Epävakaa persoonallisuushäiriö

Epävakaa persoonallisuushäiriö on vaikea tunteiden säätelyn häiriö, joka heikentää merkittävästi toimintakykyä. Häiriön oireita voidaan lievittää tehokkaasti tietyillä psykoterapiamenetelmillä sekä lääkityksellä. Yli puolella tunne-elämän epävakaat oireet helpottuvat viidessä vuodessa niin, etteivät diagnostiset kriteerit enää täyty.

• Mikä on epävakaa persoonallisuushäiriö?
• Epävakaan persoonallisuushäiriön piirteet
• Mistä epävakaa persoonallisuus johtuu?
• Missä iässä oireilu alkaa?
• Milloin lääkäriin?
• Epävakaan persoonallisuushäiriön diagnosointi
• Epävakaan persoonallisuushäiriön hoito
• Epävakaan persoonallisuushäiriön itsehoito
• Ajanvaraus Aavaan

Mikä on epävakaa persoonallisuushäiriö?

Epävakaalle persoonallisuushäiriölle tyypillistä ovat tunteiden säätelyn haasteet, yllykkeiden hallinnan puute, impulsiivisuus, minäkäsityksen rajoittuneisuus ja jäykkyys sekä vuorovaikutussuhteiden vaikeudet. Kyseessä on yksi yleisimmistä persoonallisuushäiriöiden muodoista, jota esiintyy noin 0,7 prosentilla väestössä. Kaikkiaan persoonallisuushäiriöiden esiintyvyys väestössä on noin kuusi prosenttia.

Persoonallisuushäiriö liittyy tiettyihin tapoihin suhtautua, havainnoida ja ymmärtää itseään sekä ympäristöään. Epävakaaseen persoonallisuushäiriöön liittyy myös vahvaa psyykkistä ja fyysistä oheissairastavuutta, päihdehäiriöitä sekä itsetuhoisuutta.

Epävakaa persoonallisuushäiriö jaetaan diagnostisesti kahteen alatyyppiin: impulsiivinen tyyppi ja rajatilatyyppi (bordeline).

Epävakaan persoonallisuushäiriön piirteet

Persoonallisuushäiriöistä on yleensä haittaa elämän eri osa-alueilla, kuten kotona, työssä ja harrastuksissa, sillä oireilua ilmenee ajatuksissa, tunne-elämässä ja käytöksessä. Epävakaalle persoonallisuushäiriölle tyypillisiä piirteitä ovat:

• Emotionaalinen negatiivisuus. Ärtyneisyyden, vihan, epätoivon, ahdistuksen ja masentuneisuuden tunteet korostuvat. Kiukkua ja vihanpurkauksia voi olla vaikea kontrolloida. Ongelmana voi olla myös kielteisten tunteiden ilmaisemisen vaikeus.
• Harkitsematon, impulsiivinen ja riskialtis toiminta ja käyttäytyminen. Impulsiivisuus saattaa ilmetä esimerkiksi päihteiden ongelmakäyttönä, kiihkeinä ihmissuhteina, riitaisuutena, toimimisena hetken mielijohteesta tai itsetuhoisuutena.
• Tunnetilojen ailahtelevuus tai muuttuminen hyvinkin nopeasti ja monta kertaa päivässä. Tunnetilan muutoksia laukaisevat tyypillisesti ulkoiset tekijät, kuten ihmissuhteisiin liittyvät tapahtumat.
• Korostunut hylätyksi tulemisen kokemus tai pelko, joka voi johtaa itsetuhoiseen käyttäytymiseen. Itsemurhan riski on epävakaassa persoonallisuushäiriössä merkittävä.
• Ajoittainen tyhjyyden tai ulkopuolisuuden tunne tai kokemus, joka voi saada epäilemään, onko ylipäätään olemassa. Joillakin voi esiintyä stressitilanteiden aikaansaamia epätodellisia ajatuksia tai kokemuksia, kuten psykoosioireita.

Mistä epävakaa persoonallisuus johtuu?

Epävakaan persoonallisuushäiriön riskiä lisääviä tekijöitä on selitetty kahdella mallilla.

1. Niin sanotussa altistusmallissa oireilun taustalla nähdään erilaisia altistavia tekijöitä ja niihin liittyviä vuorovaikutuksen haasteita. Altistavia tekijöitä voivat olla esimerkiksi

• perintötekijät, raskauden ajan riskitekijät ja vanhempien mielenterveydenhäiriöt
• emotionaalinen ja fyysinen, myös seksuaalinen, kaltoinkohtelu lapsena tai nuorena
• muut psykiatriset häiriöt ja ruumiilliset sairaudet sekä neurokognitiiviset tekijät
• traumaattiset kokemukset lapsuudessa

2. Niin sanotun komplikaatiomallin mukaan tunne-elämän epävakaus olisi seurausta ensisijaisesti muusta psykiatrisesta häiriöstä.

Missä iässä oireilu alkaa?

Epävakaa persoonallisuushäiriö voidaan diagnosoida luotettavasti jo nuoruusiässä, joskin nuoruusiän persoonallisuushäiriön piirteet lievittyvät iän myötä. Osalla diagnostiset kriteerit täyttyvät vasta nuorena aikuisena.

Vielä yli 50-vuotiaillakin epävakaan persoonallisuushäiriöt oireet saattavat hankaloittaa ihmissuhteita.  Muun muassa masennus hidastaa tunne-elämän epävakaudesta toipumista.

Milloin lääkäriin?

Epävakaan persoonallisuushäiriön oireista kärsivistä 70 prosentilla on muita samanaikaisia häiriöitä. Niitä ovat

• mielialahäiriöt
• ahdistuneisuushäiriöt
• päihteiden liikakäyttö
• lyhytkestoiset psykoosioireet
• käyttäytymisen ja tarkkaavuuden häiriöt
• syömishäiriöt
• traumaperäiset stressihäiriön oireet

Apua on suositeltavaa hakea, kun psyykkiset oireet, tunteiden säätelyn haasteet, itsetuhoiset yllykkeet tai toistuvat ristiriidat parisuhteessa tai muissa ihmissuhteissa niin vapaa-ajalla kuin työelämässä kuormittavat ja haittaavat elämää.

Epävakaan persoonallisuushäiriön diagnosointi

Epävakaa persoonallishäiriö -diagnoosi perustuu huolelliseen kliiniseen haastatteluun, oireiden tarkentamiseen ja kestoon sekä erotusdiagnostiikkaan. Haastatteluissa voidaan hyödyntää erilaisia strukturoituja haastattelu- ja itsearviointimenetelmiä. Mikään yksittäin kyselylomake tai testi ilman asianmukaista elinaikaista oirekartoitusta ei riitä erotusdiagnostiikkaan.

Epävakaan persoonallisuushäiriön hoito

Lyhytkestoiset yksilö- ja ryhmämuotoiset psykoterapiat vähentävät tutkitusti epävakaan persoonallisuushäiriön oireita. Psykoterapeuttisten menetelmien avulla epävakaan persoonallisuushäiriön oireista kärsivä oppii tunnistamaan omia haitallisia ajatus- ja toimintamallejaan. Psykoterapeuttisia menetelmiä voidaan yhdistää muihin hoitomuotoihin.

Mikäli epävakaaseen persoonallisuushäiriöön liittyy oheissairastavuutta, kuten työ- tai toimintakykyä alentavia ahdistus– tai mielialaoireita, suositellaan hoitavaa lääkitystä. Keskeistä on myös päihdehäiriöiden asianmukainen hoito. Bentsodiatsepiinien käyttö ei ole suositeltavaa.

Hoitotulokset ovat melko hyviä. Noin puolet potilaista ei täytä enää viiden vuoden kuluttua epävakaapersoonallisuushäiriön diagnoosin kriteerejä. Nopeimmin oireista lievittyvät itsetuhoisuus ja identiteetin häilyvyys, hitaasti lievittyviä oireita ovat tunne-elämän ailahtelevuus ja impulsiivisuus. Masennus hidastaa toipumista.

Epävakaan persoonallisuushäiriön itsehoito

Terveelliset elintavat, kuten säännöllinen uni-valverytmi, terveellinen ravitsemus, liikunta ja päihteettömyys, ovat tutkitusti tärkeä osa potilaan itsehoitoa. Ne edistävät niin psyykkistä kuin fyysistä hyvinvointia ja tukevat toipumista.

Omaiset ja muut läheiset voivat tukea tunne-elämän epävakauden oireista kärsivän jaksamista ja toipumista kunnioittavalla suhtautumisella ja lisäämällä potilaan turvallisuuden tunnetta. Läheiset ovat myös tervetulleita vastaanotolle Aavaan yhdessä potilaan kanssa.

Ajanvaraus Aavaan

Jos sinulla on epävakaaseen persoonallisuushäiriöön viittaavia tai muita psyykkisiä oireita, jotka haittaavat arkea, työntekoa tai ihmissuhteita, varaa aika Mielen ensikäynnille, psykologille, yleislääkärille, työterveyslääkärille tai psykiatrille internetajanvarauksen kautta tai soittamalla asiakaspalvelumme numeroon tel: +358103803838.