Muistitestit

Muistitestit ovat mittareita, joiden avulla voidaan selvitellä, toimivatko ihmisen muisti ja muut kognitiiviset kyvyt normaalilla tavalla. Aavassa käytössä on muun muassa laaja CERAD-muistitesti, joka paljastaa lievempiäkin muistin häiriöitä. Näin mahdollisen muistisairauden jäljille päästään jo varhaisessa vaiheessa.

• Mitä muistitestissä kysytään?
• CERAD-muistitesti
• MMSE-muistitesti
• MoCA-muistitesti
• Neuropsykologinen tutkimus
• Muistitestin pisteet ja niiden merkitys
• Milloin muistitestiin?
• Muistin parantaminen
• Ajanvaraus Aavaan

Muistitestit ovat tärkeä työkalu kognitiivisten toimintojen eli tiedonkäsittelyn arvioinnissa. Muistin lisäksi testit arvioivat keskittymis-, ongelmanratkaisu- ja havaitsemiskykyä. Testejä käytetään muun muassa muistisairauksien, kuten Alzheimerin taudin tai verisuoniperäisen muistisairauden, varhaisessa diagnosoinnissa. Lisäksi muistitestit voivat olla tarpeen ajokykyä arvioitaessa.

Muistisairauksien riski kasvaa ikääntyessä, mutta myös työikäisillä voi olla muistihäiriöitä.

Mitä muistitestissä kysytään?

Muistitestit sisältävät monenlaisia kysymyksiä, jotka on suunniteltu arvioimaan eri kognitiivisia toimintoja. Kysymykset on yleensä muotoiltu niin, että ne ovat selkeitä ja helppoja ymmärtää, mutta ne voivat silti paljastaa merkittäviä tietoja henkilön muistista ja muista kognitiivisista kyvyistä.

Muistitestin tekeminen ei vaadi testattavalta itseltään mitään ennakkovalmistautumista. Muistitestit soveltuvat hyvin myös ikäihmisille.

Muistitestissä testattavaa voidaan pyytää esimerkiksi painamaan mieleen tiettyjä sanoja, nimeämään lääkärin näyttämiä esineitä, laskemaan yksinkertaisia laskutehtäviä tai piirtämään tietynlaisia kuvioita. Kysymykset ja tehtävät riippuvat siitä, mitä muistitestiä käytetään.

Testeihin ei välttämättä tarvita lääkärin lähetettä. Yleensä on silti järkevää hakeutua ensin muistiasioihin perehtyneen lääkärin vastaanotolle, jossa voidaan suunnitella mahdolliset jatkotutkimukset.

CERAD-muistitesti

Lääkäriasema Aavassa käytössä on CERAD (Consortium to Establish a Registry for Alzheimer’s Disease) -muistitesti. Se antaa vaivattomasti kuvan muistin ja kognitiivisten toimintojen tilasta sekä mahdollisten jatkotutkimusten tarpeesta.

CERAD-muistitestissä muistia ja muita tiedonkäsittelytoimintoja arvioidaan muistihäiriöiden varhaista seulontaa varten kehitetyllä tehtäväsarjalla. Tehtävät arvioivat muun muassa mieleen painamista ja palauttamista, kielellistä sujuvuutta, hahmottamista ja päättelyä. Osa niistä voi tuntua hyvin helpoilta, osa vaikeammilta. Testi kestää noin 40–60 minuuttia.

Testin jälkeen muistitestaaja käy läpi testin tulokset.  Tarvittaessa ehdotetaan lisätutkimuksia muistipulmien selvittämiseksi.

MMSE-muistitesti

Kaikkein yleisimmin käytetty muistitesti on MMSE (Mini Mental State Examination). Se on lyhyt ja suppea muistin ja tiedonkäsittelyn seulontatesti, jolla voidaan erottaa sekä muistiltaan terveet että lievää muistisairautta sairastavat keskivaikeaa ja vaikeaa muistisairautta sairastavista. Se on myös osa laajempaa ja lievempiäkin muistin häiriöitä paljastavaa CERAD-tutkimusta.

MoCA-muistitesti

Hyvin suppea ja lyhyt MoCA (Montreal Cognitive Assessment) -muistitesti testaa orientaatiota ja muistia sekä päättelyä, hahmottamista ja tarkkaavaisuutta. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi ajokyvyn arviointiin ajokorttia varten.

Neuropsykologinen tutkimus

Neuropsykologinen tutkimus arvioi muistia ja kognitiivisia toimintoja perusteellisemmin ja laajemmin kuin muistitestit. Neuropsykologin tekemä tutkimus on usein tarpeen esimerkiksi silloin, kun arvioidaan työikäisen henkilön työkykyä.

Muistitestin pisteet ja niiden merkitys

Muistitestit antavat numeerisen arvion testattavan kognitiivisista kyvyistä ja muistitoiminnoista. Pisteet auttavat lääkäreitä ja muita terveydenhuollon ammattilaisia ymmärtämään potilaan kognitiivisen suorituskyvyn tasoa ja mahdollisia poikkeamia normaalista. Eri muistitestit käyttävät erilaisia pisteytysjärjestelmiä.

Yleisesti voidaan sanoa, että:

• korkeat pisteet viittaavat yleensä normaaliin kognitiiviseen toimintaan. Henkilöllä ei ole merkittäviä muistiongelmia tai kognitiivisia häiriöitä.
• keskitasoiset pisteet saattavat viitata lievään kognitiiviseen heikentymiseen, joka voi vaatia lisäseurantaa ja -arviointeja.
• matalat pisteet viittaavat merkittävään kognitiiviseen heikentymiseen, jonka syy voi olla esimerkiksi dementia. Tällöin tarvitaan lisätutkimuksia ja mahdollisesti hoitoa.

Muistitestien tulkinta vaatii asiantuntemusta, sillä tuloksiin vaikuttavat monet tekijät, kuten henkilön ikä, koulutustaso ja yleinen terveydentila. Tulkinnassa käytetään usein vertailuarvoja, jotka perustuvat laajoihin väestöpohjaisiin tutkimuksiin. On tärkeää, että tulkinnan tekee ja tulokset kertoo aina alan ammattilainen.

Milloin muistitestiin?

Muistitestiin kannattaa mennä, jos

• epäilet tai läheisesi epäilevät muistisi heikentymistä. Se voi näkyä esimerkiksi vaikeutena muistaa äskettäin opittua tietoa, toistuvana sovittujen tapaamisten unohteluna tai toistuvana samojen kysymysten esittämisenä.
• eksyt tutussa ympäristössä, sinulla on vaikeuksia tunnistaa ajan kulumista tai seurata keskusteluja.
• muistiongelmat etenevät, tärkeiden asioiden unohtelu yleistyy tai esiintyy muistiaukkoja.
• toimintakyky tai arjesta selviytyminen heikentyvät tuntemattomasta syystä.
• persoonallisuus tai käyttäytyminen muuttuu.
• kärsit sekavuustiloista, esimerkiksi leikkauksen tai infektion yhteydessä.

Lievienkin muistiongelmien yhteydessä on hyvä mennä muistitutkimuksiin, varsinkin jos lähisuvussa esiintyy muistisairauksia. Varhainen diagnoosi mahdollistaa aikaisen hoidon ja tukitoimien aloittamisen, mikä voi parantaa elämänlaatua ja hidastaa kognitiivisten häiriöiden etenemistä.

Muistin parantaminen

Muistin parantamiseen on olemassa monia menetelmiä, jotka voivat vaihdella kognitiivisesta harjoittelusta elämäntapamuutoksiin. Kognitiivinen harjoittelu sisältää erilaisten muistiharjoitusten tekemistä, kuten palapelien ratkaisemista tai muistipelin pelaamista. Kannattaa myös opetella muistamaan nimiä, numerosarjoja ja osoitteita.

Niin ikään fyysisellä aktiivisuudella, terveellisellä ruokavaliolla ja riittävällä unella on merkittävä vaikutus muistin toimintaan. Lisäksi kannattaa aika ajoin rikkoa rutiineja, sillä sekin on hyvää aivojumppaa. Jos muisti pätkii, rauhoita arkea – usein pätkimisen taustalla on se, että teet kymmentä asiaa yhtä aikaa.

Ajanvaraus Aavaan

Mikäli sinulla on muistiongelmia tai sinä tai läheisesi on huolissaan muististasi, varaa aika Aavan neurologille tai geriatrille asiakaspalvelumme 010 380 3838 tai internetajanvarauksemme kautta. Lääkäri kartoittaa muistitestin tarvetta sekä oikean muistitestin sinulle. Huomaathan, että kaikkia muistitestejä ei ole saatavilla jokaisessa toimipisteessämme. Klikkaamalla asiantuntijaa näet mitä muistitestiä/-testejä hän tarjoaa.

Asiantuntijana Lääkärikeskus Aavan neurologian vastuulääkäri ja erikoislääkäri Ville Artto. Tekstin tuottamisessa on käytetty apuna tekoälyä.