Miltä sikiön liikkeet tuntuvat? – 7 kysymystä lääkärille

1. Milloin vauvan liikkeet tuntuvat ensi kerran?

Ihmisalkio alkaa liikkua, kun raskautta on kestänyt 7,5 viikkoa. Muutaman viikon kuluttua ilmaantuu jo useita liikemalleja, kuten yksittäisiä raajojen ja pään liikkeitä sekä hikkaa ja hengitysliikkeitä. Raskaana oleva nainen ei näitä varhaisia liikkeitä vielä tunne.

Ensimmäisen kerran ensisynnyttäjä tuntee sikiön liikkeet noin 18.-20. raskausviikolla.  Raskausviikolla 20 sikiö on 21 senttimetriä pitkä ja painaa neljänneskilon. Aiemmin synnyttänyt nainen voi tuntea liikkeet jo muutamaa viikkoa aikaisemmin, sillä hän tietää, millaista tuntemusta ”kuulostella”.

Mikäli istukka on kiinnittynyt kohdun etuseinämään, vauvan liikkeet kohdussa saattavat tuntua myöhemmin. Varhaisia potkuja on silloin vaikea huomata.

2. Miten voimakkaasti vauva potkii?

Joskus vauvan liikkeet tuntuvat vatsassa pienenä lepatuksena tai kevyenä kuplintana, joskus voi tuntua kuin suoli olisi epätavallisen aktiivinen. Joskus taas tuntuu kuin sikiö voimistelisi reippaasti.

Aluksi voi olla vaikeaa tajuta, että epämääräiset tuntemukset ovat vauvan aiheuttamia. Jokainen raskaana oleva tuntee kuitenkin sikiön liikkeet sisällään ennemmin tai myöhemmin. On yksilöllistä, miten paljon, kuinka usein, mihin aikaan ja miten voimakkaasti vauva liikkuu. Ajan myötä oman lapsen liikemallit tulevat tutuiksi.

Usein sikiö nukahtaa häntä kantavan kehon liikkuessa, koska liike tuntuu unettavalta. Hän saattaa herätä, kun liike pysähtyy tai rauhoittuu pidemmäksi aikaa. Siksi moni odottava äiti kokee vauvan olevan erityisen aktiivinen iltaisin ja öisin. 

3. Miten usein sikiö liikkuu?

Yleensä sikiöt liikkuvat noin 3-50 kertaa tunnissa ja pitävät välillä noin 20-40 minuutin mittaisia taukoja. Silloin sikiö nukkuu. Liikkeet voivat olla yksittäisiä töytäisyjä tai liikesarjoja, hyvin heikkoja liikkeitä tai voimakkaita potkuja. Liikkeiden havaitsemiseen vaikuttaa se, miten paljon odottajalla itsellään on ohjelmaa. Päivät ovat erilaisia ja liikkeetkin voivat tuntua eri päivinä erilaisilta.

Äidin paino ei vaikuta liikkeiden aistimiseen. Liikkeet tuntuvat sisällä päin. Kohdun kasvaessa – yleensä vasta lähempänä 30. raskausviikkoa – ja vatsan peitteiden ollessa ohuet vauvan liikkeet voi havaita myös vatsan päältä.

Sikiön liikemäärät pysyvät lähes samanlaisina koko raskausajan.

4. Miten sikiön liikkeet muuttuvat raskauden aikana?

Aluksi tuntemukset ovat hyvin heikkoja ja epäsäännöllisiä, mutta myöhemmin ne voimistuvat ja noudattavat selvempää kaavaa. Vauvan rytmi hahmottuu, ja hänen levollisimmat ja vilkkaimmat hetkensä oppii tunnistamaan.

Kun vauva kasvaa kohdussa, laajemmille liikkeille on yhä vähemmän tilaa. Siksi vauvan liikkeet loppuraskaudessa voivat tuntua erilaisilta kuin aiemmin. Sikiö oikoo jäseniään enemmän ja venyttää vatsaa niin ylös, alas kuin sivuille.

Lapsiveden määrä vaikuttaa sikiön liikkeiden luonteeseen. Suurimmillaan se on raskausviikoilla 32–34. Lisäksi vauvan asento – onko sikiö perätilassa vai pää alaspäin – vaikuttaa siihen, mihin päin sikiö potkii.

5. Milloin liiketarkkailu on tarpeen ja mitä se tarkoittaa?

Normaaliraskauksissa liiketarkkailua ei tarvita.  Riskiraskauksissa liiketarkkailua voidaan käyttää muiden seurantamenetelmien lisäksi. Lasketun ajan ylityttyä suositellaan liiketarkkailun aloittamista raskausviikolla 41.

Liiketarkkailu suoritetaan kerran päivässä yhden tunnin aikana. Käytännössä se tarkoittaa, että äiti lepää rauhassa kylkiasennossa ja laskee jokaisen tuntemansa liikkeen, myös vaimeat hipaisut. Hikkaa sen sijaan ei rekisteröidä liikkeiksi. 

Jos äidin toteamien liikkeiden määrä on vähemmän kuin kymmenen, tarkkailua jatketaan toinen tunti, tai yhden tunnin seuranta toistetaan jonkin ajan kuluttua. Mikäli sikiön liikkeiden määrä on edelleen vähemmän kuin kymmenen, sikiön vointi on tarkastettava joko synnytysvastaanotolla tai asiaan perehtyneen lääkärin vastaanotolla saman päivän aikana.

6. Entä jos vauvan liikkeet eivät tunnu joka päivä?

Viimeistään viikosta 24 alkaen liikkeitä tulisi tuntua joka päivä. Jos sikiön liikkeet muuttuvat totutusta mallista tai esimerkiksi rauhoittuvat yhtäkkiä tai muuttuvat vaisuksi, on otettava yhteyttä neuvolaan, synnytyssairaalaan tai asiaan perehtyneeseen lääkäriin. Vauvan liikkeiden vähentyminen voi olla merkki sikiön ahdingosta, alkavasta hapenpuutteesta. Tarvittaessa tehdään sikiön sydämen sykerekisteröinti eli KTG-tutkimus ja/tai joskus myös ultraäänitutkimus.

Nämä tutkimukset voidaan toteuttaa naistentautien ja synnytysten erikoislääkärin vastaanotolla Aavassa. Aika kannattaa varata muulloinkin, jos sikiön vointi tai jokin muu asia herättää huolta. Odottajan huoleen suhtaudutaan lääkärissä aina vakavasti.

Kotona sikiötä voi yrittää herätellä esimerkiksi tönimällä tai juomalla sokerista mehua. Jos verensokeri on matala, sikiö saattaa liikkua vähemmän.

7. Mikä neuvoksi, jos vauvan liikkeet sattuvat?

Sikiön liikkeet kertovat siitä, että vauva voi hyvin. Siksi voimakkaasta liikehdinnästäkin on syytä ennen muuta iloita. Mikäli vauvan liikehdintä tuottaa kipua, kannattaa ensimmäiseksi vaihtaa asentoa. Se saattaa vaikuttaa siihen, kuinka voimakkaasti sikiön liikkeet tuntuvat.

Jotkut kokevat, että joogaaminen rauhoittaa niin odottajan mieltä kuin sikiötäkin. Jos vauva on kovin aktiivinen silloin, kun haluaisi itse nukkua, häntä voi rauhoitella hyräilemällä, juttelemalla tai laulamalla.

Stressiä on syytä välttää, sillä se aktivoi myös sikiötä. Stressaantuneena odottava äiti saattaa myös aistia sikiön liikkeet huonommin. Lisäksi stressi lisää supistuksia, koska kortisolihormonin eritys lisääntyy.

Asiantuntijana lääkärikeskus Aavan naistentautien, synnytysten ja perinatologian erikoislääkäri Leena Rahkonen