Plantaarifaskiitti on pitkäaikainen riesa

Plantaarifaskiitti on plantaarifaskian eli jalkapohjan jännekalvon rappeuma. Se on yleisin syy jalkapohjan kipuun – sitä potee jossain vaiheessa elämäänsä jopa kymmenen prosenttia väestöstä. Tavallisin se on 40-65-vuotiailla. Naisilla vaivaa on selvästi enemmän kuin miehillä, mutta perimmäistä syytä tähän ei tiedetä.

Plantaarifaskiitin suurin syy on ikääntyminen

Plantaarifaskiitin merkittävin riskitekijä onkin ikääntyminen. Alle 40-vuotiailla vaiva on harvinainen. Monilla on myös jalkaterän asentovirheitä, useimmiten jalkaterän pitkittäisholvin mataluutta eli lievää latustajalkaisuutta. Asentovirheet voivat altistaa plantaarifaskiitin synnylle.

Toistuva rasituskin, esimerkiksi pitkäkestoinen seisominen tai juokseminen, voi hieman lisätä plantaarifaskiitin vaaraa. Se voi kuitenkin tulla myös ihmiselle, joka ei liiku paljoa. Myös merkittävä ylipaino kuormittaa jalkapohjan jännekalvoa, muttei ole plantaarifaskiitin varsinainen riskitekijä.

Plantaarifaskiitin oireet on usein helppo tunnistaa

Plantaarifaskiitissa kipu tuntuu tyypillisesti jalkapohjassa kantapään alla, mutta sen sisäsyrjässä. Kipu on tavallista etenkin aamulla liikkeelle lähtiessä. Päivän mittaan jalka vertyy ja kipu usein helpottuu. Tavallisimmin kipua on vain toisessa jalassa, mutta noin kolmasosalla molemmat kantapäät ovat samanaikaisesti tai perätysten kipeät.

Päällepäin plantaarifaskiitti ei näy. Siihen ei liity esimerkiksi turvotusta tai patteja, vaan jalka on aivan normaalin näköinen.

Röntgenkuvassa kalvojänteen kiinnityskohdassa näkyvä luupiikki on usein merkki vaivan kroonistumisesta. Luupiikki ei kuitenkaan ole vaivan syy vaan seuraus, kun jännekalvon kiinnityskohtaan vähitellen kertyy kalkkia, joka näyttää piikiltä. Itse luupiikille ei tarvitse tehdä mitään.

Plantaarifaskiitti voi kestää yli vuoden

Plantaarifaskiitti on hyvänlaatuinen sairaus, joka paranee itsestään. Vaiva on kuitenkin pitkäaikainen. Valtaosalla plantaarifaskiitti kestää 6-18 kuukautta.

Usein kantapää on ensimmäisen kuukauden ajan hyvin arka, jolloin joka askeleella voi tuntua kipua. Sitten se hieman rauhoittuu. Joillakin kipu saattaa jopa täysin kadota. Valtaosalla plantaarifaskiitti kuitenkin kroonistuu eli pitkittyy, vaikkei kantapää enää ole yhtä kipeä kuin aluksi. Pitkittynyt plantaarifaskiitti tarkoittaa yli kolme kuukautta kestänyttä kantapääkipua.

Plantaarifaskiitin hoito tähtää kivun lievitykseen

Liikkumista ei tarvitse rajoittaa, vaikka jalka on kipeä. Voit siis liikkua turvallisesti, vaikka rasituksessa tai sen jälkeen kipua saattaa olla enemmän. Ulkona kannattaa käyttää lenkkareita tai hieman korkoa omaavia kenkiä, jolloin kipu voi olla lievempää.

Jalkinetta voit käyttää sisälläkin, sillä yleensä silloin jalalla on helpompi kävellä. Sisäjalkineessa tulisi myös olla pieni korko. Tohveli tai varvastossu ei ole paras valinta. Jotkut kokevat hyötyvänsä pehmusteesta kantapään alla tai kantapäätuesta. Ne vähentävät kantapäähän kohdistuvaa painetta ja iskuja.

Myös plantaarifaskiitin kinesioteippaus saattaa joskus olla hyödyksi. Kipuun voi käyttää lyhytaikaisesti tulehduskipulääkkeitä.

Plantaarifaskiitin venytysohjeet

Usein tehokkain tapa lievittää kipua on pohkeiden venyttely. Jos pohkeet ovat hyvin kireät, jalkapohjan kalvo joutuu kovemmalle rasitukselle. Kireys voi olla synnynnäistä tai rasituksen aiheuttamaa.

Näin venytät pohjetta:

• Seiso polvi suorana jalkaterä seinää vasten. Pidä jalkapohja maassa.
• Toista venytys 3-5 kertaa ennen nukkumaanmenoa.

Voit venyttää myös jalkapohjan kalvoa. Tämä venytys tehdään istuen.

• Nosta jalka polven päälle ja käännä varpaita käden avulla ylöspäin ääriasentoon.
• Pidä venytys 5–6 sekuntia ja toista noin 20 kertaa aamuin ja illoin.

Apua ja lisäohjeita venyttelyyn voit tarvittaessa hakea fysioterapeutilta.

Plantaarifaskiitin yölasta eli öisin käytettävä jalkapohjan jänteitä venyttävä lasta auttaa harvoin, koska harva pystyy käyttämään lastaa yö toisensa jälkeen. Satunnaisesta käytöstä ei ole hyötyä.

Kantapääkipu voi johtua myös muista syistä

Lääkärin vastaanotolle on syytä hakeutua, mikäli omatoimisista hoitokeinoista ole apua tai diagnoosi on epäselvä. Kantapääkipua voi aiheutua myös muista syistä, jotka täytyy poissulkea. Niitä ovat

• kantaluun alla olevan rasvapatjan kiputila. Se voi olla seurausta kantapäähän kohdistuneesta iskusta tai vammasta.
• akillesjänteen rappeumatila. Siinä kipu tuntuu kantapään takana.
• kantaluun rasitusmurtuma. Siihen liittyy kantapään turvotusta ja kipu tuntuu kantaluuta sivuilta puristaessa.

Lääkäri toteaa plantaarifaskiitin oireiden ja kliinisen tutkimuksen perusteella. Kuvantamistutkimukset (röntgen, magneettikuvaus) ovat tarpeen vain siinä tapauksessa, jos kantapääkipuun liittyy vamma tai halutaan poissulkea kantapääkivun muut syyt.

Lääkehoitoa plantaarifaskiittiin ei ole. Joskus hyvin ärhäköissä tapauksissa, voidaan harkita kortisonipistosta. Osa saa siitä lyhytaikaisen avun, mutta vaiva jatkuu tavallisesti pian sen jälkeen. Leikkaushoidon tehosta ei ole luotettavaa tutkimusnäyttöä.

Plantaarifaskiitin ehkäisy on vaikeaa

Plantaarifaskiitin ehkäisy on hankalaa, koska vaiva liittyy ikään ja jalan rakenteeseen, ja sitä voi esiintyä sekä liikkuvilla että vähän liikkuvilla ihmisillä. Toki pohkeiden venyttelystä ennen rasitusta ja rasituksen jälkeen saattaa olla hyötyä. Myös paino kannattaa pitää normaalina. Pitkäkestoista paikallaan seisomista kannattaa mahdollisuuksien mukaan välttää.

Hyvä uutinen on, että plantaarifaskiitti paranee aina ja uusii harvoin yli 65-vuotiaana.

Asiantuntijana Aavan ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, jalkakirurgi Reijo Paukku