus, tiheys ja pituus sekä käyttämäsi lääkkeet annoksineen. Päiväkirjaan kannattaa merkitä myös mahdolliset altistavat tekijät, kuten alkoholin käyttö ja unen määrä.

Neurologi suunnittelee päänsäryn hoidon

Neurologi on päänsäryn diagnostiikan ja hoidon erikoisasiantuntija. Hänen vastaanotollaan mietitään oireiston syitä ja pohditaan, tarvitaanko huolellisen kliinisen tutkimuksen lisäksi kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia. Niillä voidaan tarvittaessa pois sulkea muita sairauksia.

Erilaisia hoitovaihtoehtoja

Diagnoosin selvittyä suunnitellaan päänsärkysairauden yksilöllinen hoito.

  • Jännityssäryssä kiinnitetään huomiota työergonomiaan ja kehonhuoltoon: liikunnan lisäämisestä ja taukojumpasta työpäivän aikana on aina hyötyä. Joskus omahoidon tueksi tarvitaan kuuriluontoista päänsäryn estolääkitystä.
  • Migreeniin on olemassa hyviä kohtaus- ja estolääkkeitä. Myös vaikeahoitoiseen migreeniin on nykyään tarjolla tehokkaita täsmälääkkeitä, jotka estävät kohtauksia. Aavassa on käytössä useampi biologinen lääke, joista osan potilas pistää itse kerran kuukaudessa ja osa annostellaan suonen sisäisesti kolmen kuukauden välein. Tärkeää on myös kartoittaa migreenille altistavat ja sitä pahentavat tekijät ja pyrkiä välttämään niitä.
  • Kolmoishermosäryssä kipua lievitetään epilepsialääkkeillä ja vaikeimmissa tapauksissa joskus leikkauksella.
  • Sarjoittaisessa päänsäryssä kohtauksia pyritään hillitsemään estolääkkeillä. Kohtaushoitona käytetään lääkkeellistä happea.

Migreenin hoito botuliinitoksiinilla eli botoxilla

Kroonista migreeniä voidaan hoitaa myös botuliinitoksiinilla, joka sekin estää kohtauksia. Otsaan, ohimoille ja takaraivolle laitettavat pistokset annetaan muutaman kuukauden välein lääkärin vastaanotolla. Botuliinitoksiini haetaan yleensä itse reseptillä apteekista. Hoito on turvallista ja kestää vain muutaman minuutin.

Nykyään botoxia käytetään vähemmän kuin ennen, koska sen rinnalle on tullut uusia tehokkaita lääkkeitä. Joillakin botox toimii kuitenkin paremmin.  

Ajanvaraus

Varaa aika neurologille päänsäryn tutkimista ja hoitoa varten nettiajanvarauksen kautta tai soittamalla Aavan asiakaspalveluun 010 380 3838.

Asiantuntijana palvelukuvauksessa neurologian erikoislääkäri Ville Artto.

FacebookTwitterLinkedIn
Artikkelit ja tiedotteet
Aava_ Aava ja Pikkujätti takoivat yhdessä ennätysluvut
Lääkärikeskus Aava ja Pikkujätti ovat hyvässä kasvuvauhdissa. Historiallisen korkean liikevaihdon lisäksi lääkärikäyntien määrä kasvoi päättyneellä tilikaudella ja vastaanottoaikojen tarjontaa onnistuttiin kasvattamaan merkittävästi.
Lue lisää
Lucas Ihmeperheen keskimmäinen
Miltä tuntuu taltioida Emma-palkitun, kovassa nosteessa olevan artistin uraa, kun kyseessä on oma veli? Sexmane on ollut pitkään etenkin nuorten huulilla, mutta kuka oikein on artistien veljenä tunnettu taka-alalta tarkkaileva taiteilijasielu Lucas Sene?
Lue lisää
Aava Lääkärikeskus Aava saa vihdoin uudet tilat Keravalle ja sisaryhtiö Pikkujätin saman katon alle 
Keväälle 2025 ajoittuva muutto mahdollistaa kaikkien Aavan palveluiden, mutta myös Pikkujätin löytyvän taas saman katon alta Keravan keskustasta.
Lue lisää