Nivelrikko eli artroosi

Nivelrikko on koko nivelen sairaus, joka voi aiheuttaa muutoksia niin nivelrustossa, luussa, nivelen rustoisissa rakenteissa (esimerkiksi polven nivelkierukat) kuin niveltä ympäröivissä pehmytosakudoksissa. Yleisimmin se kehittyy lonkkaan, polveen, selkärankaan sekä sorminiveliin. Parantavaa hoitoa ei ole, mutta oireita voidaan lievittää monin tavoin.

• Mikä on nivelrikko?
• Mistä nivelrikko johtuu?
• Nivelrikko vai kuluma?
• Nivelrikon oireet
• Milloin lääkäriin?
• Nivelrikon ja nivelreuman erot
• Nivelrikon hoito
• Nivelrikko ja liikunta
• Nivelrikon ehkäisy
• Ajanvaraus Aavaan

Mikä on nivelrikko?

Nivelrikko eli artroosi on maailman yleisin nivelsairaus. Suomessa sitä sairastaa arviolta noin miljoona ihmistä.

Nivelrikossa nivelten rustopinta ohentuu. Nivelrusto toimii normaalisti pehmeänä, kimmoisana kerroksena, joka mahdollistaa nivelten kitkattoman liikkeen ja vaimentaa iskuja. Nivelrikossa tämä rusto ohenee ja lopulta häviää, minkä seurauksena aiheutuu kipua, jäykkyyttä ja tulehdusreaktiota nivelessä.

Nivelrikko voi tulla mihin tahansa niveleen, mutta yleisimmin se kehittyy polveen tai lonkkaan. Myös selkärangan, sorminivelten ja isovarpaan tyvinivelen nivelrikko on ikääntyvillä yleinen.

Mistä nivelrikko johtuu?

Nivelrikon perimmäistä syytä ei tunneta. Pohjimmiltaan nivelrikossa kyse on siitä, että uutta nivelrustoa syntyy hitaammin kuin olemassa olevaa nivelrustoa häviää. Nivelrikossa ei kuitenkaan ole kysymys ruston kulumisesta. Todennäköisesti useampi tekijä tai niiden yhteisvaikutus johtaa nivelrikon kehittymiseen. Tiedetään kuitenkin, että ikääntyminen altistaa nivelrikolle. Alle 45-vuotiailla nivelrikkoa ei juuri ole, mutta vanhemmiten se lisääntyy selvästi. 

Muita altistavia tekijöitä ovat

• Ylipaino – Kuormittaa etenkin polvi- ja lonkkaniveliä ja on nivelrikon iso riskitekijä. Mekaanisen kuormituksen ohella rasvakudoksessa syntyy välittäjäaineita, jotka aiheuttavat ruston hajoamista. Lisäksi se pahentaa nivelrikon oireita.
• Perimä – Jonkin verran vaikutusta nivelrikkoon.
• Tapaturmista johtuvat nivelvammat ja murtumat – Nivelpinnan alueelle ulottuvat murtumat, toistuvat pienet tapaturmat esimerkiksi urheilussa sekä polven nivelkierukoiden poistoleikkaukset lisäävät nivelrikon riskiä.
• Rakenteelliset tekijät – Lonkkanivelen epämuodostumat ja kehityshäiriöt sekä korostunut länkisäärisyys tai pihtipolvisuus voivat altistaa nivelrikolle.
• Nivelsairaudet – Eräisiin nivelsairauksiin, kuten nivelreumaan, liittyy kohonnut riski nivelrikkoon. Kun nivelrikko on seurausta toisesta sairaudesta, puhutaan sekundaarisesta nivelrikosta.

Nivelrikko vai kuluma?

Kansan suussa nivelrikosta puhutaan usein ”nivelten kulumana”. Kuluma-termi kuvaa nivelrikon lopputulosta eli ruston häviämistä, mutta nivelrikko ei ole mekaanista kulumista, vaan siihen liittyy myös tulehdusta ja nivelkapselin sekä luun muutoksia. Lisäksi eräät rakenteelliset tekijät, vammat ja nivelsairaudet altistavat nivelrikolle. Tästä syystä nivelrikko-termi on tarkempi ja suositeltavampi.

Nivelrikon oireet

Nivelrikon oireet kehittyvät yleensä hitaasti, kuukausien tai jopa vuosien aikana. Ensimmäinen oire on usein jäykkyys ja kipu liikkeelle lähtiessä. Alkujäykkyys menee ohi, kun jatkaa sinnikkäästi liikkumista. Muita oireita ovat:

• nivelkipu, joka iskee pitkään liikkuessa. Kun nivelrikko etenee, niveltä voi särkeä myös rasituksen jälkeen levossa. Leposärky saattaa yltyä kovaksi ja pahimmillaan häiritä nukahtamista. Öisin tuntuva leposärky on yleisintä lonkan nivelrikon yhteydessä.
• liikkumisen hankaloituminen – lonkan ja polven nivelrikko voi aiheuttaa vaikeuksia kävelemisessä ja juoksemisessa.
• naksuminen, rutina tai rahina nivelissä liikkeen aikana.
• turvotus ja arkuus erityisesti sairauden edetessä.
• nivelten liikerajoitukset sairauden edetessä.

Nivelrikko on hitaasti etenevä sairaus, jossa tyypillistä on oireiden aaltoilu. Välillä on parempia ja välillä huonompia jaksoja hoidosta huolimatta. Lohdullista on, että hankalatkin oireet rauhoittuvat usein itsestään taudin alkuvaiheessa.

Milloin lääkäriin?

Nivelrikkoon ei ole parannuskeinoa, mutta sen oireita voidaan helpottaa monin tavoin. Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos

• nivelkipu alkaa häiritä päivittäistä tai lähes päivittäistä elämää.
• leposärkyä on öisin.
• liikkuminen arjen toiminnoissa hankaloituu ja alkaa rajoittaa elämää.
• jäykkyys ei helpota tai pahenee ajan myötä.
• nivel turpoaa, kuumottaa tai on selvästi arka.
• nivelten liikerata vähenee huomattavasti.
• kipulääkkeet ja fysioterapia eivät enää auta riittävästi.

Lääkäri voi usein todeta nivelrikon pitkälti potilaan kertomien oireiden perusteella. Lisäksi hän tutkii oireilevan nivelen. Esimerkiksi polven nivelrikossa polvi ei usein ojennu täysin suoraksi. Sen muoto voi myös muuttua, sillä sen nivelpintojen reunoille voi kehittyä niin sanottuja luuvalleja.

Diagnoosi voidaan varmistaa yleensä röntgenkuvauksella, mutta toisinaan tarvitaan myös magneettikuvausta. Nivelrikon vaikeusastetta voidaan arvioida röntgen kuvasta käyttäen ns. Kellgren-Lawrence (KL) -luokitusta. 

• KL-luokka tai gradus 0 tarkoittaa, että nivelen röntgenkuvassa ei nähdä mitään rakenteellisia muutoksia. 
• Gradus 1 ja 2 kuvaavat alkavaa nivelrikkoa
• Gradus 3 ja 4 edustavat jo pitkälle edennyttä nivelrikkoa. 

On tärkeä huomata, että nivelrikkoon sopivia muutoksia todetaan nivelissä myös oireettomilla ihmisillä. Toisaalta nivelrikon alkuvaiheessa röntgenkuvissa nähtävät muutokset voivat kehittyä oireita hitaammin. Oireet voivat siis olla huomattavasti hankalammat kuin röntgenkuvissa nähtävät muutokset antavat olettaa. Oireet voivat johtua myös luukuoliosta (avaskulaarinen nekroosi), jonka voi alkuvaiheessa todeta vain magneettikuvauksella.

Nivelrikon ja nivelreuman erot

Nivelrikko ja nivelreuma voivat aiheuttaa samankaltaisia oireita, mutta ne ovat eri sairauksia:

• Nivelrikko on mekaaninen ja rappeuttava sairaus.
• Nivelreuma on autoimmuunisairaus, jossa elimistön immuunijärjestelmä hyökkää omia niveliään vastaan.
• Nivelreuma aiheuttaa voimakasta tulehdusta ja sitä voi esiintyä missä iässä hyvänsä, kun taas nivelrikko on yleisempi iäkkäillä.
• Nivelreumassa oireet ovat usein symmetrisiä (esim. molemmat kädet), nivelrikossa ne voivat olla yksipuolisia.
• Nivelreuma on paljon harvinaisempi sairaus kuin nivelrikko.

Nivelrikon hoito

• Suun kautta otettava särkylääke hellittää nivelkipua. Turvallisin särkylääke on parasetamoli. Tulehduskipulääkkeet, kuten ibuprofeeni, tepsivät myös, mutta niitä ei pidä käyttää pitkään ilman lääkärin ohjetta.
• Myös kipeään kohtaan levitettävä kipuvoide auttaa nivelsärkyyn.
• Usein fysioterapialla voidaan vahvistaa lonkan ja polven niveliä ympäröiviä lihaksia ja ylläpitää liikelaajuuksia. Lihasten vahvistumisen myötä nivelrikon oireet usein helpottavat.
• Jos potilaalla on ylipainoa, laihduttaminen helpottaa oireita ja myös hidastaa polven nivelrikon etenemistä.
• Jos polven nivelrikko vaivaa vain esimerkiksi urheillessa, voi erillinen polvituki helpottaa oireita urheilun aikana.

Polveen pistettäviä pistoksia tarvitaan harvoin. Kortisoni voi lievittää oireita vain hetkellisesti. Hyaluronaatti–pistokset eivät tutkimusten perusteella vaikuta nivelrikon oireisiin.

Kun muut konstit eivät enää tepsi ja pitkälle edenneestä nivelrikosta aiheutuu merkittävä haitta, lonkka- ja polvinivel voidaan korvata tekonivelillä. Myös jalkaterien ja käsien pieniä niveliä voidaan jäykistää kirurgisesti.

Nykyisten tekonivelleikkausten tulokset ovat olleet erinomaiset. Lonkan ja polven tekonivelistä on paikallaan noin 95 prosenttia vielä 20 vuoden kuluttua leikkauksesta.

Nivelrikko ja liikunta

Jos nivel on oikein ärtynyt, kannattaa ottaa hetki rauhallisesti. Kipua ei kuitenkaan pidä pelästyä, vaan liikkuminen kannattaa – särystä huolimatta. Suositeltavia liikuntamuotoja ovat kävely, uinti, pyöräily ja vesijuoksu. Niissä niveleen ei kohdistu voimakkaita iskuja tai vääntöä. 

Mikään liikunta ei kuitenkaan ole kiellettyä. Jos nautit esimerkiksi pallopeleistä, nivelrikko ei estä niiden harrastamista. Pääasia on, että liikut säännöllisesti.

Myös fysioterapialla voidaan parantaa nivelen liikkuvuutta ja siten vähentää oireita, vaikkei se itse nivelsairautta parannakaan.

Nivelrikon ehkäisy

Nivelten terveyttä voi vaalia seuraavilla keinoilla:

• Pysy normaalipainoisena – vähentää nivelten kuormitusta.
• Liiku säännöllisesti – liikunta tekee hyvää nivelille, sillä nivelruston ominaisuudet paranevat, kun sitä kuormitetaan sopivasti. Erityisen tärkeää liikunta on lapsena ja nuorena, kun nivelet vielä kehittyvät.
• Vältä nivelvammoja – esimerkiksi käyttämällä oikeita nostotekniikoita ja suojavarusteita.
• Huolehdi hyvästä ergonomiasta – sekä töissä että vapaa-ajalla.

Ajanvaraus Aavaan

Mikäli niveloireet haittaavat arkea tai huolettavat sinua, varaa aika ortopedille internetajanvarauksen kautta tai soittamalla asiakaspalveluumme 010 380 3838.

Asiantuntijana Lääkärikeskus Aavan ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri sekä tekonivelkirurgian asiantuntijalääkäri Ville Remes. Tekstin tuottamisessa on käytetty apuna tekoälyä.