Toiminnalliset riippuvuudet
Toiminnalliset riippuvuudet sekä riippuvuuden kaltaiset toiminnat tunnistaa siitä, että toiminta alkaa hallita elämää. Et pysty lopettamaan, vaikka haluaisit, ja toiminta jatkuu haitallisista seurauksista huolimatta. Tällaisessa tilanteessa kannattaa hakea apua. Hyvä uutinen on, että riippuvuuksista voi toipua täysin.
- Mitä toiminnalliset riippuvuudet ovat?
- Miten toiminnallinen riippuvuus syntyy?
- Toiminnallisten riippuvuuksien yleisyys
- Riippuvuuden kaltaiset toiminnat
- Voiko olla useita riippuvuuksia samanaikaisesti?
- Milloin on syytä hakea apua?
- Toiminnallisten riippuvuuksien hoito
- Voiko toiminnallisista riippuvuuksista parantua?
- Toiminnallisten riippuvuuksien ehkäisy
- Usein kysytyt kysymykset UKK
- Ajanvaraus Aavaan
- Aiheeseen liittyvät palvelut
Mitä toiminnalliset riippuvuudet ovat?
Toiminnalliset riippuvuudet tarkoittavat riippuvuuksia, jotka eivät liity päihteisiin, vaan tiettyihin toimintoihin tai käyttäytymismalleihin. Ihminen jää koukkuun toimintaan, joka tuottaa mielihyvää tai helpottaa vaikeita tunteita. Aluksi harmittomalta tai jopa hyödylliseltä tuntunut toiminta voi muuttua hallitsemattomaksi ja aiheuttaa merkittäviä haittoja.
Toiminnallisissa riippuvuuksissa psyykkinen riippuvuus on selvästi vahvin ja keskeisin tekijä. Fyysinen riippuvuus on lievempää, mutta se näkyy aivojen toiminnan muutoksina ja vieroitusoireina.
Miten toiminnallinen riippuvuus syntyy?
Riippuvuuden kehittyminen vaikuttaa ennen kaikkea aivojen palkitsemisjärjestelmään, jossa välittäjäaineena on dopamiini. Toiminta aktivoi palkitsemisjärjestelmää samalla tavalla kuin päihteet, mikä vahvistaa tarvetta toistaa sitä yhä uudelleen.
Riippuvuuskäyttäytymisen taustalla on biopsykososiaalinen häiriö. Se tarkoittaa perimän ja neurobiologian yhdistelmää, joka on yhteydessä ympäristöön sekä psykologisiin ja sosiaalisiin tekijöihin.
Toiminnallisten riippuvuuksien keskeisiä piirteitä ovat:
- Pakonomainen tarve tehdä tiettyä asiaa
- Kontrollin menettäminen (ei pysty lopettamaan)
- Toiminnan jatkuminen haitallisista seurauksista huolimatta
- Vieroitusoireiden kaltaiset tuntemukset (ahdistus, ärtyisyys), jos toimintaa ei voi tehdä
Toiminnallisten riippuvuuksien eri muodot
Toistaiseksi vain rahapeliriippuvuudelle on nykyisessä kansainvälisessä ICD-10-tautiluokitusjärjestelmässä määrätyt diagnostiset kriteerit. Seuraavassa versiossa (ICD-11) tulee olemaan kriteerit myös ainakin digipeliriippuvuudelle.
Muita toimintoja, joilla on jonkin verran samankaltaisuuksia liitännäisoireissa, periytyvyydessä, kognitiivisissa toiminnoissa ja neurobiologiassa, erityisesti aivojen palkitsemisjärjestelmissä ja impulssin hallinnassa (1), ovat
- internetin käyttö
- sosiaalisen median käyttö
- ostaminen
- urheilu
- seksi
Kansankielellä näistä käytetään usein termejänettiriippuvuus, someriippuvuus, osto/shoppailuriippuvuus, urheilu/liikuntariippuvuus ja seksiriippuvuus.
Toiminnallisten riippuvuuksien yleisyys
Toiminnalliset riippuvuudet ovat melko yleisiä, mutta niiden tarkkaa esiintyvyyttä on vaikea määrittää. Esimerkiksi:
- Rahapeliriippuvuus koskettaa arviolta muutamaa prosenttia väestöstä.
- Digitaalisiin medioihin liittyvät riippuvuudet ovat kasvussa erityisesti nuorilla.
Moni ei tunnista omaa käyttäytymistään riippuvuudeksi, mikä lisää vaikeutta määrittää toiminnallisesti riippuvaisten tarkkaa määrää. Lisäksi monilla on lieviä riippuvuuden piirteitä, jotka eivät vielä täytä riippuvuuden kriteereitä.
Toiminnalliset riippuvuudet tai niiden kaltaiset toiminnat voivat alkaa missä iässä tahansa:
- Nuorilla korostuvat digipelit ja some
- Aikuisilla rahapelit
Rahapeliriippuvuus
Rahapeliriippuvuudessa henkilö ei pysty hallitsemaan pelaamistaan, vaikka siitä seuraa taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia.
Miten ilmenee:
- Pelaaminen vie yhä enemmän aikaa ja rahaa
- Velkaantuminen ja talousvaikeudet
- Pelaamisen salaaminen
Riskitekijät:
- Helppo pääsy rahapeleihin
- Taloudellinen stressi
- Impulsiivisuus
Digipeliriippuvuus
Peliriippuvuus liittyy erityisesti videopeleihin, mutta voi koskea myös muita digitaalisia pelejä.
Miten ilmenee:
- Useiden tuntien päivittäinen pelaaminen
- Unen ja arjen laiminlyönti
- Sosiaalinen vetäytyminen
- Ärtyisyys, jos pelaaminen estyy
Riskitekijät:
- Nuori ikä
- Yksinäisyys
- Pelien palkitsevat mekanismit
Riippuvuuden kaltaiset toiminnat
Riippuvuuden kaltaisilla toiminnoilla tarkoitetaan toimintoja, joilla on samankaltaisuuksia riippuvuushäiriöiden kanssa, mutta joilla ei ole diagnostisia kriteereitä. Ne esiintyvät usein joko samanaikaisesti riippuvuushäiriöiden kanssa tai ilmaantuvat, kun yksi toiminta sammuu. Esimerkiksi rahapelaamisen loppuessa voi herätä pakonomainen kiinnostus ostamiseen, seksiin tai urheiluun (1).
Internetin käyttö eli ”nettiriippuvuus”
Nettiriippuvuus tarkoittaa liiallista ja hallitsematonta internetin käyttöä, joka alkaa haitata arkea, ihmissuhteita tai hyvinvointia. Sen merkkejä voivat olla pitkät ja hallitsemattomat ajat netissä, ajantajun katoaminen (esim. jatkuva scrollaus), velvollisuuksien laiminlyönti (työ, koulu, ihmissuhteet), ärtyisyys tai levottomuus ilman internetiä sekä univaikeudet ja väsymys.
Nettiriippuvuus liittyy usein sosiaalisen median käyttöön, videoiden katseluun, pelaamiseen tai nettishoppailuun. Se toimii ikään kuin “kattoilmiönä”, jonka alle monet muut riippuvuuden kaltaiset toiminnat sekä digipelaaminen sijoittuvat.
Sosiaalisen median käyttö eli ”someriippuvuus”
Someriippuvuudessa henkilö kokee jatkuvaa tarvetta tarkistaa sosiaalisen median sovelluksia ja saada tykkäysten kautta muilta hyväksyntää. Se voi ilmetä puhelimen jatkuvana plaraamisena, keskittymisvaikeuksina, vertailuna muihin ja ahdistuneisuuteen ilman somea.
Ostaminen eli ”osto/shoppailuriippuvuus”
Shoppailuriippuvuus tarkoittaa pakonomaista ostamista, jota käytetään tunteiden säätelyyn. Sen merkkejä voivat olla tarpeettomien tavaroiden ostaminen, hetkellinen voimakas mielihyvä ostamisesta, taloudelliset ongelmat sekä syyllisyys ja häpeä.
Urheilu eli ”urheilu/liikuntariippuvuus”
Liikunta on terveellistä, mutta liiallisena siitäkin voi tulla riippuvuus, joka aiheuttaa haittaa terveydelle. Tämä voi ilmetä pakonomaisena treenaamisena, lepopäivien välttämisenä, harjoittelusta loukkaantuneena tai sairaana ja kehon ylirasituksena.
Seksi eli ”seksiriippuvuus”
Seksiriippuvuus tarkoittaa hallitsematonta seksuaalista käyttäytymistä, joka voi aiheuttaa haittaa ihmissuhteille ja hyvinvoinnille. Siitä voivat viestiä pakonomainen seksuaalinen ajattelu ja pornon katselu. Nettipornoriippuvuus on ikään kuin seksiriippuvuuden ja nettiriippuvuuden välimuoto ja nykyään todennäköisesti seksiriippuvuuden yleisin muoto, johtuen nettipornon yleisyydestä ja helposta saatavuudesta. Muita merkkejä voivat olla riskialtis seksikäyttäytyminen, kontrollin puute sekä häpeä ja syyllisyys.
Voiko olla useita riippuvuuksia samanaikaisesti?
Usein yksi riippuvuus liittyy toiseen. Silloin puhutaan moniriippuvuudesta. Esimerkiksi:
- Rahapeliriippuvuuteen voi liittyä alkoholin käyttöä.
- Digipeliriippuvuuden rinnalla voi esiintyä someriippuvuutta.
Riippuvuudet voivat myös vaihtaa muotoa eli yksi riippuvuus voi korvautua toisella.
Milloin on syytä hakea apua?
Apua kannattaa hakea, kun
- toiminta alkaa hallita elämää
- haitat lisääntyvät (taloudelliset, sosiaaliset, terveydelliset)
- yritykset lopettaa haitallinen toiminta eivät onnistu
- olo on ahdistunut, masentunut tai uupunut
Toiminnallisten riippuvuuksien hoito
Suomessa ei ole vielä Käypä hoito -suositusta toiminnallisille riippuvuuksille. Nykyiset hoitosuositukset seuraavat pitkälti päihderiippuvuuksien hoitosuosituksia. Niitä ovat esimerkiksi psykososiaaliset hoidot: motivoiva haastattelu ja kognitiivinen käyttäytymisterapia. On myös jonkin verran näyttöä siitä, että rahapelaamisen himoa voitaisiin vähentää lääkehoidolla (1).
Mikäli tunnistat itsessäsi toiminnallisten riippuvuuksien piirteitä tai toimintasi jossakin tilanteessa huolettaa sinua, kannattaa kääntyä työterveyslääkärin tai -hoitajan tai yleislääkärin puoleen. He ohjaavat sinut tarvittaessa eteenpäin riippuvuuksien hoitoon koulutetun ammattilaisen puheille tai vertaistuen pariin.
On myös tärkeää huomioida mahdolliset muut samanaikaisesti ilmenevät riippuvuudet, psyykkiset ongelmat sekä fyysiset sairaudet. Tuki ja hoito tulisi kohdistaa ensisijaiseen ongelmaan.
Voiko toiminnallisista riippuvuuksista parantua?
Monet toipuvat toiminnallisista riippuvuuksista, etenkin jos
- ongelma tunnistetaan ajoissa
- hoito aloitetaan riittävän varhain
- henkilö sitoutuu muutokseen
Toipuminen on usein pitkä prosessi, jossa voi tulla takapakkeja. Pysyvä muutos on kuitenkin täysin mahdollinen.
Toiminnallisten riippuvuuksien ehkäisy
Riippuvuuksia voidaan ehkäistä
- lisäämällä tietoisuutta niistä
- terveillä elämäntavoilla ja stressinhallinnalla
- asettamalla lapsille rajoja (esim. ruutuaika, rahankäyttö)
- ylläpitämällä sosiaalisia suhteita
- puuttumalla varhain riskikäyttäytymiseen
Usein kysytyt kysymykset UKK
Mistä riippuvuuden tunnistaa?
Riippuvuuden tunnistaa siitä, että toiminta alkaa hallita elämää. Et pysty lopettamaan, vaikka haluaisit, ja toiminta jatkuu haitallisista seurauksista huolimatta. Myös ajattelun keskittyminen yhteen asiaan on tyypillistä.
Mitä eri riippuvuuksia on?
Riippuvuuksia on kahta päätyyppiä:
- Päihderiippuvuudet (esim. alkoholiriippuvuus, huumeriippuvuus)
- Toiminnalliset riippuvuudet (esim. rahapelaaminen, some, shoppailu, liikunta)
Lisäksi voidaan puhua esimerkiksi sosiaalisesta riippuvuudesta ja moniriippuvuudesta.
Voiko toiminnallinen riippuvuus olla yhtä vakava kuin päihderiippuvuus?
Kyllä voi. Vaikka toiminnallinen riippuvuus ei sisällä päihteitä, se voi aiheuttaa vakavia seurauksia, kuten taloudellisia ongelmia, ihmissuhdevaikeuksia ja mielenterveyden häiriöitä.
Miten toiminnallinen riippuvuus vaikuttaa aivoihin?
Toiminta aktivoi aivojen palkitsemisjärjestelmää ja vapauttaa dopamiinia. Aivot tottuvat tähän, jolloin tarvitaan yhä enemmän ärsykkeitä saman mielihyvän saavuttamiseksi.
Voiko toiminnallinen riippuvuus mennä ohi itsestään?
Lievät tapaukset voivat helpottua ajan myötä, mutta usein tarvitaan tietoista muutosta tai tukea. Jos asiaan ei puututa, riippuvuus voi pahentua.
Altistaako nuoruus toiminnallisille riippuvuuksille?
Erityisesti pelit ja sosiaalinen media altistavat nuoria riippuvuuksille, koska aivot ovat vielä kehittymässä.
Miten someriippuvuus ilmenee?
Someriippuvuus ilmenee esimerkiksi jatkuvana puhelimen tarkistamisena, keskittymisvaikeuksina, unihäiriöinä ja tarpeena saada hyväksyntää tykkäysten ja kommenttien kautta.
Miksi some koukuttaa?
Some koukuttaa, koska se tarjoaa nopeita palkintoja, kuten tykkäyksiä ja uusia sisältöjä. Nämä aktivoivat aivojen dopamiinijärjestelmää, mikä lisää halua palata sovellukseen yhä uudelleen.
Mikä on fyysinen riippuvuus?
Fyysinen riippuvuus tarkoittaa, että keho tottuu tiettyyn aineeseen tai toimintaan. Sen puuttuessa ilmenee vieroitusoireita, kuten vapinaa, univaikeuksia tai levottomuutta. Toiminnallisissa riippuvuuksissa fyysinen puoli liittyy usein aivojen dopamiinijärjestelmään.
Miten psyykkinen riippuvuus ilmenee?
Psyykkinen riippuvuus näkyy pakonomaisina ajatuksina ja tunteina. Henkilö käyttää toimintaa helpottaakseen stressiä, ahdistusta tai tylsyyttä. Lopettaminen tuntuu vaikealta, vaikka fyysisiä oireita ei olisi.
Mikä on sosiaalinen riippuvuus?
Sosiaalinen riippuvuus tarkoittaa voimakasta tarvetta muiden hyväksynnälle ja läsnäololle. Henkilö voi kokea ahdistusta yksin ollessa ja määritellä oman arvonsa muiden mielipiteiden kautta.
Voiko addiktiosta parantua?
Monet toipuvat riippuvuuksista kokonaan tai oppivat hallitsemaan niitä. Toipuminen vaatii usein aikaa, tukea ja ammattilaisen apua.
Mitä tarkoittaa dopamiiniriippuvuus?
Dopamiiniriippuvuus-termiä käytetään kuvaamaan tilannetta, jossa aivot hakevat jatkuvasti nopeaa mielihyvää dopamiinin kautta. Sana voi auttaa ymmärtämään, miksi esimerkiksi some, pelit ja muut ärsykkeet voivat koukuttaa.
Ajanvaraus Aavaan
Jos riippuvuus haittaa arkea, ihmissuhteita tai mielenterveyttä, tai et pysty hallitsemaan käyttäytymistäsi omin voimin, varaa aika lääkärille internetajanvarauksesta tai soittamalla Aavan asiakaspalvelunumeroon 010 380 3838.
Aiheeseen liittyvät palvelut
Lähteet:
(1) Toiminnalliset riippuvuudet (artikkeli Yleislääkärilehdestä 2020, Sari Castrén/Hannu Alho)
Tekstin tuottamisessa on käytetty apuna tekoälyä. Lääketieteellisen sisällön on tarkistanut nimetty lääkäri.