Unohdatko toistuvasti sovittuja tapaamisia tai ovatko tavarasi jatkuvasti hukassa? Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi muistista, kannattaa hakeutua muistitutkimuksiin neurologille. Kyse ei ole välttämättä muistisairaudesta, vaan monet muutkin sairaudet voivat hoitamattomina aiheuttaa muistiongelmia.
Etenevät muistisairaudet rappeuttavat aivoja ja heikentävät toimintakykyä. Suomessa muistisairaita on noin 200 000 ja uusia tapauksia todetaan vuosittain vajaat 15 000.
Yleisin muistisairaus on Alzheimerin tauti. Sen tärkein riskitekijä on ikä: yli 85-vuotiailla tautia esiintyy 15–20 prosentilla.
Sairastumisvaaraa lisäävät myös muun muassa korkea verenpaine ja kolesteroli, diabetes, ylipaino ja liikkumattomuus sekä vähäinen koulutus. Taudin perimmäistä syytä ei tunneta.
Ensioireita ovat lähimuistin heikentyminen ja uuden oppimisen vaikeutuminen. Sairauden edetessä toimintakyky hiipuu pikku hiljaa johtaen lopulta siihen, etteivät edes päivittäiset perustoiminnot onnistu. Valtaosalla on myös käytöshäiriöitä. Myös liikunta- ja puhekyky heikkenevät.
Toiseksi yleisin muistisairaus on vaskulaarinen eli verisuoniperäinen dementia. Taustalla voi olla monia aivoverenkiertosairauksia, kuten aivoinfarkteja ja -verenvuotoja. Riskitekijät ovat pitkälti samat kuin Alzheimerissa.
Vaskulaarisen dementian alussa toiminnanohjaus eli taito toimia itsenäisesti ja suunnitelmallisesti tavoitteita kohti heikentyy muistia selvemmin. Oireet alkavat nopeammin kuin Alzheimerissa.
Lisäksi on harvinaisempia muistisairauksia, kuten Lewyn kappale –tauti ja otsolohkodementia. Myös monet muut sairaudet, esimerkiksi Parkinsonin tauti, saattavat aiheuttaa muistin ongelmia.
Lääkärin puoleen on syytä kääntyä, jos
Muistiongelmia selviteltäessä oleellista on potilaan ja mielellään myös lähiomaisen huolellinen haastattelu neurologin vastaanotolla. Tämän pohjalta suunnitellaan tarvittavat lisätutkimukset.
Tutkimukset pitävät sisällään aivojen kuvantamisen (yleensä MRI) ja muistitutkimuksia. Osa muistitutkimuksista voidaan tehdä saman tien lääkärin vastaanotolla. Laajempaa CERAD-tutkimusta varten varataan erillinen aika.
Perusteellisin muistin testaus on neuropsykologin tekemä tutkimus, joka on usein tarpeellinen erityisesti työikäisten muistiongelmia selviteltäessä.
Lisäksi selvittelyihin kuuluu yleensä laboratoriotutkimuksia esimerkiksi mahdollisen hoitamattoman anemian, diabeteksen, kilpirauhasen vajaatoiminnan tai B12-vitamiinin puutoksen toteamiseksi. Nämäkin sairaudet voivat joskus oireilla muistin ongelmina. Silloin tilanne korjaantuu, kun kyseinen sairaus saadaan hyvään tasapainoon.
Eteneviin muistisairauksiin ei ole parantavaa hoitoa. On kuitenkin tärkeää, että ne todetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Näin esimerkiksi Alzheimerin taudin oireiden etenemistä voidaan lääkehoidolla hidastaa.
Olennaisia ovat myös perusterveydenhuollon tukitoimet, joiden avulla potilas pärjää kotona mahdollisimman pitkään.
Varaa aika neurologille muistiongelmien tutkimista varten nettiajanvarauksen kautta tai soittamalla Aavan asiakaspalveluun 010 380 3838.
Asiantuntijana palvelukuvauksessa neurologian erikoislääkäri Ville Artto.
Aava tarjoaa työhyvinvointistrategian, joka näkyy viivan alla – investoi kestävään työkykyyn!
Raskaudenaikaisia rauta-arvoja selvittävä FINFER-tutkimus alkoi Aavassa: Tutkimukseen otetaan mukaan 500 raskaana olevaa naista
Avaimia kollektiivisen työkyvyn saavuttamiseen: Aavan uusi työterveyden raportointimalli tuo työkykyjohtamisen tähän päivään