Ekseema eli ihottuma

Ekseema eli ihottuma tarkoittaa isoa ryhmää yleisiä ihosairauksia. Tavallisimpia ekseemoita ovat atooppinen -, seborrooinen – sekä käsiekseema. Lievät ekseemat hoituvat usein kotikonstein, mutta hankalissa ja pitkittyneissä oireissa tarvitaan lääkäriä.

• Mikä on ekseema
• Ekseeman oireet
• Tavallisimmat ekseemat
  • Atooppinen ekseema
  • Seborrooinen ekseema eli tali-ihottuma
  • Läiskäekseema (nummulare-ekseema, kolikkoihottuma)
  • Käsiekseema
  • Asteatoottinen ekseema
• Harvinaisemmat ekseemat
• Ekseeman hoito
• Milloin lääkäriin?
• Ekseeman ehkäisy
• Ajanvaraus Aavaan

Mikä on ekseema?

Ekseema on yleisnimi ryhmälle ihosairauksia, joiden tyypillinen piirre on ihottuma, siihen liittyvä punoitus ja kutina sekä ihossa oleva tulehdusreaktio. Ekseema voi esiintyä lähes missä tahansa kehossa, tavallisimmin kasvoissa, päänahassa, rinnassa, sormissa ja muualla käsissä sekä jaloissa.

Eri ekseemamuodot erotetaan toisistaan muun muassa ulkonäön, sijainnin ja tautihistorian perusteella. Usein ekseema on krooninen eli pitkäaikainen vaiva.

Ekseeman oireet

Ekseeman yleisimmät oireet ovat

• ihon punoitus
• ihon kutina
• ihon kuivuus ja hilseily
• rakkuloiden muodostuminen
• ihon paksuuntuminen pitkäaikaisen raapimisen seurauksena

Oireiden voimakkuus vaihtelee yksilöllisesti ja ekseeman tyypin mukaan. Myös vuodenaika ja elintavat voivat vaikuttaa oireiluun.

Tavallisimmat ekseemat

Atooppinen ekseema

Atooppinen ekseema on yleinen, osin perinnöllinen ihosairaus, joka alkaa monesti jo lapsuudessa. Se liittyy usein muihin atooppisiin sairauksiin, kuten allergiseen nuhaan ja astmaan. Atooppista ihottumaa on tyypillisesti taipeissa sekä niskassa ja korvien alla. Lapsilla sitä on usein kasvoilla ja poskilla. Vaivan taustalla ovat ihon rakenteelliset ominaisuudet ja ihon immuunijärjestelmän poikkeava toiminta. Atooppista ekseemaa sairastaa noin 20-30 prosenttia väestöstä.

Seborrooinen ekseema eli tali-ihottuma

Seborrooista ekseemaa eli tali-ihottumaa on päänahassa sekä kasvoissa karvoitusalueella eli kulmakarvoissa, parran alueella ja nenänpielessä. Sitä voi joskus olla myös taipeissa ja rintakehällä. Seborrooinen ekseema johtuu ihon hiivojen liikatuotannosta, ja se aiheuttaa ihon punoitusta, kutinaa ja hilseilyä. Sitä esiintyy noin 3-10 prosentilla aikuisista, mutta pelkkää ihon hilseilyä on puolella väestöstä.

Läiskäekseema (nummulare-ekseema, kolikkoihottuma)

Läiskäekseema ilmenee ärhäkänpunaisina pyöreinä ihottumaläiskinä, joiden reunalla on ihorikkoa. Se liittyy usein atooppiseen alttiuteen. Eniten läiskäekseemaa on keski-ikäisillä miehillä. Läiskäekseemaa kutsutaan joskus myös infektioekseemaksi, mutta sen taustalla ei välttämättä ole infektiota.

Käsiekseema

​Käsiekseemasta eli käsi-ihottumasta kärsii noin 10 prosenttia väestöstä. Enemmistö on naisia.  Käsiekseeman tärkein syy on atooppinen tausta. Muita syitä ovat ärsytyskosketusihottuma, joka johtuu toistuvasta altistumisesta ihoa ärsyttäville aineille, kuten pesuaineille, liuottimille tai pitkäaikaiselle kosteudelle, sekä allerginen kosketusihottuma, joka johtuu allergisesta reaktiosta tiettyihin aineisiin, kuten nikkeliin, lateksiin tai hajusteisiin. ​

Asteatoottinen ekseema

Asteatoottinen ekseema on etenkin ikäihmisten vaiva. Se johtuu ikääntymiseen liittyvästä ihon voimakkaasta kuivumisesta. Iho halkeilee, kutisee ja saattaa näyttää marmorimaiselta.

Harvinaisemmat ekseemat

Lisäksi on olemassa joukko harvinaisempia ekseemoita. Niitä ovat esimerkiksi

• Dyshidroottinen ekseema. Aiheuttaa pieniä, kutisevia rakkuloita erityisesti sormien väliin. Rakkulat voivat olla kivuliaita ja iho saattaa hilseillä rakkuloiden puhjetessa. Taustalla on atooppinen taipumus.
• Staasiekseema. Liittyy alaraajojen laskimoiden vajaatoimintaan (suonikohjut) ja voimakkaaseen turvotukseen. Aiheuttaa punoitusta ja kutinaa. Iho voi ohentua tai haavautua.
• Ekseema herpeticum. Herpesviruksen aiheuttama rakkulainen ihottuma, joka voi levitä laajalle kehoon. Ilmenee kivuliaina rakkuloina, kuumeena ja sairauden tunteena. Vaatii aina lääkärinhoitoa.

Ekseeman hoito

Ekseeman hoito kannattaa yleensä aloittaa apteekin miedolla kortisonivoiteella. Se on pikkulapsillekin turvallista, kunhan voidetta käytetään kuureittain. Perusvoiteistakin on usein hyötyä, sillä ne kosteuttavat ihon tehokkaasti.

Vältä saippuapesua, ettei iho kuivu lisää. Käytä sen sijaan pesuöljyä tai -voidetta.

Milloin lääkäriin?

Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos

• itsehoito ei auta
• ekseema leviää tai pahenee
• ihottuma on kivulias, tulehtunut tai siihen liittyy kuumetta
• epäilet virusinfektiota (esim. ekseema herpeticum)

Yleensä diagnoosi perustuu ekseeman ulkonäköön ja sijaintiin eikä sen kummempia tutkimuksia tarvita. Hoitona käytetään usein vahvoja kortisonivoiteita. Niitä voi käyttää pitkäaikaisestikin, kunhan välillä pidetään taukoa. Joskus voidehoidon lisäksi voidaan tarvita UV-valohoitoa, sisäistä kortisoni- tai antibioottikuuria tai pitkäkestoista immunosuppressiivista lääkehoitoa.

Ekseeman ehkäisy

Ekseeman puhkeamista ja oireiden pahenemista voi jossain määrin ennaltaehkäistä arjen valinnoilla.

• Kosteuta iho. Käytä perusvoidetta päivittäin, jos ihosi on kuiva. Perusvoiteet korjaavat ihon kosteustasapainoa ja estävät ihottuman uusiutumista.
• Vältä saippuapesua. Se kuivattaa ihoa. Suosi pesuvoiteita ja -öljyjä.
• Suojaa iho ärsyttäviltä aineilta. Käytä käsineitä tiskatessa tai siivotessa.
• Älä raavi ihoa rikki.  Raapiminen ärsyttää ihoa entisestään. Se voi johtaa myös ihon tulehtumiseen.

Ajanvaraus Aavaan

Mikäli ekseema herättää huolta tai oireet ovat voimakkaita, varaa aika ihotautilääkärille nettiajanvarauksestamme tai asiakaspalvelustamme 010 380 3838.

Asiantuntijana ihotautien erikoislääkäri Laura Bouchard.