Eturauhasen höyläys- tai halkaisuleikkaus

Mikäli eturauhasen liikakasvun oireilu häiritsee jokapäiväistä elämää eikä lääkehoito pidä enää oireita kurissa, voi eturauhasen kirurginen hoito olla aiheellista. Hoito voidaan toteuttaa eturauhasen höyläyksellä tai halkaisulla.

Miten eturauhasen liikakasvu oireilee?

Eturauhanen alkaa kasvaa osalla miehistä tuntemattomasta syystä iän myötä aiheuttaen erilaisia virtsaamisoireita. Tyypillisesti virtsasuihku heikkenee, virtsarakko tyhjenee heikommin ja ilmaantuu äkillistä virtsaamistarvetta sekä yövirtsaamista.

Miten eturauhasen liikakasvua hoidetaan?

Eturauhasen liikakasvun aiheuttamia oireita voidaan hoitaa lääkkeillä. Mikäli oireilu häiritsee jokapäiväistä elämää, eikä lääkehoito pidä enää oireita kurissa, voi eturauhasen kirurginen hoito olla aiheellista.

Virtsaamisoireita arvioidaan aluksi urologin vastaanotolla, jossa määritetään toimenpiteen tarpeellisuus ja tapa.

Vastaanotolla käydään lävitse toimenpide ja siitä toipuminen sekä mahdolliset toimenpiteeseen liittyvät komplikaatiot. Tarvittaessa tehdään vakuutusyhtiölle maksusitoumuspyyntö.

Eturauhasen höylääminen

Kirurgisista hoitomuodoista tyypillisempi on virtsaputken tähystyksessä tehtävä eturauhasen höyläys. Tämä tehdään joko nukutuksessa tai selkäydinpuudutuksessa.

Höyläyksessä eturauhasesta poistettavat lastut lähetetään patologille mikroskooppitutkimukseen, jossa varmistetaan, ettei eturauhasessa ole syöpää.

Eturauhasen höyläyksessä eturauhaskudosta poistetaan laajemmin kuin eturauhasen halkaisussa.

Eturauhasen halkaisu

Mikäli eturauhanen on pieni ja siinä on virtsaputkea ahtauttava eturauhasen keksilohko, riittää usein toimenpiteeksi pelkkä eturauhasen halkaisu.

Toimenpide tehdään päiväkirurgiassa

Eturauhasen höyläys tai halkaisu voidaan tehdä päiväkirurgisena toimenpiteenä Aava Sairaala Kampissa.

Päiväkirurginen toimenpide soveltuu hyväkuntoisille potilaille, joilla on vähäinen lääkitys ja valmiudet toipua kotona toimenpiteestä. Verenohennuslääkitys voi olla este toimenpiteen tekemiselle. Eturauhasen suuri koko ja siten pidempi leikkausaika voivat vaatia yöpymisen sairaalassa.

Ennen toimenpidettä urologi on yleensä tutkinut eturauhasen ultraäänellä. Virtsasuihkun mittaus ja jäännösvirtsa voidaan mitata urologisen sairaanhoitajan vastaanotolla. Joskus tehdään virtsaputken tähystys taipuisalla tähystimellä, jotta varmistetaan, etteivät mahdolliset virtsaputken ahtaumat estä leikkausta. Ennen leikkausta tutkitaan laboratoriossa virtsanäyte sekä pieni verenkuva ja toimenpidelääkärin tarpeelliseksi katsomat tutkimukset.

Toimenpiteestä toipuminen

Potilaat kotiutuvat toimenpidepäivänä heräämöseurannan jälkeen. Tarvittaessa vointia voidaan seurata yön ylitse. Toimenpiteessä potilaille laitetaan virtsaputkeen virtsatiekatetri, jonka kautta virtsarakko tyhjenee ensimmäisinä päivinä. Tavallisesti kolmantena leikkauksen jälkeisenä päivänä katetri poistetaan urologisen sairaanhoitajan vastaanotolla tai ohjeen mukaan potilas voi poistaa sen itse kotona.

Virtsaaminen on toimenpiteen jälkeen kivuliasta 2-4 viikon ajan. Virtsan mukana tulee verta, jonka vuoksi potilaiden on syytä juoda riittävästi toipumisvaiheen aikana ja rankempaa ruumiillista rasitusta on syytä välttää ensimmäisen kuukauden aikana. Säännöllinen kipulääkitys on aiheellinen kahtena ensimmäisenä leikkauksen jälkeisenä viikkona.

Vähitellen toipumisvaiheen aikana virtsaaminen normalisoituu. Jälkikontrolli pidetään urologin tai urologisen sairaanhoitajan vastaanotolla 3-6 kuukauden kuluttua toimenpiteestä, jolloin tarkistetaan virtsasuihku, jäännösvirtsamäärä sekä virtsan bakteeriviljelynäyte.

Höyläyslastujen mikroskooppitutkimuksen urologi soittaa noin kahden viikon kuluttua toimenpiteestä.

Ajanvaraus

Mikäli eturauhasesi tila mietityttää, varaa aika Aavan urologille nettiajanvarauksestamme tai soittamalla asiakaspalveluumme 010 380 3838.

Kun toimenpiteen tarpeellisuus on määritelty ensin urologin vastaanotolla, toimenpiteen ajanvaraus tehdään Aava Sairaalan leikkaushoidon suunnittelun kautta.

Asiantuntijana palvelukuvauksessa urologian erikoislääkäri Riitta Rönkä.

FacebookTwitterLinkedIn