Koronarokote eli koronarokotus

Koronarokotusten yhden annoksen perussarjaa suositellaan kaikille, jotka eivät ole aiemmin saaneet koronarokotuksia ja joilla ei ole rokotukselle vasta-aiheita. Yhden annoksen perussarjaa suositellaan kaikille 18 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille, sekä riskiryhmiin kuuluville 12–17-vuotiaille. Vakavasti immuunipuutteisille suositellaan 2–3 annoksen perussarjaa.

Koronatehosterokotteen voi ottaa kuka tahansa yli 18-vuotias, jos esteitä rokottamiselle ei ole. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee koronarokotteen tehosteannosta seuraaville erityisesti seuraaville riskiryhmille:

Perussairaat: Tehosterokotteesta hyötyvät myös kaikki 18 vuotta täyttäneet, joilla on vakavan koronataudin riskiä lisäävä pitkäaikainen perussairaus (esim. syöpätauti, tyypin 1 diabetes, lääkehoidossa oleva tyypin 2 diabetes, lääkehoitoa vaativa astma, sydänsairaus, uniapnea, lääkehoitoa vaativa reuma, munuaisten vajaatoiminta, elinsiirto ym).

Yli 65-vuotiaat: Ikä on vakavan koronataudin riskitekijöistä merkittävin, minkä vuoksi koronatehosterokotetta suositellaan syksyllä 2025 kaikille yli 65-vuotiaille. Vakavan koronataudin riski nousee huomattavasti 70 ikävuoden jälkeen. Mahdollisimman varhaista tehosteannosta suositellaankin sekä 75-79-vuotiaiden että erityisesti yli 80-vuotiaiden ikäryhmälle.

Hoivakodeissa tai säännöllisessä kotihoidossa olevat iäkkäät: Hoitokodeissa tai säännöllisessä kotihoidossa olevat ovat alttiimpia vakaville infektioille, sillä he ovat usein heikkokuntoisempia, joten myös tälle ryhmälle suositellaan tehosterokotetta. Hoivakodeissa virus pääsee myös leviämään helpommin.

Voimakkaasti immuunipuutteiset henkilöt: Tehosterokottamisen ensisijaiseen kohderyhmään kuuluvat myös kaikenikäiset henkilöt, joilla sairaus, lääkehoito tai jokin toimenpide on heikentänyt  merkittävästi immuunipuolustusta. 

Tehosteena annetaan vain yksi rokoteannos.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on suositellut, että tehosterokotukset annetaan selvästi aiempia syksyjä aikaisemmin, jotta suoja vakavia koronatartuntoja vastaan ehtisi kehittyä ennen influenssa- ja koronakauden huippua ja jotta koronasta johtuvia sairaalahoitoja ja kuolemia voitaisiin ehkäistä tehokkaasti.

Muut ryhmät: Rokote kannattaa ottaa viimeistään influenssarokotusten yhteydessä loka-marraskuussa.

Yli 80-vuotiaat, hoivakodeissa asuvat sekä voimakkaasti immuunipuutteiset: Rokote kannattaa ottaa heti, kun rokotteet saapuvat syksyn alussa. 

75–79-vuotiaat: Rokote kannattaa ottaa syys-lokakuun aikana.

Vuosina 2025–2026 Suomessa käytetään koronarokotteita, jotka ylläpitävät aiemmin saatujen rokotteiden tehoa ja tehoavat uusia virusvarianteja.

Rokotetta otettaessa on oltava terve ja edellisestä koronarokotuksesta tai sairastetusta koronataudista tulisi olla vähintään kuusi kuukautta, jotta rokote tehoaa optimaalisesti​. Jos rokotettava on kuumeinen tai hänellä on raju infektiosairaus, rokotus siirretään myöhempään ajankohtaan.

Rokotetta ei anneta henkilölle, joka on aiemmin saanut vakavan reaktion (anafylaksia) koronarokotteesta tai sen aineosasta tai jos aiemman rokotteen jälkeen on kehittynyt sydänlihastulehdus.

Kaikilla rokotteilla voi olla haittavaikutuksia, mutta yleensä niitä esiintyy vain osalla rokotetuista ja ne ovat ohimeneviä. Tavallisimpia koronarokotteen haittavaikutuksia ovat pistosalueen paikalliset oireet, kuten kipu, punoitus ja pistoskohdan turvotus, ja joskus imusolmukkeiden turpoaminen. Myös kuumetta, päänsärkyä, väsymystä, pahoinvointia, vilunväristyksiä sekä lihas- ja nivelkipuja voi esiintyä. Yleensä haittavaikutukset ovat lieviä ja menevät ohi muutamassa päivässä.

Vakavat haittavaikutukset ovat harvinaisia. Jos sellaisia ilmenee, ne ilmestyvät yleensä pian rokotuksen jälkeen, minkä vuoksi rokotuksen jälkeen on hyvä jäädä odottamaan 15 minuutiksi rokotuspaikalle.