Kärsitkö jatkuvista päänsäryistä, jotka haittaavat arkea ja heikentävät elämänlaatua? Kyse on todennäköisesti jännityspäänsärystä tai migreenistä. Molempiin on tarjolla hyvää hoitoa. Aavan kokeneet neurologit tutkivat ja hoitavat myös harvinaisempia päänsäryn muotoja.
Päänsärky on yleinen neurologinen oire, josta lähes jokaisella on kokemuksia. Tavallisimpia päänsärkysairauksia ovat jännityspäänsärky ja migreeni. Harvinaisempia päänsäryn muotoja ovat esimerkiksi kolmoishermosärky eli trigeminusneuralgia ja sarjoittainen päänsärky eli Hortonin neuralgia.
Jännityspäänsäryn syntyyn liittyvät niskan, hartioiden ja päänahan lihasten seudun jännitystilat, mutta siihen vaikuttaa myös henkinen kuormitus. Särky tuntuu “vannemaisena” ohimoilla, päälaella tai takaraivolla.
Migreenissä päänsärky on usein toispuoleista. Sitä voi ennakoida auraoire, esimerkiksi sahalaitakuvio näkökentässä. Migreenikohtauksen voi laukaista moni tekijä, kuten stressi, kirkas auringonvalo tai alkoholi. Naisilla migreeni voi liittyä kuukautisiin.
Kolmoishermosäryllä tarkoitetaan kasvojen tuntohermotuksesta vastaavan aivohermon eli kolmoishermon kiputilaa. Siinä esiintyy ajoittaisia lyhyitä, sähköiskumaisia kipuja toisella puolen kasvoja, useimmiten yläleuassa, poskissa ja alaleuassa.
Sarjoittaisessa päänsäryssä kipu on äärimmäisen voimakasta. Sitä esiintyy lyhytaikaisina sarjoina silmän seudussa. Kivut ilmestyvät yllättäen, kerran tai useammin vuorokaudessa, tyypillisesti kesken unien.
Päänsäryn taustalla voi olla myös jokin muu sairaus, kuten hoitamaton korkea verenpaine. Äkillisesti kuin salamaniskusta alkanut erittäin kova päänsärky voi olla merkki aivoverenvuodosta, joka vaatii välitöntä hoitoa ja hakeutumista sairaalan päivystyspoliklinikalle.
Jännityspäänsärky ja usein migreenikin voi lievittyä reseptittä saatavilla särkylääkkeillä. On tärkeää, että noudatat annostusohjeita etkä jatka käyttöä suositeltua pitempään. Särkylääkkeiden liikakäytöstä voi seurata vakavia haittoja, joista ensimmäinen on särkylääkepäänsärky. Se on päivittäistä tai lähes päivittäistä päänsärkyä. Ainoa tapa päästä siitä eroon on lopettaa lääkkeiden käyttö joksikin aikaa.
Jos kotikonstit eivät auta ja päänsärky haittaa arkeasi tai pahenee koko ajan, kannattaa hakeutua lääkäriin. Apua on syytä hakea myös, jos särky on alun perinkin hyvin voimakasta tai siihen liittyy muita oireita, kuten pahoinvointia, huimausta tai näköhäiriöitä.
Päänsärkypotilaan kannattaa pitää oireistostaan päänsärkypäiväkirjaa ennen lääkärin vastaanotolle tuloa. Kirjaa ylös kohtausten voimakkuus, tiheys ja pituus sekä käyttämäsi lääkkeet annoksineen. Päiväkirjaan kannattaa merkitä myös mahdolliset altistavat tekijät, kuten alkoholin käyttö ja unen määrä.
Neurologi on päänsäryn diagnostiikan ja hoidon erikoisasiantuntija. Hänen vastaanotollaan mietitään oireiston syitä ja pohditaan, tarvitaanko huolellisen kliinisen tutkimuksen lisäksi kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia. Niillä voidaan tarvittaessa pois sulkea muita sairauksia.
Diagnoosin selvittyä suunnitellaan päänsärkysairauden yksilöllinen hoito.
Kroonista migreeniä voidaan hoitaa myös botuliinitoksiinilla, joka sekin estää kohtauksia. Otsaan, ohimoille ja takaraivolle laitettavat pistokset annetaan muutaman kuukauden välein lääkärin vastaanotolla. Botuliinitoksiini haetaan yleensä itse reseptillä apteekista. Hoito on turvallista ja kestää vain muutaman minuutin.
Nykyään botoxia käytetään vähemmän kuin ennen, koska sen rinnalle on tullut uusia tehokkaita lääkkeitä. Joillakin botox toimii kuitenkin paremmin.
Varaa aika neurologille päänsäryn tutkimista ja hoitoa varten nettiajanvarauksen kautta tai soittamalla Aavan asiakaspalveluun 010 380 3838.
Asiantuntijana neurologian erikoislääkäri Ville Artto.
