Harkitsetko psykologin juttusille tuloa

Psykologin
Kun mieltä painaa tai oma hyvinvointi huolettaa, hyvästä keskusteluavusta ja tuesta voi olla paljon hyötyä. Mutta milloin kannattaa hakeutua psykologin luo? Aavan psykologi Sini Spets kertoo ajatuksiaan, milloin psykologi on hyvä tuki.
FacebookTwitterLinkedIn

Miksi jutella psykologille

Joku läheisesi, ystävä, kumppani tai kollega on ehkä suositellut, että voisit jutella psykologille tai työterveyshoitaja tai -lääkäri on jo kirjoittanut sinulle lähetteen. Sinulle on saatettu sanoa, että ”se voisi olla hyvä” tai ”voisit saada tukea”. Tässä vaiheessa voi tuntua hieman epämääräiseltä, mistä on kyse. Monen mieleen voi myös tulla, tarkoittaako psykologin luona käyminen sitä, että on psyykkisesti sairas. Yksinkertainen vastaus on: EI. Mutta miksi sitten tulla juttelemaan?

Ihmisen hyvinvoinnin ja pahoinvoinnin (sairauden) välillä on paljon eri tiloja ja tilanteita – psykologi on ammattimainen kumppani, joka ymmärtää ihmisen hyvinvointia ja voi auttaa pahoinvoinnista kohti parempaa oloa tai kohtalaisen hyvästä voinnista kohti oman fiiliksen ja vaikka suorituksen optimointia parhaaksi mahdolliseksi.

Psykologille voi tulla juttelemaan aina kun omat keinot eivät riitä tai kokee olevansa normaalia kuormittuneempi elämässään. Kyseessä voi olla elämänmuutos, kriisi, sairastuminen, työpaikan erikoiselta tuntuva tilanne, epämääräinen paha olo tai diagnostisoitu ongelma. Myös voi saada neuvontaa työpaikan ongelmatilanteisiin tai psykoterapiaan hakeutumiseen.

Psykologikäynneissä tutkitusti vaikuttaa prosessi ja henkilösuhde

Tutkimusten mukaan psykologin kanssa tehdyn tukiprosessin tuloksiin ja onnistumiseen vaikuttaa eniten luottamussuhde, joka asiakkaalle ja psykologille syntyy sekä prosessi eli se, että käynnit nivoutuvat sekä yhteen toistensa kanssa että niiden välillä tapahtuvan arjen kanssa.

Itselle sopivan ammattilaisen tunnistaa siitä, että keskusteluissa tuntee olonsa turvalliseksi, kokee tulevansa ymmärretyksi ja kuulluksi ja tuntee olonsa niin tasaveroiseksi, että voi osallistua prosessiin myös antamalla palautetta, joka vielä parantaa vuorovaikutussuhdetta. Joskus asiantuntijakuvauksia lukiessa jo voi löytää itselleen sopivan sparrauskumppanin, joskus vasta tapaamiset näyttävät. Kaikilta psykologeilta löytyy kuitenkin ammattitaitoa toimia kenen kanssa vaan siten, että prosessista on hyötyä.

Prosessimaisuutta voi tukea varaamalla käynnit riittävän tiiviiksi kokonaisuudeksi esimerkiksi 1–3 viikon välein. Näin prosessi ei jokaisella tapaamisella ala alusta. Joskus prosessia tuetaan myös kotitehtävillä. Prosessimaisuus ei kuitenkaan tarkoita ”suorittamista”; omaa elämänmuutosta, huonoa oloa tai vaikkapa ahdistusta ei voi suorittaa pois, aikaakin tarvitaan.

Onko olemassa ”hyvä asiakas”  – mitä asiakkaalta odotetaan?

Tämä voi olla iso uutinen, mutta asiakkaan vastuulle ei oikeastaan kuulu kuin tulla paikalle sovittuna aikana ja olla avoimesti mukana kykyjensä ja voimavarojensa mukaan. Paikalle saa tulla itkuisena tai hymyillen, eikä tarvitse etukäteen valmistella, mistä aikoo puhua. Oikeastaan ei tarvitse edes erityisesti osata puhua tai olla hyvä puhumaan. Mukanaan ei tarvitse tuoda diagnoosia eikä edes kirkasta ajatusta siitä, mikä oma ongelma on. Joskus ongelmat tuntuvat nimenomaan epämääräiseltä pahalta ololta, ja prosessin aikana voidaan yhdessä yrittää ymmärtää ja sanoittaa tilannetta selkeämmin.  

Vaikka työterveyshuollossa tapaamiset psykologin kanssa on usein rajattu usein noin viiteen käyntiin, ei se tarkoita sitä, että viidessä käynnissä tarvitsisi ”parantua” tai alkaa voida hyvin. Työterveyshuollon ammattilaiset auttavat myös miettimään pidemmälle kantavia tukivaihtoehtoja. Ei myöskään tarvitse kannatella psykologia antamalla hyvää palautetta hänen työstään tai vakuuttamalla että käynnit ovat auttaneet, tärkeämpää on kertoa omista oivalluksista, vaikka siitä mikä ei tuntunut auttavan tai miten keskustelu on sujunut sekä millaisia tarpeita ja toiveita tunnistaa jatkoon.  

Psykologi, Psykiatri vai Psykoterapeutti?

Lue lisää mielen hyvinvointiin erikoistuneista ammattilaisista.

Kirjoittajana Lääkärikeskus Aavan psykologi Sini Spets. Sini aloitti pitkän yritysuran jälkeen Aavalla työterveyspsykologina vuoden 2023 alussa, ja on alkuvuonna eläytynyt muun muassa siihen miltä asiakkaan näkökulmasta tuntuu kenties ensimmäistä kertaa elämässä tulla psykologin vastaanotolle. Sinin intohimo on luova ongelmanratkaisu yksilöiden ja organisaatioiden tukena perustuen tasaveroiseen ja läsnäolevaan keskusteluun.