Raskausdiabetes

FacebookTwitterLinkedIn
Tarkistettu 06.05.2026
Leena Rahkonen gynekologi, perinatologi

Raskausdiabetes on varsin yleinen ja useimmiten hyvin hoidettavissa. Hyvällä hoidolla voidaan tukea äidin ja vauvan hyvinvointia koko raskauden ajan. Hoidon perustana ovat tasapainoinen ruokavalio, sopiva liikunta sekä verensokerin seuranta. Tarvittaessa hoitoa täydennetään lääkityksellä. Saat meiltä ohjausta ja tukea arjen valintoihin, jotta raskaus voi edetä mahdollisimman turvallisesti ja sujuvasti.

Varaa aika

Mikä on raskausdiabetes?

Raskausdiabetes tarkoittaa raskauden aikana todettua verensokerin nousua. Tila on melko yleinen ja useimmiten hyvin hallittavissa. Suomessa noin joka viidennellä odottavalla äidillä todetaan raskausdiabetes. 

Raskausdiabeteksen taustalla on raskauden luonnollinen muutos, jossa raskaushormonit heikentävät insuliinin vaikutusta elimistössä eli keho reagoi insuliiniin heikommin. Tätä ilmiötä kutsutaan insuliiniresistenssiksi. Insuliini on hormoni, joka säätelee verensokeria. Raskauden edetessä insuliiniresistessi lisääntyy luonnostaan, jotta sikiö saa riittävästi energiaa. Joillakin odottavilla äideillä haima ei pysty lisäämään insuliinin tuotantoa riittävästi, jolloin verensokeri nousee.

Lähes aina verensokeri palautuu normaaliksi synnytyksen jälkeen. Raskausdiabetes kuitenkin lisää riskiä sairastua myöhemmin tyypin 2 diabetekseen. Raskausdiabetes myös usein toistuu seuraavissa raskauksissa.

Varaa aika

Kenelle raskausdiabetes voi tulla?

Raskausdiabetes voi kehittyä kenelle tahansa odottajalle. Riskiä lisäävät esimerkiksi

Muista riskitekijöitä aiemmin syntynyt yli 4,5 kg painava lapsi, munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS) sekä tietty etninen tausta.

Varaa aika

Onko raskausdiabeteksessa oireita?

Raskausdiabetes on usein oireeton. Siksi se todetaan yleensä seulonnassa, ei oireiden perusteella.

Varaa aika

Miten ja milloin raskausdiabetes todetaan?

Raskausdiabetes todetaan yleensä raskausviikoilla 24–28 sokeri- eli glukoosirasituskokeella. Tällöin istukan hormonitoiminta on vilkkaimmillaan ja insuliiniresistenssi lisääntyy.

Odottajilla, joilla on aiemmin mainittuja riskitekijöitä, sokerirasitus tehdään ensimmäisen kerran jo viikoilla 14-16. Tutkimus on rutiininomainen ja tehdään Suomessa suurimmalle osalle raskaana olevista.

Sokerirasituskokeessa mitataan ensin aamulla paastoverensokeri, jonka jälkeen juodaan glukoosiliuos. Verensokeri mitataan uudelleen 1 ja 2 tunnin kuluttua. Jos yksikin mittaustulos ylittää tavoitearvon, kyseessä on raskausdiabetes.

Suomessa käytettävät 75 gramman glukoosirasituskokeen raja-arvot ovat:

  • Paastoarvo ≥ 5,3 mmol/l
  • 1 tunnin arvo ≥ 10,0 mmol/l
  • 2 tunnin arvo ≥ 8,6 mmol/l
Varaa aika

Miten raskausdiabetesta hoidetaan?

Raskausdiabetes on useimmiten hyvin hoidettavissa. Hoidon perustana ovat arjen valinnat:

  • säännöllinen ateriarytmi
  • tasapainoinen ruokavalio
  • sopiva liikunta

Verensokeria seurataan kotimittauksin, jotta nähdään, miten keho reagoi ruokaan ja arkeen. Tarvittaessa hoitoa täydennetään lääkityksellä. Lääkitys voidaan antaa tabletteina tai insuliinia pistoksina. Tärkeintä on, että verensokeri pysyy tavoitetasolla. Toimiva ratkaisu löytyy lähes aina.

Varaa aika

Seuranta raskauden aikana

Seuranta raskauden aikana on hieman tavallista tiiviimpää, mutta useimmiten se sujuu osana normaalia neuvolakäyntien rytmiä. Odottaja tekee kotona verensokeriseurantaa. Lääkityksen tarve arvioidaan arvojen mukaan.

Tarvittaessa seurataan myös vauvan kasvua ja vointia tarkemmin yleensä ultraäänitutkimuksin. Synnytyksen ajankohta ja tapa arvioidaan yksilöllisesti.

Synnytyksen jälkeen verensokeri yleensä palautuu normaaliksi. Jos raskausdiabetesta on hoidettu lääkityksellä, uusintasokerirasituskoe tehdään 6–12 viikon kuluttua synnytyksestä. Jos hoitona on ollut vain ruokavalio, sokerirasituskoe tulee tehdä vuoden kuluttua synnytyksestä.

Varaa aika

Hyvä hoito tukee hyvinvointia

Hoitamattomana raskausdiabetes voi lisätä riskejä, mutta hyvä hoito vähentää niitä merkittävästi. Siksi varhainen toteaminen ja omahoito ovat keskeisessä roolissa. Niihin saat meiltä tukea koko raskauden ajan.

Hoitamaton raskausdiabetes voi aiheuttaa haittoja sekä äidille että vauvalle.

Mahdolliset riskit äidille:

  • Raskausmyrkytys
  • Synnytyskomplikaatiot
  • Keisarileikkauksen tarve

Mahdolliset vaikutukset vauvalle:

  • Suurikokoisuus
  • Synnytysvammat
  • Matala verensokeri syntymän jälkeen
  • Hengitysvaikeudet
Varaa aika

Voiko raskausdiabetesta ehkäistä?

Raskausdiabeteksen riskiä voi pienentää jo ennen raskautta ja sen aikana huolehtimalla kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Se tarkoittaa:

  • monipuolista ja kuitupitoista ruokavaliota
  • säännöllistä liikuntaa
  • normaalipainon tavoittelua jo ennen raskautta ja painonnousun sopivaa hallintaa raskauden aikana
Varaa aika

Ajanvaraus Aavaan

Raskausdiabeteksen toteaminen, seuranta ja hoito toteutuvat Aavassa muun raskauden aikaisen seurannan ohella samoin hoitoperiaattein kuin julkisessa terveydenhuollossa. Mikäli sinulla on jo todettu raskausdiabetes, tarvitset lisätietoa tai apua sen seurannassa tai hoidossa, tai jokin siihen liittyvä asia huolettaa sinua, varaa aika Aava Raskausklinikalle nettiajanvarauksen kautta tai soittamalla Aavan asiakaspalveluun 010 380 3838.

Voit olla meihin yhteydessä jo ennen raskauden alkamista, jos aiempien raskausongelmien, perussairauksien tai lääkitysten vuoksi raskauden suunnittelu asiantuntijan kanssa on aiheellista.

Varaa aika

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Miten raskaus vaikuttaa verensokeriin?

Raskauden edetessä elimistö muuttuu raskaushormonien vaikutuksesta insuliiniresistentimmäksi, jotta sikiö saa riittävästi energiaa. Osalla odottavista äideistä haima ei pysty lisäämään insuliinin tuotantoa riittävästi, jolloin verensokeri nousee. Tällöin puhutaan raskausdiabeteksesta. Raskauden jälkeen hormonitasojen muuttuessa verensokeri palautuu yleensä nopeasti normaaliksi synnytyksen jälkeen.

Miten raskausdiabetes syntyy?

Raskauden aikana hormonit heikentävät insuliinin vaikutusta elimistössä (insuliiniresistenssi). Tämä tarkoittaa, että elimistön solut eivät reagoi insuliiniin yhtä hyvin kuin normaalisti. Silloin tarvitaan enemmän insuliinia ylläpitämään sokeritasapainoa. Useimmilla haima pystyy lisäämään insuliinin tuotantoa riittävästi kompensoimaan tätä muutosta. Raskausdiabeteksessa insuliinia ei erity riittävästi suhteessa lisääntyneeseen tarpeeseen. Seurauksena verensokeri nousee.

Mitä raskausdiabetes voi aiheuttaa vauvalle?

Pitkittynyt korkea verensokeri lisää sikiön insuliinintuotantoa, mikä voi johtaa liialliseen kasvuun ja rasvakudoksen kertymiseen. Synnytyksen jälkeen vauvan oma insuliinitaso voi olla korkea, mutta äidin verensokerivaikutus poistuu. Tämä voi aiheuttaa vastasyntyneen hypoglykemian. Se tarkoittaa, että verensokerit ovat matalat syntymän jälkeen ja vastasyntynyt tarvitsee erillistä sokeriseurantaa. Matalat verensokerit voivat aiheuttaa vauvalle väsymystä ja heikkoutta, huonoa syömistä ja vapinaa sekä vaikeammissa tapauksissa hengitysvaikeuksia tai kouristuksia.

Onko raskausdiabetes vaarallinen?

Raskausdiabetes voi hoitamattomana lisätä riskejä raskauden ja synnytyksen aikana sekä äidille että vauvalle. Hyvällä hoidolla riskit voidaan yleensä pitää pieninä. Useimmiten raskausdiabetes häviää synnytyksen jälkeen. Se kuitenkin lisää riskiä sairastua myöhemmin tyypin 2 diabetekseen. Pienilläkin elintapamuutoksilla on suuri merkitys riskeihin; huolehdi painonhallinnasta, liiku säännöllisesti ja syö monipuolisesti ravitsemussuositusten mukaisesti.

Kenelle raskausdiabetes tulee?

Noin joka viides raskaana oleva nainen saa raskausdiabeteksen. Riskitekijöitä ovat muun muassa ylipaino, perintötekijät, aiempi raskausdiabetes, yli 40 vuoden ikä ja munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS). 

Mistä tietää, että on raskausdiabetes?

Raskausdiabetes on useimmiten oireeton eli sen ilmaantumista ei yleensä huomaa itse. Mahdollisia oireita voivat olla lisääntynyt janon tunne, tiheä virtsaamistarve sekä väsymys. Nämä oireet ovat kuitenkin tavallisia myös normaalissa raskaudessa. Siksi seulontatesti eli sokerirasituskoe on tärkeä. Diagnoosia ei voida tehdä ilman sitä.

Millä raskausviikolla sokerirasituskoe tehdään?

Sokerirasituskoe tehdään yleensä 24.–28:nnella raskausviikolla. Jos riskit ovat suuret, koe tehdään jo 12.–16:nnella viikolla. 

Miten valmistautua sokerirasitustestiin?

  • Älä syö tai juo mitään (paitsi vettä) 10–12 tuntiin ennen testiä.
  • Syö testiä edeltävinä päivinä tavalliseen tapaan, mukaan lukien hiilihydraatteja (leipä, puuro, peruna, riisi, hedelmät). Liian vähäinen hiilihydraattien saanti ennen testiä voi vääristää tulosta.
  • Vältä raskasta liikuntaa juuri ennen testiä. Kova fyysinen rasitus edeltävänä päivänä tai aamulla ennen testiä voi vaikuttaa verensokeriarvoihin.
  • Siirrä aikaa myöhemmäksi, jos olet sairaana, esimerkiksi flunssassa tai vatsataudissa. Sairastaminen voi nostaa verensokeria.
  • Jos käytät lääkkeitä, varmista, otetaanko ne normaalisti testiaamuna vai vasta sen jälkeen.

Miten sokerirasituskoe tehdään?

Tutkimus aloitetaan aamulla ja se kestää runsaat kaksi tuntia.  Ennen koetta ollaan syömättä 12 tuntia, mutta aamulla ennen tutkimuksen aloitusta voi juoda lasillisen vettä. 

Testi alkaa verikokeella, jossa määritetään ns. paastoarvo. Sen jälkeen saat juotavaksi 5 minuutin aikana 3 desiä vettä, johon on liuotettu glukoosia. Uudet verikokeet otetaan 1 ja 2 tunnin kuluttua. Sokerirasituksen vastauksessa tulee kolme erillistä arvoa: 0- eli paastoarvo, 1 tunnin ja 2 tunnin arvo.

Onko sokerirasituskoe pakollinen?

Sokerirasituskoe on osa raskauden seurantaa Suomessa, ja se voidaan tehdä joko julkisessa tai yksityisessä neuvolassa. Tutkimus ei ole pakollinen, vaan vapaaehtoinen. Terveydenhuollon ammattilaiset kertovat, miksi koe tehdään ja mitä hyötyä siitä on. Vaikka koe on vapaaehtoinen, sitä suositellaan tehtäväksi silloin, kun siihen on terveydellinen syy. Tällöin se on osa lääkärin tai neuvolan suunnittelemaa hoitoa ja seurantaa. Päätös tutkimukseen osallistumisesta on aina raskaana olevalla itsellään.

Voiko raskausdiabetes jäädä huomaamatta?

Suomessa raskausdiabetes jää harvoin huomaamatta, koska seulonta on kattava. Se voi kuitenkin joskus jäädä toteamatta, esimerkiksi jos:

  • sokerirasituskoetta ei tehdä
  • koe tehdään vain varhaisraskaudessa eikä sitä tarvittaessa uusita myöhemmin
  • raskauden aikainen tai synnytyksen jälkeinen seuranta jää puutteelliseksi

Siksi suositeltuihin tutkimuksiin osallistuminen ja seuranta ovat tärkeitä raskausdiabeteksen tunnistamisessa ja hoidossa.

Mitä syödä, jos on raskausdiabetes?

Ruokavalion tulisi sisältää täysviljaa, kasviksia, hedelmiä, vähärasvaisia tuotteita ja pehmeitä rasvoja.

Onko diabeetikon raskaus riskiraskaus?

Jos nainen sairastaa tyypin 1 tai tyypin 2 diabetesta, verensokeritasapainon tulisi olla mahdollisimman hyvä jo ennen hedelmöittymistä. Tämä on tärkeää, koska varhaisraskauden korkea verensokeri lisää sikiön rakennepoikkeavuuksien riskiä. Raskauden aikana seuranta on tiivistä ja hoitoa säädetään usein. Esimerkiksi insuliiniannokset voivat muuttua raskauden edetessä.

Miten verensokerin kotimittaus tehdään?

Yleensä verensokeri mitataan:

  • Aamulla paaston jälkeen
  • 1 tunti aterian alusta tai 2 tuntia aterian alusta (saamiesi ohjeiden mukaan)

Tavallisesti mittauksia tehdään aluksi useita päiviä peräkkäin, esimerkiksi 3–4 päivänä viikossa, jotta saadaan kattava kuva verensokeritasosta.

Suomessa käytettävät kotiseurannan tavoitearvot ovat yleensä:

  • Paastoarvo alle 5,5 mmol/l
  • 1 tunti aterian alusta alle 7,8 mmol/l tai 2 tuntia aterian alusta alle 6,7 mmol/l

Jos useampi arvo ylittää tavoitetason, hoitoa tehostetaan.

Mikä on paastoverensokeri?

Aamun paastoverensokeri kertoo yön aikaisesta sokeritasapainosta. Koholla oleva paastoarvo voi viitata siihen, että pelkkä ruokavaliohoito ei riitä. Juuri paastoarvon hallinta on usein ratkaiseva tekijä, kun arvioidaan, tarvitaanko insuliinihoitoa.