Silmänpaineen mittaus ja vuorokausikäyrä

Kohonnut silmänpaine ei oirehdi ennen kuin se on aiheuttanut pitkälle edenneitä näkökenttäpuutoksia. Siksi silmänpaineen mittaus on tärkeää. Se kannattaisi tehdä viimeistään silloin, kun ensimmäiset ikänäköä korjaavat lasit ovat ajankohtaiset. Optikon tekemä mittaus ei yksin riitä. Vaikka silmänpaine olisi siinä normaali, glaukooma ei ole täysin poissuljettu. Kohonnut silmänpaine on vain yksi, mutta tärkein glaukooman monista riskitekijöistä.

Silmän sisäinen nestekierto synnyttää silmänpaineen ja ylläpitää silmän rakennetta. Silmänpainetta mitataan elohopeamillimetreinä (mmHg). Normaali silmänpaine vaihtelee 10-21 mmHg:n välillä. Joissakin silmäsairauksissa, esimerkiksi osalla glaukoomapotilaista, silmänpaine nousee liian korkeaksi. Siksi glaukoomaa kutsutaankin kansankielellä silmänpainetaudiksi.

Myös tietyt lääkkeet, esimerkiksi kortisoni, voivat nostaa silmänpainetta. Sen vuoksi silmänpainetta seurataan kortisonilääkityksen aikana. Lisäksi esimerkiksi silmävammat ja silmäleikkaukset saattavat nostaa painetta.

Milloin on syytä mitata silmänpaine?

Kohonnut silmänpaine ei oirehdi ennen kuin se on aiheuttanut vaurioita, joita ei voi korjata. Siksi silmänpaineen mittaus on tärkeää. Silmänpainetaso kannattaa mitata viimeistään silloin, kun ensimmäiset ikänäköä korjaavat lasit ovat ajankohtaiset.

Optikon tekemä silmänpainemittaus ei yksin riitä. Vaikka silmänpaine olisi siinä normaali, se ei täysin pois sulje glaukoomaa. Kohonnut silmänpaine on vain yksi glaukooman riskitekijöistä. Silmänpaineiden lisäksi tulee arvioida näköhermon pään tila ja silmän muut mahdolliset riskitekijät glaukooman suhteen. Tähän tehtävään paras asiantuntija on silmätautien erikoislääkäri.

Silmänpainemittauksen kulku

Silmänpaine mitataan silmälääkärin vastaanotolla. Tarvittaessa myös silmähoitajat voivat tehdä yksittäisiä silmänpaineen mittauksia. He tekevät niin ikään silmänpaineen vuorokausimittauksia, joissa potilaan silmänpaine mitataan silmätutkimuslaboratoriossa 2-3 kertaa päivässä ennalta sovittuina ajankohtina. Vuorokausimittauksia joudutaan tekemään silloin, kun epäillään glaukoomaa tai glaukooma etenee vastaanotolla mitatusta hyvästä painetasosta huolimatta.

Silmälääkärin tutkimuksessa silmän pinta puudutetaan väriä sisältävällä silmätipalla, minkä jälkeen silmänpaineen mittaus tehdään silmämikroskoopin avulla. Myös muiden menetelmien käyttö mittauksessa on mahdollista, jos potilaan tutkiminen silmämikroskoopissa ei onnistu.

Silmänpaineenmittauksen tekevä silmähoitaja neuvoo, miten tutkimus etenee ja mitä sinulta odotetaan. Voit siis saapua tutkimukseen luottavaisin mielin ja jännittämättä. Mittaukseen ei tarvitse valmistautua etukäteen.

Silmänpaineen mittauksen jälkeen

Silmänpinnan puuduttava silmätippa ei vaikuta näkökykyyn, joten lukeminen ja autolla ajaminen onnistuvat heti tutkimuksen jälkeen.

Varaa aika silmänpaineen mittaukseen

Silmätutkimuksiin varataan aika vastaanottokäynnin yhteydessä silmäosastolta tai Aavan asiakaspalvelun numerosta 010 380 3838. Saat valmistautumisohjeet tutkimukseen lähettävältä silmälääkäriltä tai silmähoitajilta. Muistathan ottaa mukaasi Kela-kortin tai henkilöllisyystodistuksen.

FacebookTwitterLinkedIn
Artikkelit ja tiedotteet
Työterveys

Aava Hämeenlinnan työterveystoiminta kasvaa liiketoimintakaupan myötä

Aava vahvistaa toimintaansa työterveyspalveluiden tuottajana Hämeenlinnassa liiketoimintakaupan myötä. Finla Työterveys Oy myy Hämeenlinnan työterveysliiketoiminnan Lääkärikeskus Aavalle.
Lue lisää
d-vitamiinia

D-vitamiini – paljonko on tarpeeksi?

D-vitamiini on elimistölle välttämätön vitamiini, josta suomalaisilla on talvikuukausina puutetta. Tilanne on helppo korjata D-vitamiinilisällä, mutta todellinen tarve selviää vain D-vitamiinitasojen mittauksella. Sisätautien erikoislääkäri Ari Aimolahti kertoo, milloin mittaus on syytä tehdä ja millaisia oireita D-vitamiinin puutos voi aiheuttaa.
Lue lisää
Mononukleoosi

Mononukleoosi eli pusutauti – kaikki saavat tartunnan, mutta vain osa oirehtii

Mononukleoosi on pääasiassa pikkulasten, teinien ja nuorten aikuisten tauti. Sen tarttuminen tapahtuu ennen kaikkea syljen välityksellä, useimmiten suutelemalla. Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Jarkko Korpi kertoo, millaisia pusutaudin oireet ovat ja mitä erityispiirteitä sairauteen liittyy.
Lue lisää