Silmänpaineen mittaus ja vuorokausikäyrä

FacebookTwitterLinkedIn

Kohonnut silmänpaine ei oirehdi ennen kuin se on aiheuttanut pitkälle edenneitä näkökenttäpuutoksia. Siksi silmänpaineen mittaus on tärkeää. Se kannattaisi tehdä viimeistään silloin, kun ensimmäiset ikänäköä korjaavat lasit ovat ajankohtaiset. Optikon tekemä mittaus ei yksin riitä. Vaikka silmänpaine olisi siinä normaali, glaukooma ei ole täysin poissuljettu. Kohonnut silmänpaine on vain yksi, mutta tärkein glaukooman monista riskitekijöistä.

Silmän sisäinen nestekierto synnyttää silmänpaineen ja ylläpitää silmän rakennetta. Silmänpainetta mitataan elohopeamillimetreinä (mmHg). Normaali silmänpaine vaihtelee 10-21 mmHg:n välillä. Joissakin silmäsairauksissa, esimerkiksi osalla glaukoomapotilaista, silmänpaine nousee liian korkeaksi. Siksi glaukoomaa kutsutaankin kansankielellä silmänpainetaudiksi.

Myös tietyt lääkkeet, esimerkiksi kortisoni, voivat nostaa silmänpainetta. Sen vuoksi silmänpainetta seurataan kortisonilääkityksen aikana. Lisäksi esimerkiksi silmävammat ja silmäleikkaukset saattavat nostaa painetta.

Milloin on syytä mitata silmänpaine?

Kohonnut silmänpaine ei oirehdi ennen kuin se on aiheuttanut vaurioita, joita ei voi korjata. Siksi silmänpaineen mittaus on tärkeää. Silmänpainetaso kannattaa mitata viimeistään silloin, kun ensimmäiset ikänäköä korjaavat lasit ovat ajankohtaiset.

Optikon tekemä silmänpainemittaus ei yksin riitä. Vaikka silmänpaine olisi siinä normaali, se ei täysin pois sulje glaukoomaa. Kohonnut silmänpaine on vain yksi glaukooman riskitekijöistä. Silmänpaineiden lisäksi tulee arvioida näköhermon pään tila ja silmän muut mahdolliset riskitekijät glaukooman suhteen. Tähän tehtävään paras asiantuntija on silmätautien erikoislääkäri.

Silmänpainemittauksen kulku

Silmänpaine mitataan silmälääkärin vastaanotolla. Tarvittaessa myös silmähoitajat voivat tehdä yksittäisiä silmänpaineen mittauksia. He tekevät niin ikään silmänpaineen vuorokausimittauksia, joissa potilaan silmänpaine mitataan silmätutkimuslaboratoriossa 2-3 kertaa päivässä ennalta sovittuina ajankohtina. Vuorokausimittauksia joudutaan tekemään silloin, kun epäillään glaukoomaa tai glaukooma etenee vastaanotolla mitatusta hyvästä painetasosta huolimatta.

Silmälääkärin tutkimuksessa silmän pinta puudutetaan väriä sisältävällä silmätipalla, minkä jälkeen silmänpaineen mittaus tehdään silmämikroskoopin avulla. Myös muiden menetelmien käyttö mittauksessa on mahdollista, jos potilaan tutkiminen silmämikroskoopissa ei onnistu.

Silmänpaineenmittauksen tekevä silmähoitaja neuvoo, miten tutkimus etenee ja mitä sinulta odotetaan. Voit siis saapua tutkimukseen luottavaisin mielin ja jännittämättä. Mittaukseen ei tarvitse valmistautua etukäteen.

Silmänpaineen mittauksen jälkeen

Silmänpinnan puuduttava silmätippa ei vaikuta näkökykyyn, joten lukeminen ja autolla ajaminen onnistuvat heti tutkimuksen jälkeen.

Varaa aika silmänpaineen mittaukseen

Silmätutkimuksiin varataan aika vastaanottokäynnin yhteydessä silmäosastolta tai Aavan asiakaspalvelun numerosta 010 380 3838. Saat valmistautumisohjeet tutkimukseen lähettävältä silmälääkäriltä tai silmähoitajilta. Muistathan ottaa mukaasi Kela-kortin tai henkilöllisyystodistuksen.

Artikkelit ja tiedotteet
aurinkoihottuma-punoittaa-ja-kutisee/

Aurinkoihottuma – Mikä siihen auttaa ja kenelle sopii valohoito?

Kutittaa, punoittaa ja näppylöitäkin nousee – aivan kuin iho olisi allerginen auringolle! Aurinkoihottuma vaivaa jossain vaiheessa jopa joka viidettä suomalaista. Paras keino välttyä siltä on suojata iho auringolta, mutta myös siedätyshoitoa on tarjolla. Lääkärikeskus Aavan ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Katariina Mähönen kertoo, mitä läiskille ja näpyille voi tehdä.
Lue lisää
rustovaurio/

Rustovaurion etenemistä voi ehkäistä – Tiesitkö nämä 7 asiaa rustovammoista?

Jos rusto on kerran vaurioitunut, se ei yleensä enää parane. Hyvä uutinen on se, että liikunta ja painonhallinta vähentävät kipuja ja voivat ehkäistä rustovaurion pahenemista ja äitymistä nivelrikoksi asti. Lääkärikeskus Aavan tuki- ja liikuntaelinsairauksien vastuulääkäri Joakim Lindfors jakaa tärkeimmät faktat rustovaurioista ja kertoo, millaisesta hoidosta voi olla apua.
Lue lisää
poskiontelotulehdus/

Poskiontelotulehdus? – Punktiota ei tarvitse pelätä

Poskiontelopunktio kuulostaa pahalta? Huoli pois! Punktio on paljon mainettaan helpompi toimenpide – ja usein sitä ei edes tarvita. Lääkärikeskus Aavan korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Marianne Hovi kertoo, miten poskiontelotulehdus hoidetaan nykyään ja miten pallolaajennus liittyy asiaan.
Lue lisää